Matkoiš külidme opendam kodikel’t

Matkoiš külidme opendam kodikel’t

Vladimir Jetojev
02.08.2021
Podporožjen rajonan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Nece projekt sai toižen sijan konkursas, miččen tegi Piterin agjan sijaližen ičenaižen valdelimen komitet.
Rahvaz nägišti, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kuva: ”Vepsän kund”-sebran arhivaspäi
Rahvaz nägišti, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kuva: ”Vepsän kund”-sebran arhivaspäi

Uden projektan aigan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Projektan tomotai da ohjandai om Al’ona Pozdn’akova, ”Vepsän kund”-sebran ühtnik. Üks’ projektan pätegendoišpäi oli mel’dütoitta sijaližid eläjid vepsän kel’he, miše heil oliži taht kaita da opeta sidä, antta pol’vespäi pol’vehe. 

Necil kerdal opendamine vepsän kel’he, tundištoituz vepsän rahvahan kul’turanke, tradicijoidenke mäni vähäižen toižin. Projektan ühtnikoiden täht tehtihe matkoid vepsläižidme külidme. Muga heil oli voimuz tedištada külän istorijad, nägištada pühid sijoid, tundištadas ristituidenke, kulištada eläbad vepsän paginad. 

Ajeltes külidme da deröunoidme sijaližed eläjad ozutiba, kus kenen pert’ seižui, miččed pühäd sijad oliba kaikuččes küläs, kus seižuiba časoun’ad, mel’nicad i mitte elo oli ende küliš, konz hö oliba lapsin.

Ezmäižel päiväl Tatjana Jetojeva starinoiči Järved-küläs. Hän lujas äjan muštab necen külän polhe i sen eläjiš. Jäl’ges grupp läksi Šondjal-deröunaha. Sigä melentartuižen ekskursijan tegi Alevtina Vasiljeva.

Toižel päiväl projektan ühtnikad oliba Vidl-külän Vepsän fol’klorkeskuses. Sen radnikad starinoičiba keskusen rados i mil se om bohat. Todeks, nügüdläine kaludišt čududoiti äjid kacujid. Kaik paginad oliba vepsän kelel. Jäl’ges oleskelim Sar’järv’-deröunas, kus oma muzei ”Vepsän pert’” i časoun’. Vasilii Švedov oli lujas adivoičetajan, hän andoi kaks’ veneht kacmaha časoun’ad i adivoičeti lapsid viluhkol marjvedel. 

Lapsed kuliba vepsän paginad, openziba uzid sanoid i eskai lopus voiba tehta penen dialogan kodikelel.

Koumanz’ päiv oli täuz’ melentartuižid azjoid. Homendesel grupp tuli Kurbaha, kus muzejan kaičii Svetlana Jeršova tarkašti starinoiči kaluiš, äjad miččišpäi oma unikaližed. Kut niid pidab kävutada, äjad jo ei muštkoi. Jäl’ges mö läksim Ladvaha i muštlim vepsläšt runoilijad Nikolai Abramovad da hänen mamad Maria Abramovad. Toižel päivän polel mö olim Mäggärves. Vepsläine emäg Zoja Sokolova starinoiči külän istorijan polhe, midä voib kacta küläs, kut eliba sijaližed eläjad. 

Nelländen päivän mö mänetim Vil’halas. Meid vastsi adivoičetai vepsläine Galina Okuneva. Mö hänenke kävelim pühäle sijale – Čur-kivennoks. Se andab väged i sil oma magižed eričused. Matkan lopus mö joim čajud kalitoidenke da pirgoidenke. Hengel oli lujas läm’ i hüvä.

Videndel päiväl mö oleskelim Aleksandr-Süvärilaižen monastiriš, miččen aug oli pandud vodel 1506 vepsläižel Aleksandr Süvärilaižel.

Kudenz’ päiv oli jäl’gmäine. Se lopihe mastar’-klassal kalatusen mödhe Sondal-järvel. Tuli äi rahvast, miše nägištada, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kaik tahtnikad voiba ühteta mastar’-klassaha, a lopus heid varasti magukaz lem’ sadud kalaspäi. 

Naku kut veslas mäniba vepsän kelen kursad. Niihe ühtniba nored, baboid da dedoid ičeze vunukoidenke. Lapsed kuliba vepsän paginad, openziba uzid sanoid i eskai lopus voiba tehta penen dialogan kodikelel. Nece om hüvä azj, konz om voimuz ajelta vepsläižidme külidme, kulda eläbad paginad vanhoiden eläjiden suspäi, opetas mihe-se udehe. Meletan, kodikelen opendamižes pidab probuida kaikid formoid da metodoid.

Kaikile projektan ühtnikoile tuliba mel’he matkad vepsläižidme külidme. Hö saiba äi uzid tedoid, hüväd mel’t da čomid tundmusid.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль