Männyöštä ajašta tulovaisuoh

Männyöštä ajašta tulovaisuoh

Nadežda Vasiljeva
09.12.2024
Kauhie šotavuosi 1941 yheššä hetkeššä muutti meijän ihmisien kohtaloja. Šuuri Isänmuallini šota poltti kaikki toivot ta huavehet tulijah rauhalliseh elämäh.
Pimiekuušša Kalevalan Divisijonan kalmismualla piettih neuvoštošotilahien jiännökšien uuvveštah hautamisen seremonija. Kuva: Nadežda Vasiljeva
Pimiekuušša Kalevalan Divisijonan kalmismualla piettih neuvoštošotilahien jiännökšien uuvveštah hautamisen seremonija. Kuva: Nadežda Vasiljeva

Yli kahekšankymmentä vuotta kulu šiitä päiväštä, ka vihani šota vielä nytki muissuttau iččieštä. Muissuttau neuvoštošotilahien tuntomattomilla hauvoilla, mit löyvytäh mečissä, kukkuloilla, šoilla. Ta taistelujen alovehilla jäi vielä hyvin äijän kuulumattomih katonutta saltattua. 

Meijän šukupolven tehtävänä on löytyä joka šotilahan jiännökšet ta kunnivoijen hauvata ne muah. Joka vuosi monilukuset ečintäjoukot ruatah tämän tehtävän hyväkši.

Pimiekuun 7. päivänä Kalevalan Divisijonan kalmismualla, missä on hauvattu Šuuren Isänmuallisen šovan vuosina kuatunuita kymmenie saltattoja, piettih neuvoštošotilahien jiännökšien uuvveštah hautamisen seremonija. Nellän ruškiearmeijalaisen saltatan, 54. kivyäridivisijonan šotilahan jiännökšet oli löyvetty tänä kešänä Korpijärven ta šamannimisen kylän alovehella Pistojoven luona, missä heinäkuušša 1941 oli verisie taisteluja.

Kalevalan eläjä, šotaveterani ta niijen tapahtumien ošanottaja Mihail Vasiljevič Kalinin muisteli:

“Erittäin kauheita taisteluja oli Pistojoven luona. Šen puhtahat ta kirkkahat vejet rušottih vereštä. Ruškie vuahti kynnykšien ieššä näytti kauhielta. Noissa taisteluissa kuatu äijän šotilahie. Šilloin hauvattih ruttoh: pommihauvoissa, kivikkölöissä, šoilla, niin jotta monta hautua niin ni jäi nimittömiksi…”

Uuvveštah hautamisen päivänä šemmosien nimittömien hautojen luku väheni yhellä. Še tuli mahollisekši tašavallan Šukupolvien estafetti -šiätijön Omatunto-ečintäjoukon jäšenen Mihail Kontkasen eččoruavon anšijošta.

Erittäin kauheita taisteluja oli Pistojoven luona. Šen puhtahat ta kirkkahat vejet rušottih vereštä.
Mihail Kalinin, šotaveterani

Mihail Kontkanen jo monta vuotta ruatau ečintäjoukošša ta antau šillä hommalla kaiken joutoajan. Šuuren Isänmuallisen šovan veteranin punukkana ollešša hiän jo lapšuošta alkuan kiinnoštu oman ukon kertomukšista Uhtuon šuunnan taisteluista. Konša Mihail kašvo, ni rupesi tutkimah arhiivamaterialija, lukomah veteranien muisselmie.

Viime vuuvven kešällä Mihail Kontkanen löysi ta nošti muan piällä Ruškien Armeijan kymmenen šotilahan jiännökšet. Ne saltatat kuavuttih meijän Kotimuata puoluštuas’s’a Šuuren Isänmuallisen šovan enšimmäisinä päivinä. 

— Mie šai tietyä, jotta še tapahtu heinäkuušša 1941, konša meijän šotilahat taisseltih ylivoimasien vihollisjoukkojen kera. Meijän šotajoukot piettih vihollista epätoivosešti. Saltatat, kumpasien jiännökšet mie löysin, oli piiritetty Hirvijärven alovehella. Heilä ei ollun pakotietä, šenelou Mihail Kontkanen.

Jiännökšet oli noššettu tuhotetušta šotakovašta. Višših šuomelaiset miehittäjät pantih šinne meijän saltattojen ruumehet ta tiputettih vähäsen multua hauvan piällä.

Šilloin yheššä jiännökšien kera eččijä löysi ni kuatunuijen muutomie vehkehie, mit tänäpiänä ollah hyvin kallehie meilä. Niijen kešen on rautakuppija, nappija šotapukuloista, ruškie tähti šotilaškešälakista, kellon rannehrenkaš, muutoma rautaraha, aševoijepullo, ammukšen širpaleh, miinojen raivuajan huotra ilman veistä. Tottaš, vihollini otti veičen ičellä.

Mie šain tietyä, jotta še tapahtu heinäkuušša 1941, konša meijän šotilahat taisseltih ylivoimasien vihollisjoukkojen kera. Meijän šotajoukot piettih vihollista epätoivosešti.
Mihail Kontkanen, ečintäjoukon jäšen

Šen lisäkši löytöjen kešen oli nellä al’umiinilusikkua, kahella niistä hyvin nävytäh nimikirjaimet “IM” ta “LMAV XII 40”, šekä saltatan lačakka kormanopullo nimikirjaimineh “KPS”. Al’umiinini saltatan lačakka kormanopullo on ammuttu šieklakši pulikoilla. Tottaš, šuomelaiset miehittäjät tällä keinoin harjoteltih tarkka-ampumista.

— Korpijärven alovehella ečintäjoukkojen jäšenie vuottau vielä šuuri ruato, mi jatkuu enši kešän tultuo, koroštau miun pakinakaveri.

Šemmosien ruatojen šuorittamista varoin Kalevalan piirihallinnon spesialistit meinatah kiäntyö Petroskoin ta Piiterin ečintäjoukkojen puoleh ta kyšyö heiltä apuo. Kalevalalaiset eččijät jo monta kertua ruattih niijen ečintäjoukkojen kera piirin alovehella.

Monta vuotta on kulun kauhiešta šota-ajašta, ka Karjalan mua vielä nytki antau meilä šen vaikeita tovissukšie – meijän šotilahien jiännökšie, kumpaset šuurin ošin jiähäh tuntomattomiksi. Ta kuin monta heitä löytämättömie ta uuvveštah hautamattomie vielä venyy muašša… Meijän tehtävänä on löytyä kaikki jiännökšet ta antua niillä ikusen levon.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Petroskoilainen kuvaa elokuvan Iranissa
Ivan Kulnevin seikkailufilmi kertoo 10-vuotiaasta venäläisestä pojasta, joka joutuu sattumalta mukaan harvinaisen timantin varkauteen. Elokuvassa esiintyy venäläisiä ja iranilaisia näyttelijöitä.
Karjalan Sanomat
Opiskelijat kokeilemassa koulunopettajina
Petroskoin valtionyliopiston suomen, karjalan ja vepsän opiskelijat ovat aloittaneet harjoittelunsa kouluissa Petroskoissa, Soutjärvellä ja Vieljärvellä.
Oma Mua
“Meile ei ole vierastu. Meil kai ollah omat”
Uvvenvuvven aigah Rauhažan taivahan puoles -frontukonsertujoukkoh kuulujat rahvas käydih hyvittelemäh saldattoi.
Oma Mua
Vieristänny svätittih vetty
Mibo on Vieristy? Vieristy, meijän Herran, Jumalan, Iisusan Hristosan, Spuasan ristindypäivy on suurimii da kallehimii ristittylöin pruazniekkoi.
Karjalan Sanomat
Karjalaisten elintavat kiinnostavat turisteja
Lyydiläinen Galina Paršukova kertoo karjalaisten perinteistä ja opettaa matkailijoille karjalankielisiä sanoja.
Oma Mua
Kunne päin lendäy Lindu?
Tverinkarielan kielen paginakluba “Lindu” ruadau jo šeiččimeš vuoži i šijottuačou Tverin linnašša Gor’koin bibl’otekašša.
Karjalan Sanomat
Etnoreitti säilyttää muiston runokylistä
Tämän vuoden kesällä Haikolaan avautuu Kalevalan piirin runokylistä kertova etnoreitti. Hanke toteutetaan Venäjän presidentin rahaston avustuksella.
Oma Mua
Mado on ristikanzu viizas
Vuozi 2025 päivännouzunmualoin kalenduaran mugah on Mavon vuozi. Mittuine on ristikanzu, kudai on rodivunnuh libo vaste rodivuu Mavon vuvvennu?
Kodima
Abunik tradicijoiden kaičendas
Necen voden lopus “Baltianmeren suomalaižiden rahvahiden liga” lopi projektan, mitte om oigetud karjalaižiden, vepsläižiden da venälaižiden tradicijoiden kaičendaha.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль