Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois

Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois

Paušin Šan’uu
07.10.2024
Lyydiläižed eletäh Anuksen, Priäžän, Änižen da Kompohd’an piiris. Suurembad lyydiläižin eländkohtad oldah: Kujärv, Pyhärv, Priäž, Tivdii, Dyrkänmägi, Kendärv da muga edelleh.
Sanelu on kird’utettu. Natalia Kruglova omin opastujinke. Kuva on otettu Natalja Kruglovan VK:sivus
Sanelu on kird’utettu. Natalia Kruglova omin opastujinke. Kuva on otettu Natalja Kruglovan VK:sivus

Lyydiläine rahvazd’ouk on kaikis pieni toižin kard’alaižin kesken, niidy on olemas kolme-viiž tuhad, i lyydikš maltau pagišta vaigu kolmesadad miest. Se on ylen atkal statistik. D’oga vuoz’ lyydin kielen tiedäjin miär vähenöy. Pagišta omad kiel’t maltau vaiku muga sanottu vahne polv.

Myö elgendäm, gu kiel’ eliš, sidä pidäy opastuda d’o lapsusaigas. Kard’alan tazavaldas on nell’ kohtad, kus opastettih daigi nygyy opastutah lyydin piäpagiluadud. 

Ezmäine koht on Petrouskoi.

Petroskois lyydin piäpaginluadun opastund on organizuittu ylen hyvin. D’o moni vuotte Kard’alan rahvahin siebrudentalois d’oga nedälid pidetäh lyydin piäpaginluadun kursad, vuodes vuodessuai intres sih kurssoih kazvau, i siga tulou opastumah kiel’t kui kielen tiedäi vahnemb polv, mugažo nuoremb polv, ken tahtou opastuda muga sanottu ezi-ižin kiel’t. Nygyy siebrudentalois d’o organizuittu kaks’ d’oukkod. Nämmäd kursad pidetäh Kard’alan tazavaldan kanzalližen da alovehelližen politikan ministerstvan kandatukses.

Toine koht on Kujärv.

Kujärv on vahne algperäine lyydiläine eländkoht, kus nygyygi eletäh todelližed hyväd kielen tiedäjäd. Siga opastuttih lyydin kiel’t moni vuott Lyydinkodis: lyydikš opastettih lapsile kielikerhos pyhäpäivin (pyhäpäivän škola – moine nimityz sil oli). Mugažo oli i perehopastund: konz opastai Nadežda Koval’čuk kävyi eri perehis, kus elettih lyydiläižed i pagiži buaban libo diedoin ker, a lapsed voidih kulta omad kiel’t da vähäižin rubettih ičegi pagišta. Žiälis, gu nygyy moižed kielen opastundad Kujärves ei ole. Voin mainita, gu Kujärven školas täl vuodel zavodiže lyydin piäpagin luadun opastund školas.

Kujärven školas täl vuodel zavodiže lyydin piäpagin luadun opastund školas.

Kolmandž koht on Pyhärv.

Siga lyydin piäpaginluadud opastuttih kerhoiš, iče opastin sidä Zoomas kaks’ vuotte. Pyhärv on vahne todelline lyydiläine kylä, kudambal on oma rikaz hištorii da oma čoma dialekt. Minä iče pagižen pyhärven dialektad. Oliš hyvä, gu siga opastutaiš kiel’t lapsile päivkodis da školis. Olen sidä miel’t, gu Pyhärvel on hyvä potentsial sih niškoi. 

Nelländž koht on Kendärv.

Siga kiel’t, ozaks, opastetah aivin d’o kymmene vuotte i školas (kiel’kerhoiš), i Pien’ed lyydilaažed -nuorižokeskučas. Školas lyydikš opastutah ninka 19 last kaks’ čuassud nedälis. Kielen opastajan on Natalja Kruglova.

Gu säilytä kiel’, pidäy opastada sidä d’o päivkodis i d’atkada opastundad školan dälges yliopistos. Kard’alan tazavaldan kanzalližen da alovehelližen politikan ministerstvan kandatukses Periodika-kird’kodis oli piästy ilmah Oledik sina kad’alaine? -paginsanakniigan, Lugem lyydikš -opastundkniigan, mollembad kniigad kursoin da kiel’kerhon opastujad käytäh omil urokoil. No myö elgendäm, što pidäs luadie vie toižedgi opastundkniigad ezmäižes yhtendehtošt kluassah sai. I tämä on ylen tärgei diel lyydin piäpaginluadun opastundah niškoi.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Служить Отечеству и писать стихи
В первый день ноября 60-летний юбилей отмечает Олег Мошников – писатель и поэт, известный как в Карелии, так и за её пределами.
Oma Mua
Inga Gurilova: “Pidäy ruadua kunnolleh da kannattua toine tostu"
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvoston paginanvedäi Inga Gurilova sanelou, kui rubieu ruadamah nevvosto hänen piän ual tuliet nelli vuottu.
Karjalan Sanomat
Turistiverosta hyötyä Karjalalle
Ensi vuoden alusta Petroskoissa ja Sortavalan kaupunkipiirikunnassa otetaan käyttöön turistivero.
Karjalan Sanomat
Asukkailta paljon huomautuksia
Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvosto kiinnitti viimeviikkoisessa istunnossaan huomiota karjalaisten 10. kerähmön päätöslauselmaan.
Karjalan Sanomat
Äidinkielten opetuksen parissa kolmekymmentä vuotta
Petroskoin suomalais-ugrilaisesta koulusta on tullut viihtyisä koti yli 900 oppilaalle. Kaikki lapset lukevat suomea ja osa heistä myös karjalaa ja vepsää.
Oma Mua
Kaksitostu viizastu vellesty
Vepsäläzen rahvahan viizahus säylyy rahvahanrunohuos. Tämän suarnan kauti vepsäläzet nagretah ristikanzan tolkuttomuttu. Sen on kiändänyh livvikse L’ubov’ Baltazar.
Kodima
Opendab tulijan aigan täht
Kazaniš mäni “Parahim kodikelen da literaturan opendai – 2024” -konkursan final. Sihe ühtni Vepsän kelen opendai Anastasia Jevtušenko.
Oma Mua
Karjalaista pakinua alko kuuluo gimnasijašša
Täštä opaššušvuuvvešta alkuan Koštamukšen gimnasijašša lisätuntiloilla ruvettih opaštumah karjalan kieltä.
Karjalan Sanomat
Lyydiläisten kulttuuri tulee lähemmäksi
Ensi vuonna nuoret aktivistit kuvaavat kolme lyydiläisten kulttuurista kertovaa lyhytelokuvaa. Hanke on saanut rahatukea Ranta-nuorisofoorumissa.
Oma Mua
Vuokkiniemen tarinoja
Näitä tarinoja Meeri Tuisku kuuli Vuokkiniemeššä ta kirjutti niitä muistih.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль