Mänetam kezapäivid hüviš meliš

Mänetam kezapäivid hüviš meliš

Irina Sotnikova
17.07.2020
Vepsän kul’tursebr vaumiči erazvuiččid vastusid i mastar’-klassoid ”Pagin kulub, sana lendab”-projektan ühtnikoiden täht. Lapsil i noril om voimuz opetas tehmaha fotoid i lühüdoid videos’užetoid
Lapsed ühtes taidehpirdajanke Diana Nikitčenkonke pirdaba čomid kuvid. Kuva: Irina Sotnikova
Lapsed ühtes taidehpirdajanke Diana Nikitčenkonke pirdaba čomid kuvid. Kuva: Irina Sotnikova

Vepsän kul’tursebran projekt ”Pagin kulub, sana lendab”, mitte om oigetud vepsän kelen da kul’turan kaičendaha, jatktab ičeze radod. Kezan augotišespäi Kalagen, Šoutjärven, Šokšun, Suomalaiž-ugrilaižen školiden openikoiden i Petroskoin universitetan üläopenikoiden täht tehtas mastar’-klassoid i vastusid, miččil lapsed i nored saba uzid tedoid, mahtoid i hüväd mel’t. Vkontakte-verkos ”Pagin kulub, sana lendab”-nimel gruppas voib kacta projektan radod i satusid.

Planad oma sured

Meiden ”Pagin kulub, sana lendab”-projekt ezmäi kaiked om vepslaižen norišton, školan openikoiden täht, ked opendaba vepsän kel’t. Openikoile, opendajile, üläopenikoile, kaikile norile Änižröunan külišpäi i Petroskoišpäi tehtas melentartuižid vastusid vepsläižidenke runoilijoidenke, professionaliženke video-operatoranke, änenohjandajanke, lehtmehenke, muzikantanke, fototegijanke i taidehpirdajanke. Projektan ühtnikoil om hüvä voimuz opetas tehmaha fotoid, lühüdoid videos’užetoid, audiokirjoid kodikelel, pirdmaha, lugemaha vepsänkeližid tekstoid professionaližes studijas, pajatamha pajoid da tundištadas melentartuižidenke ristituidenke.

Projektan aigan kaikuččele školale om osttud noutbuk, foto- da videokamer, miččil lapsed voiba rata projektan aigan i jatkata rata jäl’ghe projektad-ki. Kalagen ”Värtin”-etnokeskusehe osttihe pianino, barabanad da elektrosintezator. Lapsid i norid opendaškatas vändmaha muzikvändimil, heile starinoitas, kut zavotta kirjutada muzikad i runoid vepsän kelel.

Školas da universitetas lapsed voiba vaiše opeta vepsän kelen grammatikad da vähäižen opetas pagižmaha vepsäks. Mö tahtoim ozutada, miše vepsän kelenke voib rata elos-ki – lapsiden keskes, opendajidenke, vanhembidenke, külän eläjidenke. Mö tahtoim sel’genzoitta lapsile, miše hö oma unikaližed, hö opendaba vähäluguižen rahvahan kel’t, hö kaičeba ičeze jurid.

Mö toivom, miše meid varastab melentartuine keza. Ved’ opeta vepsän kel’t da vepsän rahvahan kul’turad voib hüviš meliš, vaiše oliži taht. Lapsed voiba ei vaiše hüvin lebaita, no i tundištadas vepsän rahvahan veroidenke i tradicijoidenke, a mugažo otta vepsän kel’t jogapäiväižehe eloho. Projekt ühtenzoitab lapsid da vanhembid, školan openikoid da opendajid, abutab ozutada kaikile, miše vepsän kel’ eläb. Sil voib pagišta, kirjutada da lugeda.

Vastuz vepsläižen runoilijanke

Vepsän kul’tursebran ”Pagin kulub, sana lendab”-projektan tegijad vaumičiba lapsiden i noriden täht äi s’urprizoid. Lapsed ičeze vanhembidenke, opendajidenke hüviš meliš ühtneba erazvuiččihe vastusihe melentartuižidenke ristituidenke, mastar’-klassoihe, miččid vaumičeba heile projektan tegijad. Pidab sanuda, miše nügüd’ kaik vastused tehtas Internetan kal’t i eriži kaikuččele školale. Ka, nece om jüged azj. Kus-se om huba Internet, erasil lapsil ei ole noutbukad vai smartfonad, miččiden abul voib ühtneda online-vastusihe. No kaik-se ken lujas tahtoib ühtneda projektaha, kaiken löudab voimusen. Mugomad online-vastused mäneba lämil kezaehtoil.

02 (5).jpg

Ezmäine mugoine vastuz oli filologijan tedokandidatanke, Petroskoin universitetan vepsän kelen opendajanke, vepsläiženke runoilijanke Ol’ga Žukovanke. Hän äi vozid keradab vepsläšt fol’klorad, kirjutab runoid, pajoižid, sarnoid vepsän kelel lapsiden täht. Ol’ga starinoiči lapsile ičeze polhe, kus hän om sündnu, konz i kut zavodi kirjutada runoid. Lapsed tundištihe hänen ”Itti-totti”-kirjanke, miččehe mülüba runod, lugetišed, kättepajoižed, poteškad, komul’ativižed sarnad. Ende vepsläižed iloiteliba niil ičeze lapsid. Kaik runod oma lühüdad i čomad, niid om kebn otta muštho penile lapsile. Iče kirj om čomin kuvitadud.

Vastusen aigan lapsed lugiba runoid, poteškoid neciš kirjaspäi. Napriba iče tehta sanoiden rifmoid i sanuiba, miše nece om jüged azj, no lujas melentartuine. Möhemba školiden openikad, üläopenikad i nored iče änestaba necen kirjan Petroskoin studijas.

– Necen kogomusen änestamine lapsiden i noriden änil om lujas tärged azj vepsän kelen kaičendan täht, sanub Ol’ga Žukova.

Edel ku lapsed änestaškandeba kirjan, heidenke radaškandeb professionaline änenohjandai. Hän starinoičeb, kut pidab oikti lugeta tekst, miččiš meliš i miččel änel.

Foton peitused

Tämbei, nacein, ei ole ni üht mest, ken hot’ kerdan elos ei tehnuiži fotod. Nügüdläižed telefonad oma lujas hüväd i eskai ei tarbiž nimittušt tošt kamerad, miše tehta čoman fotokuvan i starinoita miččes-se azjas, praznikas, ristitus toižile. Nacein, äjad meišpäi tahtoižiba opetas tehmaha fotoid čomemba da paremba.
Vepsän kul’tursebran projekt ”Pagin kulub, sana lendab” andab hüvän voimusen opetas ei vaiše tehmaha professionaližid fotoid, no mugažo otmaha jogapaiväižehe eloho vepsän kel’t. Ved’ kaikutte meišpai paksus paneb Internetha fotoid i kirjutab ližaks, kus da mikš ned oli tehtud. Tedan, nece azj om lujas melentartuine nügüdläižile lapsile.

Diana Nikitčenko om nor’ lahjakaz fotograf. Hänen mastar’-klass fotokuvan mödhe tuli mel’he kaikile. Hän starinoiči, midä pidab homaita, miše foto tuliži hüvä, i kut lämoi painastab foton laduhu. Ved’ lämoi om hüvän foton päaspekt. Edel ku mastar’-klassan ühtnikad läksiba tehmaha fotoid, Diana starinoiči lämoiš, mitte se voib olda i kut sen voib tehta. Pidab muštta i il’mištos, miččespäi rippub hüvä kuva.

– No kaik-se fotografan päazj om ”löuta moment”. Äkkid tehtud fotod, muga sanutud eläbad kadrad, oma parahimad, sanub Diana Nikitčenko.

Mastar’-klassan aigan Diana ozuti projektan ühtnikoile erazvuiččid fotokuvid, a heile pidi ozaita, mitte om lämoin lähte, i sel’genzoitta mikš. Minei-ki oli melentartušt ühteta neche mastar’-klassaha i pidab sanuda, miše praktikata ozaita lämoin lähte nece om jüged azj. Kaik, ked oliba mastar’-klassal saiba äi uzid tarbhaižid tedoid foton tegemižes. Nügüd’ sadud tedod hö kävutaba praktikal. Lapsiden radoid voib ihastuda Vkontakte-verkos ”Pagin kulub, sana lendab”-gruppas.

Nece projekt abutab ei vaiše tehta fotokuvid, no i tedištada foton alandusid. Om äi peitusid, miččed abutaba tehta ičeze fotoreportažid melentartuižembikš.

Arvokahad elon momentad

Mö tahtoim opeta lapsid tehmaha videos’užetoid vepsän kelel. Miše hö iče voižiba tehta sjomkoid, kirjutada reportažid, tekstoid i jäl’ges panda ičeze s’užetoid Internetha. Muga hö voiba starinoita kodikelel heiden küliš, školiš, külän eläjiš, praznikoiš i azjtegoiš, miččid pidetas heiden agjas. A toižed ristitud, kelle om melentartušt vepsän rahvahan kel’ i kul’tur, voiba kacta i kävutada niid.

Lahjakaz video-operator, äjiden fil’moiden tegii Vladimir Slavov openzi projektan ünhtnikoid tehmaha videon. Hän starinoiči, kut pidab tehta video, miše se oliži melentartuine ei vaiše meile, no toižile-ki. Ved’ ani lühüd video jogapäiväižes elospäi voib olda melentartuižen i toda äi tedoid, ku sjomkan aigan sel’genzoitta sidä. Mugažo Vladimir Slavov ozuti, kut pidab rata kameranke i starinoiči kompozicijan polhe, mitte om muga tarbhaine sjomkan aigan.

No kaik-se fototegijan päazj om ”löuta moment”. Äkkid tehtud fotod, muga sanutud eläbad kadrad, oma parahimad.
Fototegii Diana Nikitčenko

– Üks’ sjomkan päsändoišpäi – ei sa panda ristitud kadran keskusehe! Händast pidab sirtta oiktale vai hurale kadran röunale. Edes, kuna kacub ristit, pidab, miše sigä oliži il’m, sel’genzoitti Vladimir Slavov.

Taivhanröunan polhe, miše üks’ kadr ei voi jatkuda enambad 12 sekundad, kut oikti pagištoitta ristitud i äjiš toižiš azjoiš, miččed pidab otta homaičusehe videosjomkan aigan, tedištiba projektan ühtnikad mastar’-klassan aigan. Elos om muga äi čomid, hüvid, arvokahid momentoid. Ehtkat snimda niid kamerale, nece om mušt igäks!

Projektan lopus eloho lähteba CD diskad. Nügüd’ openikad ičeze opendajidenke kirjutaba tekstoid, miše tehta penid videos’užetoid erazvuiččihe temoihe. Edes heid varastab völ äi melentartušt radod. Pidab ičeleze tehta sjomkoid, änestada tekstoid, kerata kaiken ühthe da panda subtitroid. Meletan, satuz ülitab kaik varastused.

Pirdam ilokahašti

Kaik lapsed kacmata igäha navediba pirtta. Pirdand, todeks, om lujas vessel melentartuz’. Se tob äi ilod, kehitoitab lapsen sädaimahtoid. Sikš mö pätim tehta kuvataidehen urokan lapsiden täht. Diana Nikitčenko ei ole vaiše lahjakaz fotograf, hän mugažo čomin mahtab pirtta. Kezan aigan lapsed jo kaks’ kerdad vasttihe Diananke Internetan kal’t, ühtes pirdiba čomid kuvid. Lapsed hüviš meliš ühtniba nenihe mastar’-klassoihe.  

Ezmäižen vastusen aigan pirttihe pirdimil lemon. Lapsed tedištiba, kut oikti pidab mujutada se, kut pirtta sen kuvahaine, miše lemon oliži kuti todesine bumagal. Toižel kerdal lapsed pirdiba päiväižen laskendan. Kaik radod tuliba lujas čomad i lapsed saiba arvokahan mahtišton i äi hüvid tundmusid.

Neciš aigas om tehtud jo sur’ rad. Lapsed i nored saiba äi arvokahid tedoid, uden mahtišton, hüväd mel’t. Edes meiden projektan ühtnikoid varastab völ äi melentartuižid vastusid i tegendoid. A mö em mänetagoi aigad uhtei, otam fotoladehid, telefonoid, kameroid i opendamoiš praktikal tehmaha videos’užetoid i fotokuvid.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль