Matkoiš külidme opendam kodikel’t

Matkoiš külidme opendam kodikel’t

Vladimir Jetojev
02.08.2021
Podporožjen rajonan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Nece projekt sai toižen sijan konkursas, miččen tegi Piterin agjan sijaližen ičenaižen valdelimen komitet.
Rahvaz nägišti, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kuva: ”Vepsän kund”-sebran arhivaspäi
Rahvaz nägišti, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kuva: ”Vepsän kund”-sebran arhivaspäi

Uden projektan aigan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Projektan tomotai da ohjandai om Al’ona Pozdn’akova, ”Vepsän kund”-sebran ühtnik. Üks’ projektan pätegendoišpäi oli mel’dütoitta sijaližid eläjid vepsän kel’he, miše heil oliži taht kaita da opeta sidä, antta pol’vespäi pol’vehe. 

Necil kerdal opendamine vepsän kel’he, tundištoituz vepsän rahvahan kul’turanke, tradicijoidenke mäni vähäižen toižin. Projektan ühtnikoiden täht tehtihe matkoid vepsläižidme külidme. Muga heil oli voimuz tedištada külän istorijad, nägištada pühid sijoid, tundištadas ristituidenke, kulištada eläbad vepsän paginad. 

Ajeltes külidme da deröunoidme sijaližed eläjad ozutiba, kus kenen pert’ seižui, miččed pühäd sijad oliba kaikuččes küläs, kus seižuiba časoun’ad, mel’nicad i mitte elo oli ende küliš, konz hö oliba lapsin.

Ezmäižel päiväl Tatjana Jetojeva starinoiči Järved-küläs. Hän lujas äjan muštab necen külän polhe i sen eläjiš. Jäl’ges grupp läksi Šondjal-deröunaha. Sigä melentartuižen ekskursijan tegi Alevtina Vasiljeva.

Toižel päiväl projektan ühtnikad oliba Vidl-külän Vepsän fol’klorkeskuses. Sen radnikad starinoičiba keskusen rados i mil se om bohat. Todeks, nügüdläine kaludišt čududoiti äjid kacujid. Kaik paginad oliba vepsän kelel. Jäl’ges oleskelim Sar’järv’-deröunas, kus oma muzei ”Vepsän pert’” i časoun’. Vasilii Švedov oli lujas adivoičetajan, hän andoi kaks’ veneht kacmaha časoun’ad i adivoičeti lapsid viluhkol marjvedel. 

Lapsed kuliba vepsän paginad, openziba uzid sanoid i eskai lopus voiba tehta penen dialogan kodikelel.

Koumanz’ päiv oli täuz’ melentartuižid azjoid. Homendesel grupp tuli Kurbaha, kus muzejan kaičii Svetlana Jeršova tarkašti starinoiči kaluiš, äjad miččišpäi oma unikaližed. Kut niid pidab kävutada, äjad jo ei muštkoi. Jäl’ges mö läksim Ladvaha i muštlim vepsläšt runoilijad Nikolai Abramovad da hänen mamad Maria Abramovad. Toižel päivän polel mö olim Mäggärves. Vepsläine emäg Zoja Sokolova starinoiči külän istorijan polhe, midä voib kacta küläs, kut eliba sijaližed eläjad. 

Nelländen päivän mö mänetim Vil’halas. Meid vastsi adivoičetai vepsläine Galina Okuneva. Mö hänenke kävelim pühäle sijale – Čur-kivennoks. Se andab väged i sil oma magižed eričused. Matkan lopus mö joim čajud kalitoidenke da pirgoidenke. Hengel oli lujas läm’ i hüvä.

Videndel päiväl mö oleskelim Aleksandr-Süvärilaižen monastiriš, miččen aug oli pandud vodel 1506 vepsläižel Aleksandr Süvärilaižel.

Kudenz’ päiv oli jäl’gmäine. Se lopihe mastar’-klassal kalatusen mödhe Sondal-järvel. Tuli äi rahvast, miše nägištada, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kaik tahtnikad voiba ühteta mastar’-klassaha, a lopus heid varasti magukaz lem’ sadud kalaspäi. 

Naku kut veslas mäniba vepsän kelen kursad. Niihe ühtniba nored, baboid da dedoid ičeze vunukoidenke. Lapsed kuliba vepsän paginad, openziba uzid sanoid i eskai lopus voiba tehta penen dialogan kodikelel. Nece om hüvä azj, konz om voimuz ajelta vepsläižidme külidme, kulda eläbad paginad vanhoiden eläjiden suspäi, opetas mihe-se udehe. Meletan, kodikelen opendamižes pidab probuida kaikid formoid da metodoid.

Kaikile projektan ühtnikoile tuliba mel’he matkad vepsläižidme külidme. Hö saiba äi uzid tedoid, hüväd mel’t da čomid tundmusid.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kanšalaisjärještöjen valtijontuki antau korkeita tulokšie
Karjalašša toimiu 84 kanšallista järještyö, niistä 26 yhissyštä etuštau karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien hyötyjä. Yhissykšien sosialisešti tärkeitä alottehie kannatetah erilaisien kilpailujen rajoissa.
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль