Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä

Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä

Irina Zaitseva
20.11.2023
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie ta šynty ajatuš kehittyä maitoalua.
Leila Guseinova ta nubijalaini kosa. Pereh joutu myömäh elukan, šentäh kun še oli pukin šukulaini. Kuva: Artur Parfenčikovin VK-šivu
Leila Guseinova ta nubijalaini kosa. Pereh joutu myömäh elukan, šentäh kun še oli pukin šukulaini. Kuva: Artur Parfenčikovin VK-šivu

Nuori fermeri Leila Guseinova lapšuošta alkuan tykkyäy elukkoja. 16-vuotisena hiän piäsi ruatamah turvakotih. Myöhemmin Leila tuli kinologiksi-ohjuajakši — valmisti koirie näyttelyih. Kuitenki nuoren naisen koko elämän rakkahuona on heposet. Juuri niijen vuokši Leila perehen kera muutti Mäkikyläh, missä ošti kosie ta piätti kehittyä maitoalua.

— Konša miula oli šeiččemen vuotta, muamo toi miut račaššuštuntiloih, a 16-vuotisena mie oššin enšimmäisen heposen. Kolme vuotta takaperin yheššä šamanmielisien kera peruštima hevoisklubin ta rupesima pelaštamah heposie. Konša niitä tuli enemmän, joutuma šiirtyö kyläh. Še tapahtu vuuvven 2022 kešällä, muistelou Leila Guseinova.

— Mie aloin smiettie, mitein tienata rahua kyläššä, jotta ei pitäis männä ruatoh kaupunkih. Muatalouš näytti hyvältä variantilta. Šentäh lun oikein tykkyän eläimie, ni heti hyläsin liha-alan, ka maitoala näytti mukavalta ta perspektiiviseltä. Šiih aikah miula oli vain kakši kosua. Mie ymmärrin, mitein hoitua niitä. Muataloušministerijön rinnalla toimijan Pätövyškeškukšen spesialistit autettih milma kirjuttua bisnessišuunnitelma. Niin šynty kosien fermin ideja.

Nuori fermeri työnti anomukšen Muataloušministerijön Agrostartap-granttih ta voitti kilpailušša. Šitä pietäh Pieni ta keškiliikehtoiminta ta yksityisyrittäjien alottehien kannatuš -kanšallisprojektin rajoissa.

Kešällä ta talvella meijän ruatopäivä fermissä mänöy eri tavalla. Nyt kosat šiirryttih talviliäväh ta kerran netälissä vietämmä šuurta pešuo ta desinfiointie.
Leila Guseinova, nuori fermeri, Onegarannan piiri

Nyt fermissä on 20 kosua, ka kohta Agrostartap-grantin avulla niitä tulou 30. Kosien lisäkši pereh pitäy heposie ta koirie. Fermissä ruatah Leila, hänen mieš, vanhemmat ta yksi ruataja. Netälinloppuna tulou Leilan opaštujie, volont’orija ta yštävie.

— Kešällä ta talvella meijän ruatopäivä fermissä mänöy eri tavalla. Kešällä kosat paimennutah pellolla koko päivä. Lypšämmä niitä kakši kertua, ka melkein emmä šiivuo. Nyt kosat šiirryttih talviliäväh ta šiivuomma šitä joka päivä, a kerran netälissä vietämmä šuurta pešuo ta desinfiointie. Kakši kertua päiväššä šyötämmä kosie — vaihamma vettä, panemma heinyä, annamma rehuo, šanelou fermeri.

— Talvella ruokana on šekarehu, heinägranula, ahkut, maissi, vitamiinit. Kaikilla on šuolua nuoltavakši. Toičči annamma omenua, porkkanua, koivuvaštoja. Valičen lypšykosilla, nuorilla eläimillä ta kililöillä individualista annošta. Lypšykosat ollah nipreimmät šyömäh, šentäh kun ruoka vaikuttau maijon makuh ta luatuh.

Leilan mukah tervehykšen kannalta on omie erikoisukšie. Kosat tykätäh lämpyö, ei keššetä läpivetoja eikä vihmua, helpošti viluššutah. Kapiet vuajitah hoituo. Pitäy rokottua niitä joka vuosi ta šuojella parasiittiloista.

Virallisešti nyt šuamma myyvvä vain maituo. Enši vuuvven alušša panemma käyntih juuštolan. Täh aikah ekspirimentoičemma koissa – luajimma rahkua, juuštuo ta muita tuottehie, ka še on vielä šala.
Leila Guseinova, nuori fermeri, Onegarannan piiri

Nyt fermissä on piäasiešša nubijalaini kosa ta amerikkalaini lamanča šekä vähäsen alppikosie ta yksi kamerunilaini kiäpijökosa.

— Melkein kaikki kosat ollah kešuja ta helläluontosie ihmisien kera, ka yhet kosat ei tykätä toisie kosie, a toiset mielelläh rikotah ovija ta piäššäh liäväštä, kertou miun pakinakaveri.

Joka elukalla on oma nimi ta Leila tietäy kaiken niistä. Kosat ollah Lulu, Jelizaveta, Karamel’, Ruf’, Kat’a, Podstava, Ebbi, Emmi, Al’pa, Bestija, Klara, Roza, Lira, Persi, Kapučino, Karlita, Kim Kardašjan, a pukit — Aisberg, Agat ta Mister Šašličok (Herra Šašlikki).

— Kaččomatta nimeh emmä meinua šyyvvä Herrua Šašlikkie, muhiu Leila.

Kosien fermin peruštaja kerto kehityššuunnitelmista:

— Virallisešti nyt šuamma myyvvä vain maituo. Enši vuuvven alušša panemma käyntih juuštolan. Täh aikah ekspirimentoičemma koissa — luajimma rahkua, juuštuo ta muita tuottehie, ka še on vielä šala. Kerromma, konša alotamma tuotannon. Vuotamma Agrostartap-grantin varojen tuluo. Šen jälkeh oššamma laittehie — maitoseparattorin, juuštokeittimen, juuštopainon, erityisie jiäškuappija.

— Šamoin lisyämmä kosien miäryä. Projektin mukah viijen vuuvven piäštä niitä on 70. Šen takie tarvičemma toista liävyä. Kešäkši šuunnitelemma viettyä ekskursijoja turistiloilla, smietimmä yksityiskohista. Vielä smietimmä fermin nimeštä. Halukkahat voijah šuaha meijän tuottehie fermissä tahi tilata kuletuš. Nyt kuletamma vain nuapurikylih. Kešällä toima tuottehie Petroskoih, tämä toiminta jatkuu uuvven vuuvven jälkeh, konša starttuau tuontanto.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль