Matkailijamäärät rikkovat ennätyksiä

Matkailijamäärät rikkovat ennätyksiä

Marina Tolstyh
04.10.2023
Tämän vuoden alkupuolella matkailualan verojen määrä on kasvanut yli neljänneksen viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Valtio on tukenut 80 projektia.
Ruskealan marmoripuisto on Karjalan päänähtävyyksiä, joka vetää puoleensa paljon ryhmämatkailijoita ja omatoimisia turisteja eri puolilta Venäjää. Kuva: Marina Tolstyh
Ruskealan marmoripuisto on Karjalan päänähtävyyksiä, joka vetää puoleensa paljon ryhmämatkailijoita ja omatoimisia turisteja eri puolilta Venäjää. Kuva: Marina Tolstyh

Tämän vuoden tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana Karjalassa kävi noin 705 000 matkailijaa, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Siitä kertoi Karjalan hallituksen varapääministeri Dmitri Rodionov Legendaarinen Karjala -matkailufoorumissa viime viikolla.

— Turistien määrän kasvun seurauksena matkailuyrittäjiltä saadut verotulot ovat kasvaneet 20 prosenttia. Karjalaan on rakennettu uusia majoitus- ja matkailukohteita, ja Petroskoista on avattu uusia lentoyhteyksiä. Tämän vuoden tulokset ovat rikkoneet viime vuosien ennätyksiä, Rodionov kommentoi Karjalan hallituksen tiedotteessa.

Matkailufoorumin järjestäjiin kuuluva Jelena Žirina IntourLider-matkatoimistosta sanoo, että toimisto ei ole toistaiseksi tehnyt raporttia tämän vuoden matkailukauden tuloksista, koska se jatkuu vielä.

— Kuitenkin nyt on jo selvä, että matkailusesonki ei ole ollut huonompi kuin viime vuonna, Žirina huomaa.

Hänen mukaansa matkatoimiston järjestämien pakettimatkojen myynti on noin kaksinkertaistunut.

— Toisaalta yritysmatkojen kysyntä on tänä vuonna heikompi kuin edellisinä vuosina. Silloin matkatoimisto järjesti tilausmatkoja pietarilaisten, moskovalaisten ja petroskoilaisten yritysten työntekijöille, matkatoimiston osastopäällikkö Žirina kertoo.

Tämän vuoden tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana Karjalassa kävi noin 705000 matkailijaa.
Dmitri Rodionov, Karjalan hallituksen varapääministeri

Žirinan mukaan Kiži, Valamo, Ruskealan marmoripuisto, Kivatsun vesiputous ja Solovetskin saaret ovat tänäkin vuonna Karjalan päänähtävyyksiä, jotka vetävät puoleensa paljon matkailijoita. 

— Viemme nyt usein matkailijoita Sampo-vuorelle. Paikalle voi päästä mukavasti uusia portaita pitkin, jotka rakennettiin matkailuhankkeessa, Žirina sanoo. 

Solovetskin saarille lähtevät turistit käyvät matkalla muun muassa Belomorskin kalliopiirroksien ulkomuseossa. Kesällä Petroskoissa turistit ostivat mielellään venematkoja Äänisjärvelle. 

— Karjalaiseen kulttuuriin turisteja tutustutetaan etupäässä Prääsän piirin Kinnermäen ja Rubtšoilan kylissä. Vepsäläiseen Soutjärven kylään ryhmämatkailijat matkustivat kesällä harvemmin maantien korjauksen vuoksi, hän sanoo.

Tänä vuonna omatoimisten matkailijoiden määrä on kasvanut huomattavasti. Kasvua ovat aiheuttaneet uusien majoituskohteiden rakentaminen ja yleensä matkailuinfrastruktuurin parantaminen.

— Omatoimiset turistit varaavat ensin majoitusta hotelleissa, huoneistoissa, mökeillä tai nykyään suosituissa luksusteltoissa. Sitten he käyvät matkatoimistossa tiedustelemassa, mitä Karjalan nähtävyyksiä he voivat katsoa. Nämä turistit ostavat mielellään yhden päivän matkat Valamolle, Ruskealaan tai muualle, matkailualan asiantuntija Žirina täsmentää.

Karjalaiseen kulttuuriin turisteja tutustutetaan etupäässä Prääsän piirin Kinnermäen ja Rubtšoilan kylissä.
Jelena Žirina, petroskoilaisen IntourLider-matkatoimiston osastopäällikkö

Tänä vuonna paljon turisteja on matkustanut Karjalaan risteilyaluksilla.

Nordic Travel -matkatoimiston johtaja Konstantin Simonov laski, että hänen matkatoimistonsa on palvellut Petroskoissa ja muualla Karjalassa noin 108 risteilyaluksella saapuneita turisteja. Hänen mukaansa risteilyjen määrä on tänä vuonna16 prosenttia enemmän kun vuosi sitten. 

— Petroskoin satamaan on ankkuroinut tänä vuonna noin 117 matkustajalaivaa, Simonov esittää.

Hän sanoo, että venäläiset keskivertomatkailijat eivät tiedä mitään useimmissa tapauksissa mitään Petroskoista ja Kižistä. Samoin kuin aiemmin turistit haluavat matkustaa hyvin mainostettuihin matkailukohteisiin. Taas vähän markkinoiduissa matkailukohteissa matkailijat käyvät kuten ennenkin vähän.

— Petroskoihin saapuvista risteilyaluksista vain pieni osa jatkaa matkaansa tasavallan pohjoiseen Vienanmeren–Itämeren kanavaa pitkin. Yksi syy on vaihteleva sää. Tietysti pohjoisessa risteilymatkustajat näkevät Karjalassa paljon enemmän kuin pelkästään Petroskoihin ja Kižille saapuneet turistit, Smirnov varmentaa.

Petroskoissa nämä turistit käyvät Karjalan kansallisessa museossa, kaupungin kierroksella, Kantele-talossa ja Karjalan taidemuseossa. Simonovin mukaan ohjelma ei voi olla laajaa, koska alukset seisovat satamassa keskimäärin viisi tuntia. 

Rahoitusta Karjalan matkailuun liittovaltion budjetista

Venäjän hallitus on tukenut matkailualan kehitystä Karjalassa. Karjalan päämiehen tiedotuspalvelun mukaan viime vuonna tasavalta sai tarkoitukseen liittovaltion budjetista noin 474 miljoonaa ruplaa. Aimmin niin suurta rahoitusta Karjalan matkailualalle ei myönnetty. Karjalan hallitus jakoi rahatukea 80 matkailuhankkeelle.

— Valtion tukitoimien avulla hotellipaikkojen määrä on kasvanut tasavallassa tänä vuonna 600 yksiköllä. Uudet luksusteltat ovat alkaneet ottaa vastaan turisteja Louhen ja Kemin piireissä, sanotaan tiedotteessa.

Pientalot on rakennettu esimerkiksi matkailukeskusten alueille Pitkärannan ja Sortavalan piireissä.

Hiljattain Venäjän hallitus päätti myöntää Karjalalle lisärahoitusta pientalojen rakentamiseen. Viidelle rakennushankkeelle myönnetään tänä ja ensi vuonna yhteensä 125 miljoonaa ruplaa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
Kipinä
Karjalan silmät
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 prosentua ollah vezistöt.
Karjalan Sanomat
Kansojen aloitteille apurahaa
Karjalan päämiehen rahasto tukee vepsänkielisten tuotteiden luomista, karjalaisista kertovan näytelmän syntymistä ja nuorten yhteistyön kehitystä.
Oma Mua
Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.
Kodima
Usko sihe, midä teged, i vägi löudase
Jubilejaks: Tetabale Karjalas etnografale, vepsläižele aktivistale Zinaida Strogalščikovale täudui 75 vot.
Karjalan Sanomat
Usko siihen mitä teet, ja voimia löytyy
Tunnettu kansatieteilijä, vepsäläinen aktivisti Zinaida Strogalštšikova täytti 75 vuotta.
Karjalan Sanomat
Tavoitteena vaalia, sivistää ja kouluttaa
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestö on täyttänyt viisi vuotta.
Oma Mua
Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie ta šynty ajatuš kehittyä maitoalua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль