Matkoiš külidme opendam kodikel’t

Matkoiš külidme opendam kodikel’t

Vladimir Jetojev
02.08.2021
Podporožjen rajonan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Nece projekt sai toižen sijan konkursas, miččen tegi Piterin agjan sijaližen ičenaižen valdelimen komitet.
Rahvaz nägišti, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kuva: ”Vepsän kund”-sebran arhivaspäi
Rahvaz nägišti, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kuva: ”Vepsän kund”-sebran arhivaspäi

Uden projektan aigan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Projektan tomotai da ohjandai om Al’ona Pozdn’akova, ”Vepsän kund”-sebran ühtnik. Üks’ projektan pätegendoišpäi oli mel’dütoitta sijaližid eläjid vepsän kel’he, miše heil oliži taht kaita da opeta sidä, antta pol’vespäi pol’vehe. 

Necil kerdal opendamine vepsän kel’he, tundištoituz vepsän rahvahan kul’turanke, tradicijoidenke mäni vähäižen toižin. Projektan ühtnikoiden täht tehtihe matkoid vepsläižidme külidme. Muga heil oli voimuz tedištada külän istorijad, nägištada pühid sijoid, tundištadas ristituidenke, kulištada eläbad vepsän paginad. 

Ajeltes külidme da deröunoidme sijaližed eläjad ozutiba, kus kenen pert’ seižui, miččed pühäd sijad oliba kaikuččes küläs, kus seižuiba časoun’ad, mel’nicad i mitte elo oli ende küliš, konz hö oliba lapsin.

Ezmäižel päiväl Tatjana Jetojeva starinoiči Järved-küläs. Hän lujas äjan muštab necen külän polhe i sen eläjiš. Jäl’ges grupp läksi Šondjal-deröunaha. Sigä melentartuižen ekskursijan tegi Alevtina Vasiljeva.

Toižel päiväl projektan ühtnikad oliba Vidl-külän Vepsän fol’klorkeskuses. Sen radnikad starinoičiba keskusen rados i mil se om bohat. Todeks, nügüdläine kaludišt čududoiti äjid kacujid. Kaik paginad oliba vepsän kelel. Jäl’ges oleskelim Sar’järv’-deröunas, kus oma muzei ”Vepsän pert’” i časoun’. Vasilii Švedov oli lujas adivoičetajan, hän andoi kaks’ veneht kacmaha časoun’ad i adivoičeti lapsid viluhkol marjvedel. 

Lapsed kuliba vepsän paginad, openziba uzid sanoid i eskai lopus voiba tehta penen dialogan kodikelel.

Koumanz’ päiv oli täuz’ melentartuižid azjoid. Homendesel grupp tuli Kurbaha, kus muzejan kaičii Svetlana Jeršova tarkašti starinoiči kaluiš, äjad miččišpäi oma unikaližed. Kut niid pidab kävutada, äjad jo ei muštkoi. Jäl’ges mö läksim Ladvaha i muštlim vepsläšt runoilijad Nikolai Abramovad da hänen mamad Maria Abramovad. Toižel päivän polel mö olim Mäggärves. Vepsläine emäg Zoja Sokolova starinoiči külän istorijan polhe, midä voib kacta küläs, kut eliba sijaližed eläjad. 

Nelländen päivän mö mänetim Vil’halas. Meid vastsi adivoičetai vepsläine Galina Okuneva. Mö hänenke kävelim pühäle sijale – Čur-kivennoks. Se andab väged i sil oma magižed eričused. Matkan lopus mö joim čajud kalitoidenke da pirgoidenke. Hengel oli lujas läm’ i hüvä.

Videndel päiväl mö oleskelim Aleksandr-Süvärilaižen monastiriš, miččen aug oli pandud vodel 1506 vepsläižel Aleksandr Süvärilaižel.

Kudenz’ päiv oli jäl’gmäine. Se lopihe mastar’-klassal kalatusen mödhe Sondal-järvel. Tuli äi rahvast, miše nägištada, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kaik tahtnikad voiba ühteta mastar’-klassaha, a lopus heid varasti magukaz lem’ sadud kalaspäi. 

Naku kut veslas mäniba vepsän kelen kursad. Niihe ühtniba nored, baboid da dedoid ičeze vunukoidenke. Lapsed kuliba vepsän paginad, openziba uzid sanoid i eskai lopus voiba tehta penen dialogan kodikelel. Nece om hüvä azj, konz om voimuz ajelta vepsläižidme külidme, kulda eläbad paginad vanhoiden eläjiden suspäi, opetas mihe-se udehe. Meletan, kodikelen opendamižes pidab probuida kaikid formoid da metodoid.

Kaikile projektan ühtnikoile tuliba mel’he matkad vepsläižidme külidme. Hö saiba äi uzid tedoid, hüväd mel’t da čomid tundmusid.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Oma Mua
Anna Vlasova: “Miun ruato on elämäni tarkotuš”
Elämäniloni emäntä, tverinkarjalaisien elävä kulttuuri, kanšallisie šyömisie, karjalaista pakinua, karjalaisie ta venäläisie huvija. Tulkua tervehenä Tverin alovehen Tolmačun kylän Vlasovien karjalaiseh vieraštaloh!
Karjalan Sanomat
Virtuaalikierros vie Kansalliseen teatteriin
Teatterin ystävät voivat nyt käydä kahdella virtuaalikierroksella. He pääsevät Kansallisen teatterin kulissien takaiseen maailmaan ja Golomjanoje plamja -esitykseen.
Oma Mua
“Buite ku kaksi elostu olen elänyh täl muailmal”
Kaksikymmen kaksi vuottu Karjalan kylis da linnois rahvas vuotettih Nazarovan Fed’an Miikulan čomua madalua iändy da paginoi omal armahal karjalan kielel. Kylmykuun 10. päivänny endine raadivontoimittai Nikolai Nazarov täyttäy 75 vuottu.
Karjalan Sanomat
Laulustudio: kiinnostus kasvaa
Tänä vuonna Kostamuksen 1. koulun Leppäkerttu-laulustudion kävijät laulavat suomalaisia lauluja ja parantavat samoin suomen kielen taitoaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль