Matkoiš külidme opendam kodikel’t

Matkoiš külidme opendam kodikel’t

Vladimir Jetojev
02.08.2021
Podporožjen rajonan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Nece projekt sai toižen sijan konkursas, miččen tegi Piterin agjan sijaližen ičenaižen valdelimen komitet.
Rahvaz nägišti, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kuva: ”Vepsän kund”-sebran arhivaspäi
Rahvaz nägišti, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kuva: ”Vepsän kund”-sebran arhivaspäi

Uden projektan aigan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Projektan tomotai da ohjandai om Al’ona Pozdn’akova, ”Vepsän kund”-sebran ühtnik. Üks’ projektan pätegendoišpäi oli mel’dütoitta sijaližid eläjid vepsän kel’he, miše heil oliži taht kaita da opeta sidä, antta pol’vespäi pol’vehe. 

Necil kerdal opendamine vepsän kel’he, tundištoituz vepsän rahvahan kul’turanke, tradicijoidenke mäni vähäižen toižin. Projektan ühtnikoiden täht tehtihe matkoid vepsläižidme külidme. Muga heil oli voimuz tedištada külän istorijad, nägištada pühid sijoid, tundištadas ristituidenke, kulištada eläbad vepsän paginad. 

Ajeltes külidme da deröunoidme sijaližed eläjad ozutiba, kus kenen pert’ seižui, miččed pühäd sijad oliba kaikuččes küläs, kus seižuiba časoun’ad, mel’nicad i mitte elo oli ende küliš, konz hö oliba lapsin.

Ezmäižel päiväl Tatjana Jetojeva starinoiči Järved-küläs. Hän lujas äjan muštab necen külän polhe i sen eläjiš. Jäl’ges grupp läksi Šondjal-deröunaha. Sigä melentartuižen ekskursijan tegi Alevtina Vasiljeva.

Toižel päiväl projektan ühtnikad oliba Vidl-külän Vepsän fol’klorkeskuses. Sen radnikad starinoičiba keskusen rados i mil se om bohat. Todeks, nügüdläine kaludišt čududoiti äjid kacujid. Kaik paginad oliba vepsän kelel. Jäl’ges oleskelim Sar’järv’-deröunas, kus oma muzei ”Vepsän pert’” i časoun’. Vasilii Švedov oli lujas adivoičetajan, hän andoi kaks’ veneht kacmaha časoun’ad i adivoičeti lapsid viluhkol marjvedel. 

Lapsed kuliba vepsän paginad, openziba uzid sanoid i eskai lopus voiba tehta penen dialogan kodikelel.

Koumanz’ päiv oli täuz’ melentartuižid azjoid. Homendesel grupp tuli Kurbaha, kus muzejan kaičii Svetlana Jeršova tarkašti starinoiči kaluiš, äjad miččišpäi oma unikaližed. Kut niid pidab kävutada, äjad jo ei muštkoi. Jäl’ges mö läksim Ladvaha i muštlim vepsläšt runoilijad Nikolai Abramovad da hänen mamad Maria Abramovad. Toižel päivän polel mö olim Mäggärves. Vepsläine emäg Zoja Sokolova starinoiči külän istorijan polhe, midä voib kacta küläs, kut eliba sijaližed eläjad. 

Nelländen päivän mö mänetim Vil’halas. Meid vastsi adivoičetai vepsläine Galina Okuneva. Mö hänenke kävelim pühäle sijale – Čur-kivennoks. Se andab väged i sil oma magižed eričused. Matkan lopus mö joim čajud kalitoidenke da pirgoidenke. Hengel oli lujas läm’ i hüvä.

Videndel päiväl mö oleskelim Aleksandr-Süvärilaižen monastiriš, miččen aug oli pandud vodel 1506 vepsläižel Aleksandr Süvärilaižel.

Kudenz’ päiv oli jäl’gmäine. Se lopihe mastar’-klassal kalatusen mödhe Sondal-järvel. Tuli äi rahvast, miše nägištada, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kaik tahtnikad voiba ühteta mastar’-klassaha, a lopus heid varasti magukaz lem’ sadud kalaspäi. 

Naku kut veslas mäniba vepsän kelen kursad. Niihe ühtniba nored, baboid da dedoid ičeze vunukoidenke. Lapsed kuliba vepsän paginad, openziba uzid sanoid i eskai lopus voiba tehta penen dialogan kodikelel. Nece om hüvä azj, konz om voimuz ajelta vepsläižidme külidme, kulda eläbad paginad vanhoiden eläjiden suspäi, opetas mihe-se udehe. Meletan, kodikelen opendamižes pidab probuida kaikid formoid da metodoid.

Kaikile projektan ühtnikoile tuliba mel’he matkad vepsläižidme külidme. Hö saiba äi uzid tedoid, hüväd mel’t da čomid tundmusid.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль