Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse

Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse

Ol’ga Smotrova
22.05.2024
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Fermer Karelii -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič maltau ruadua peldoruadoloi jo lapsusaijas. Fermeran ruadoh händy harjaitti hänen tuattah, kuulužu kartohkankazvattai Andrei Sosunkevič. Kuva on otettu Ksenija Sosunkevičan arhiivaspäi
Fermer Karelii -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič maltau ruadua peldoruadoloi jo lapsusaijas. Fermeran ruadoh händy harjaitti hänen tuattah, kuulužu kartohkankazvattai Andrei Sosunkevič. Kuva on otettu Ksenija Sosunkevičan arhiivaspäi

Peldoruavot algavuttih Fermer Karelii -laitoksel vaiku oraskuun puolivälis, mennyt vuon — kuudu aijoimba. Rahvastu pellol ei ole äijiä, istuttamah uuttu mandžoidu ruvetah vaiku oraskuun lopus. Kui mennäh dielot mandžoidu kazvattajes da midä uuttu sit ruavos on, sanelou laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič.

— Ksenija, sinä puaksuh ajelet kunnetahto suamah uuttu neruo mandžoin kazvattamizen ruadoh. Sanele, kus olit tänä vuon.

– Olin Moskovas Muarjuliiton jogavuodizes pivos, kunne kerdyy muarjoin da muuloin kazvoksien kazvattajii kogo Ven’alpäi. Sit kevätkuus kolme päiviä olin Itaalien Veronas kaččomas uuzii tehnolougieloi. Myö piemmö yhtehisty ruaduo itaalielazen kazvilajien kehittäjän Franko Zentinke. Hänen avul minä valličen tehnolougieloi, kudamat parembi toizii pätäh minule, ezimerkikse, rubein käyttämäh gidroponiekkua. Franko avvuttau minule nämmien tehnolougieloin käyttämizes minun muatalovuos. Häi käi meile tänne oraskuun allus, kačoi da nevvoi, sanelou Ksenija.

— Sinä jo nellätty vuottu kazvatat mandžoidu teplitsois. Ezmäi mandžoi kazvoi muas teplitsas, sit rubeit käyttämäh gidroponiekkua. Sanele, ongo se hyvä tehnolougii da mindäh rubeit sidä kehittämäh?

— Meil peldoloil, taivahan ual, kazvau kolme gektuarua mandžoidu. Teplitsois gidroponiekan tehnolougien mugah kazvau yksi gektuaru muarjua. Rubiemmo hil’l’akkazin siirdämäh mandžoin kazvattamistu teplitsoih. Mennyt kezä oli vahmaine, 70 prosentua mandžoitulostu rikoi vihmu. Yksi vihmupäivy ottau 40 prosentua kypsennytty muarjua. Mennyt kezän meil puolitostu kuudu ruadoi laukku Petroskois, i sit aijas kaksi nedälii se oli salvas, ei olluh muarjua vihman täh. Paiči vihmua mandžoidu n’okitah linnut, syvväh syöjät. Konzu mandžoi kazvau taivahan ual, menetykset ollah ylen suuret.

Rubiemmo hil’l’akkazin siirdämäh mandžoin kazvattamistu teplitsoih. Mennyt kezä oli vahmaine, 70 prosentua mandžoitulostu rikoi vihmu. Yksi vihmupäivy ottau 40 prosentua kypsennytty muarjua.
Ksenija Sosunkevič, laitoksen johtai

— Sanele gidroponiekas, kuibo se ruadau, mittumat hyvät puolet ollah täl tehnolougiel?

— Teplitsas mandžoi kypsenöy kahtu nedälii enne. Linnut ei n’okita muarjoi. Gidroponiekku on moine kazvattamizen taba, konzu kazvi kazvau ei muas, a ristikanzan luajitus ymbäristös. Vago on luajittu sil taval, ku puolentostu metrin korgevuol on luajittu vavon rungo, se on piälystetty pl’onkal. Sie torfas kazvetah muarjutaimenet, niilöi ei pie kytkie. Seizojen hoidua kazviloi da kerätä muarjua on äijiä kebjiembi da läs viideh kerdah teriämbi, migu pellol. Vagoloih on luajittu valelendusistiemu. Se valelou kazviloi da sen kauti kazvit suajah väitysty: azottua, fosforua, magniedu da kaliedu.

— Äijängo maksetah teplitsat, ku kattua niilöil yksi gektuaru muadu?

— Tänäpäi jo piäl 80 tuhattu jevruo.

— Käytätgo sinä hiimiedy puolistamas mandžoidu syöjis da tuhuojis?

— Hiimii ei ole muarjan puolistamizen parahii taboi. Syöjät suajah immunitietan hiimieh da vuozien aloh net roitah vägevembät. Hiimiedy ei sua käyttiä, konzu tuhjos jo ollah muarjat. Teplitsois voibi käyttiä biolougistu puolistustu. Tädä tehnolougiedu opin jo mennyt vuon, dai se miellytti. Biolougien vuoh voibi puolistua tuhjoloi da muarjoi sil taval, ku laskie teplitsah böbökköi-syöjii, kudamat ruvetah syömäh mandžoin syöjii da tuhuojii. Joga mandžoin syöjäh on oma syöjy — entomofag. Mennyt vuon ostin entomofagoi Piiteris. Vie pluanois on panna torfumuah sienet, kudamat ei anneta kazvua pahoile sienile.

Seizojen hoidua kazviloi da kerätä muarjua on äijiä kebjiembi da läs viideh kerdah teriämbi, migu pellol. Vagoloih on luajittu valelendusistiemu. Se valelou kazviloi da sen kauti kazvit suajah azottua, fosforua, magniedu da kaliedu.
Ksenija Sosunkevič, laitoksen johtai

— Kusbo suat mandžoin taimenii, mittuine mandžoin laji on paras?

— Tänäpäi taimenii enimyölleh ostetah Itaalies da Gollandies. Heil ollah suadavis hyvät buazulajit. Ku taimenet oldas tervehet, niilöi puhtastetah laboratourielois. Yksi taimen maksau tänäpäi 40 rubl’ua, viizi vuottu tagaperin maksoi 12-16 rubl’ua. Taimen teplitsah istuttavakse maksau läs 60 rubl’ua. Hinnat ollah kallehet, sendäh pidäy teriämbäh siirdymäh teplitsah. Uuzii lajiloi jo emmo käytä, valličimmo jo meijän talovuole pädijät. Rahvas puaksuh kyzytäh “Mal’vinua”, se on myöhäine, ga ylen magei. Tanä vuon istutammo kaksi gektuarua “Mal’vinua”.

— Mindäh ei sua toiči istuttua oman mandžoin taimenii —“usii”?

— Taimen pidäy olla terveh. Muas kazvajes se vuozi vuottu puaksumbah voimattuu, sidä rikotah syöjät, se andau vähembän muarjua, muarjan luadu pahenougi. Se duačale voibi istuttua “usii”. Biznessah niškoi pidäy olla puhtastettu materjualu, sendäh ku paiči sidä mandžoidu kazvattajes on äijy tostu varavuo.

— Konzubo vuotatto enzimästy muarjutulostu? Da kusbo rubietto myömäh muarjua?

— Heinykuun allukse. Meil oma laukku rubieu ruadamah Petroskois adresil Leninan piha, 17, sie myömmö mandžoidu suurin miäringi — viizilitrahizil juaššiekoil. Tänäpäi täl adresil ruadau koufeilugi, rubiemmo ruadamah yhtes koufeilanke. Kui mennyt vuongi, meijän mandžoidu suau ostua Bekker-pastamon laukois. Bekkeran kauti mandžoidu myömmö pienin miärin — 250 grammua vakkazes. Tiettäväine, muarjua suau ostuagi juuri pellolpäi.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль