Marilainen runo soi lyydiksi

Marilainen runo soi lyydiksi

Marina Tolstyh
12.02.2024
Kolme runoa on käännetty lyydin murteelle venäjästä ja yksi marin kielestä. Käännökset ovat osa kahta suurta kirjallisuushanketta.
Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova (vas.) ja kansanrunouden ja kirjallisuuden asiantuntija Natalja Tšikina. Kuva: Marina Tolstyh
Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova (vas.) ja kansanrunouden ja kirjallisuuden asiantuntija Natalja Tšikina. Kuva: Marina Tolstyh

Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova osallistuu nyt kahteen kirjallisuusprojektiin. Hankkeissa hän on kääntänyt kaikkiaan neljä runoa karjalan kielen lyydin murteelle.

— Käänsin ensimmäisen runon venäjästä lyydiin viime vuoden lopussa. Lokakuussa suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden antologian tekijältä Ljubov Lytkinalta sain kutsun osallistua hänen uuteen kirjallisuusprojektiinsa ja kääntää kolme venäjänkielistä runoa lyydiksi. Käännettyjä runoja täytyi myös tallentaa videolle, Rodionova kertoo.

Samassa hankkeessa on mukana myös varsinaiskarjalan, livvin ja tverinkarjalan murteiden asiantuntijoita. Jokainen on kääntänyt kolme samaa venäjänkielistä runoa äidinkielelleen ja kuvannut käännöksien lukemisen videolle.

— Minun oli helppo kääntää nämä runot lyydiksi. Silmieni edessä oli työkavereideni tekemät käännökset, joita käytin työssä malleina, kääntäjä tunnustaa.

Viime joulukuussa Rodionovalle ehdotettiin, että hän käänsisi marinkielisen runoilijan Svetlana Grigorjeva-Soton runon lyydiksi. Tämäkin käännös on jo valmis. Runon voi lukea ja kuunnella vepsän ja karjalan kielen VepKar-korpuksen sivuilta.

Lokakuussa suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden antologian tekijältä Ljubov Lytkinalta sain kutsun osallistua hänen uuteen kirjallisuusprojektiinsa ja kääntää kolme venäjänkielistä runoa lyydiksi.
Aleksandra Rodionova, Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija

Suomalais-ugrilaisten runokäännösten kokoelman tekijä Lytkina (oma sukunimi Miljajeva) sanoo, että kokoelma sisältää hänen kirjoittamansa kolmen venäjänkielisen runon käännöksiä maailman suomalais-ugrilaisille kielille ja murteille. Runot ovat Lumi, Kotimaa ja Aamunkoitto. 

— Suomalais-ugrilaisten kielten asiantuntijoiden mielestä kokoelma on ensimmäinen ja ainoa maailmassa. Kokoelma esittelee suomalais-ugrilaisen maailman kielellistä moninaisuutta, Lytkina korostaa.

Kokoelma koostuu painetusta kirjasta ja kolmesta videosta, joissa käännösten tekijät lausuvat Lytkinan runoja suomalais-ugrilaisilla kielillä.

— Esimerkiksi runoja voi lukea ja kuunnella hantien ja mansien 6 kielellä ja 10 murteella. Lyydin murteella julkaistaan kaksi käännöstä kahdelta kielitieteilijältä. Toinen on Karjalasta ja toinen Suomesta, jossa lyydiä pidetään itsenäisenä kielenä, Lytkina täsmentää. 

Kokoelma julkaistaan 18 suomalais-ugrilaisen kielen 37 murteella. Niiden joukossa on myös virallisesti hävinneiksi todettuja murteita, joita harvat puhuvat. 

— Hankkeen päämääränä on näyttää, että Venäjän suomalais-ugrilasten kielet ja murteet ovat maan rikkaus. Pyrimme luomaan sillä tavoin kielten tietokantaa ja elvyttämään kuolevia kieliä, hankejohtaja painottaa.

Suomalais-ugrilaisilla kielillä ilmestyvä runokäännösten kokoelma sisältää kolmen venäjänkielisen runon käännöksiä maailman suomalais-ugrilaisille kielille ja murteille.
Aleksandra Rodionova, Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija

Lytkinan hankkeesta saatu käännöskokemus on innostanut lyydin kielen tutkijaa Rodionovaa toiseen käännösprojektiin, jota johtaa marinkielinen runoilija Grigorjeva-Soto.

— Minun oli tärkeä kuulla työkaverieni mielipiteitä siitä, miltä edelliset runokäännökseni kuulostavat. Kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen kansanrunouden ja kirjallisuuden asiantuntija Natalja Tšikina oli ensimmäinen kuulija, jolle luin käännökseni, Rodionova kertoo.

Tšikina kehui kaveria ja ehdotti, että tämä koettaisi kääntää Grigorjeva-Soton marinkielisen runon lyydiksi.

Runon nimi lyydin kielellä on I kui lehtedgi vuoded lähtäh. Syksyn tunnelmaa ja värejä kuvaileva runo kertoo itse asiassa ihmisen nopeasta elämänkulusta.

— Runo on jo käännetty 42 kielelle, esimerkiksi italiaksi, kiinaksi, kreikaksi, puolaksi, suomeksi ja bulgariaksi sekä udmurtin, mansin ja nanain kielelle. Kaksi kiinalaista kääntäjää käänsi saman runon ja kummallakin se kuulostaa ainutlaatuiselta, Grigorjeva-Soto esittää.

Runoilijan mukaan kääntäjien joukossa on joko alokkaita tai myös kuuluisia kääntäjiä. Alussa hän halusi kääntää yhden runonsa 45 kielelle 45-vuotispäivänsä yhteydessä.

— Projekti on jatkunut jo muutaman vuoden ajan. Kielten kääntäjiä ei ole helppo löytää, runoilija sanoo.

Hän aikoo julkaista runokäännösten kirjan lähiaikana, mutta hän ei toistaiseksi tiedä tarkasti, milloin kirja ilmestyy.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль