Matkoiš külidme opendam kodikel’t

Matkoiš külidme opendam kodikel’t

Vladimir Jetojev
02.08.2021
Podporožjen rajonan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Nece projekt sai toižen sijan konkursas, miččen tegi Piterin agjan sijaližen ičenaižen valdelimen komitet.
Rahvaz nägišti, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kuva: ”Vepsän kund”-sebran arhivaspäi
Rahvaz nägišti, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kuva: ”Vepsän kund”-sebran arhivaspäi

Uden projektan aigan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Projektan tomotai da ohjandai om Al’ona Pozdn’akova, ”Vepsän kund”-sebran ühtnik. Üks’ projektan pätegendoišpäi oli mel’dütoitta sijaližid eläjid vepsän kel’he, miše heil oliži taht kaita da opeta sidä, antta pol’vespäi pol’vehe. 

Necil kerdal opendamine vepsän kel’he, tundištoituz vepsän rahvahan kul’turanke, tradicijoidenke mäni vähäižen toižin. Projektan ühtnikoiden täht tehtihe matkoid vepsläižidme külidme. Muga heil oli voimuz tedištada külän istorijad, nägištada pühid sijoid, tundištadas ristituidenke, kulištada eläbad vepsän paginad. 

Ajeltes külidme da deröunoidme sijaližed eläjad ozutiba, kus kenen pert’ seižui, miččed pühäd sijad oliba kaikuččes küläs, kus seižuiba časoun’ad, mel’nicad i mitte elo oli ende küliš, konz hö oliba lapsin.

Ezmäižel päiväl Tatjana Jetojeva starinoiči Järved-küläs. Hän lujas äjan muštab necen külän polhe i sen eläjiš. Jäl’ges grupp läksi Šondjal-deröunaha. Sigä melentartuižen ekskursijan tegi Alevtina Vasiljeva.

Toižel päiväl projektan ühtnikad oliba Vidl-külän Vepsän fol’klorkeskuses. Sen radnikad starinoičiba keskusen rados i mil se om bohat. Todeks, nügüdläine kaludišt čududoiti äjid kacujid. Kaik paginad oliba vepsän kelel. Jäl’ges oleskelim Sar’järv’-deröunas, kus oma muzei ”Vepsän pert’” i časoun’. Vasilii Švedov oli lujas adivoičetajan, hän andoi kaks’ veneht kacmaha časoun’ad i adivoičeti lapsid viluhkol marjvedel. 

Lapsed kuliba vepsän paginad, openziba uzid sanoid i eskai lopus voiba tehta penen dialogan kodikelel.

Koumanz’ päiv oli täuz’ melentartuižid azjoid. Homendesel grupp tuli Kurbaha, kus muzejan kaičii Svetlana Jeršova tarkašti starinoiči kaluiš, äjad miččišpäi oma unikaližed. Kut niid pidab kävutada, äjad jo ei muštkoi. Jäl’ges mö läksim Ladvaha i muštlim vepsläšt runoilijad Nikolai Abramovad da hänen mamad Maria Abramovad. Toižel päivän polel mö olim Mäggärves. Vepsläine emäg Zoja Sokolova starinoiči külän istorijan polhe, midä voib kacta küläs, kut eliba sijaližed eläjad. 

Nelländen päivän mö mänetim Vil’halas. Meid vastsi adivoičetai vepsläine Galina Okuneva. Mö hänenke kävelim pühäle sijale – Čur-kivennoks. Se andab väged i sil oma magižed eričused. Matkan lopus mö joim čajud kalitoidenke da pirgoidenke. Hengel oli lujas läm’ i hüvä.

Videndel päiväl mö oleskelim Aleksandr-Süvärilaižen monastiriš, miččen aug oli pandud vodel 1506 vepsläižel Aleksandr Süvärilaižel.

Kudenz’ päiv oli jäl’gmäine. Se lopihe mastar’-klassal kalatusen mödhe Sondal-järvel. Tuli äi rahvast, miše nägištada, kut vepsläižed ende püdiba kalad. Kaik tahtnikad voiba ühteta mastar’-klassaha, a lopus heid varasti magukaz lem’ sadud kalaspäi. 

Naku kut veslas mäniba vepsän kelen kursad. Niihe ühtniba nored, baboid da dedoid ičeze vunukoidenke. Lapsed kuliba vepsän paginad, openziba uzid sanoid i eskai lopus voiba tehta penen dialogan kodikelel. Nece om hüvä azj, konz om voimuz ajelta vepsläižidme külidme, kulda eläbad paginad vanhoiden eläjiden suspäi, opetas mihe-se udehe. Meletan, kodikelen opendamižes pidab probuida kaikid formoid da metodoid.

Kaikile projektan ühtnikoile tuliba mel’he matkad vepsläižidme külidme. Hö saiba äi uzid tedoid, hüväd mel’t da čomid tundmusid.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль