Mandžoidu on täyzi joga ast’e, kai käziaste
Nuožarveläine Natalja Bašlačeva äijän vuottu kazvattau mandžoidu da umbisilmin jo voi eroittua maguu myöte meijän ižänmuallizii mandžoinlajiloi ulgomualazis. Natalja on varmu, ku Karjalas kazvatettu mandžoi on parembi ulgomualastu mavun da syömisainehien arvon puoles. Hänen mieles Karjalan valgiet yöt da kostei ilmasto parembi pätäh tämän magien marjan kazvattamizekse.
Läs kahtukymmendy vuottu tagaperin tämä tavoittehenmugaine naine nouzi “tevolližuon rel’soile” da ijäkse mieldyi muanruadoloih.
— Minuu ylen äijäl miellyttäy tämä ruado. Anna täs kirjutukses läbi ruskiennu langannu menöy minun mielen prinsippu, sanou Natalja.
Nellänkymmenenviijen vuvven vuodine muanruadai naine ozutahes linnalazekse neidizekse: tukat on luavulleh, moittimatoi makijuažu, kynnet on hoijettu movvan mugah. Mandžoinpellol hänen piäl ollah ruadajan sovat: takki, rezinsuappuat, sormekkahat. Ylen čoma on kaččuo.
Mandžoin kazvattamine on jygei pitkyaigaine ruado. Ogrodua pidäjät rahvas tovendetah, ku pidiä kunnos kaksi-kolme vaguo ei ole kebjei, a täs ollah suuret peldomuat… Nuožarven lohkol Natalja kyndi viizi gektuarua muadu mandžoin kazvattamizekse, ruado kiehuu oraskuus algajen ligakuun loppussah: kynnetäh, istutetah, kytkietäh, niitetäh heiniä vagoloin välis. Räkembi toizii kuuloi lämbötilan da ruadomiärän puoles mandžoinkazvattajat pietäh heinykuudu. Ruavos avvutetah paikallizet naizet.
— Vuozien aloh meile perustui hyvien ruavonsuvaiččijöin ristittyzien joukko. Enimät ruadajat ollah jo eläkkehel — endizet agronoumat, akadeemien da muatalovuslaittehien ruadajat. Heijän tiijot, avut da nevvot ollah ylen kallehet minuh niškoi, sanou Natalja.
Paikallizih eläjih niškoi muarjukauzi on hyvä aigu suaja ližiä den’gua, ei pie vai laškevuo. Mandžoin keriändyaigah muata ei ole aigua.
— Minul muapala on pieni, sendäh spruavimmokseh. Mandžoimuagarit puaksuh ostetah muarjua varakse, otetah kerras 15-20 kiluo. Hyö sanotah, ku täytetäh mandžoil kai astiet da pakastimet, kai käzaistiengi, muheloittau naine.
Opimmo “čukelduakseh” mandžoinkazvattajan yhteh ruadopäiväh. Nosta pidäy 3.00—4.00 aigah huondeksel. Sit pellol puhtahal huondesilmal luajimmo niveldyksen. Yheksän aigah huondestu kerätyt mandžoit gruuzitah da työtäh linnah. Nataša iče myöy muarjua eri laitoksis da yksityizis fatierois, myös jarmankalgi.
Kypsetyt muarjat, kudamat vie huondeksel riputtih varbazis, jo sen-tämän čuasun peräs pidäy olla ostajan stolal. Myöjil vuorokavven aijas pidäy myvvä kerätyt muarjat. Räkkisiä ylen äijäl lyhendäy mandžoin säilytysaijan — tulien piän marjua jo et myö. Päivy kai pidäy juovuksis juoksendella. Toiči illal kilogrammoi muarjua tulou t’orkata zuaharinke da panna jiäškuappah — talvekse pädöy. Sit sen-tämän čuasun peräs algavuu jo uuzi ruadopäivy. Mostu ruaduo ei joga toine kestä.
Teittäväine, menetystygi ainos on. Linnut da pitkyaigazet vihmat ylen äijän muarjua otetah. Ku kezä roinnou hyvä, voibi vuottua hyvii den’gutuloksii. Den’gat pidäy oigieh miärätä kogo vuvvekse, ku täydys tulieh mandžoinkaudessah.
Vuvvennu 1996 Natalja tuli Karjalah Čel’abinskaspäi oman vellen luokse gostih. Häi silloi ni duumaija ei voinnuh, ku hänen alos rodieu kiini muanruavos. Tuttavat kehoitettih händy kazvattamah mandžoidu, ga sen kehoituksen häi on piästänyh korvis läbi.
Ga dovarišoin sanat kui jyvät hänen mieles idevyttih. Linnan hälys naizen väzynyöh piäh tuli mieli ostua muapala da nostua kodine. Mieldy myöte rodih Nuožarven kylä. Sinine taivas, järven silei pindu, čomat pedäjät rannikkuo pitkin, uskomattomat päivänlaskut, pellot ijäkse painuttih sydämeh.
Enzimäzen gektuaran muadu Natalja osti vuvvennu 2006, se maksoi 110 tuhattu rubl’ua. Se oli kivipeldo, mua oli kebjei. Traktoristu kyndi muat da luadi vavot. Natalja katoi vavot pl’onkal jo omin käzin yhtes podruuganke, nimittumua tehniekkua sih niškoi ei olluh.
Ruaduo liženi. Agrostartap-grantan hyvyös Natalja sai kehittiä omua muatalovuttu: sai ližiä muadu, osti mandžoin taimenet. Vie häi osti mašinan muarjan vedämizeh niškoi. Grantan suamizekse hänel pidi vaiku kerätä kai dokumentat, luadie biznes-pluanu (täs ruavos avvutti tytär) da tuvva net grantanandajale.
Nuožarven mandžoidu ostetah rakkahal. Eriluaduzes da takeldajas mavus muarju paikallizien ostajien keskes on suannuh nimen oman kazvattajan ižännimen mugah “Timofejevna”.
— Minä vastuaun muarjan hyväs luavus. Se on kazvatettu ilmai väityksii, ilmai hiimiedu da kazvandan nostattajii. Minun lapset — tytär da bunukat — syvväh muarjoi kohti vavolpäi tervehytty rikkomattah.
Natalja Bašlačeva tahtou suaja ližiä muadu omah muatalovuoh niškoi. Häi ei varua oppie midätahto uuttu ruavos. Pluanois on kazvattua vagoidu da mustučihoidu.
