Karjalaisten kulttuurista kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua paremmin lyydiläisten kulttuuriin ja tapoihin. Karjalassa kuvataan lyydiläisistä kertovia lyhytelokuvia.
— Olen kotoisin Aunuksen piirin Kuujärven taajamasta, joka on lyydiläisten asutus. Lyydiläisten kulttuuri on ollut aina lähellä minua, hankkeen vetäjä Aljona Milgevitš muistelee.
— Lyydiläiset-hakusanalla verkosta löytyy artikkeleita, mutta videoita on vähän. Näin syntyi hankkeemme idea, Milgevitš lisää.
Projekti alkaa ensi vuonna.
— Hankkeen aikana järjestämme kolme tutkimusmatkaa lyydiläisten asutuksiin. Lähdemme Kontupohjan, Prääsän ja Aunuksen piireihin. Tutkimusmatkoille lähtee muun muassa lyydilaisten kulttuurista kiinnostuneita nuoria jatutkijoita, Milgevitš kertoo.
Matkojen tuloksena on kolme lyhytelokuvaa, jotka tutustuttavat katsojia karjalaisten aineelliseen ja henkiseen kulttuuriin. Videoissa on informaatiota historiasta ja perinteistä. Lisäksi hankkeen osallistujat haastattelevat lyydin puhujia ja käyttävät dokumenteissa haastattelujen pätkiä.
— Pidän elävän puheen näytteiden käyttöä filmeissä tärkeänä. Lyydin murre ja kulttuuri ovat uhanalaisia. Tilastojen mukaan vuonna 2020 lyydin murretta puhui vain 150 ihmistä ja murretta osaavien määrä laskee vuosittain, Milgevitš huomauttaa.
Milgevitšin mukaan hankkeen kohderyhmänä on ensisijaisesti nuoret.
— Monet teini-ikäiset eivät pidä lukemisesta, vaan katsovat usein videoita. Myös elokuvat voivat kiinnostaa Karjalassa vierailevia matkailijoita, Milgevitš sanoo.
Lyhytelokuvia aiotaan ladata projektin VKontakte-sivulle.
— Videot eivät ole hankkeen ainoa tulos. Tutkijoiden lisäksi tutkimusmatkoille osallistuu ammattivalokuvaaja. Hän ottaa kuvia haastateltavista. Lisäksi kameran fokuksessa on karjalaisten taloustavaroita ja amuletteja. Projektin lopussa järjestämme valokuvanäyttelyn, Milgevitš lupaa.
Hanke toteutetaan apurahoituksella.
— Lähetimme hankeidean Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahaston hankekilpailuun. Hankkeemme ei päässyt voittajien joukkoon, koska idea ei saanut riittävästi pisteitä. Otimme asiantuntijoiden huomautukset huomioon ja lähetimme hankkeemme Ranta-nuorisofoorumin hankekilpailuun, Milgevitš kertoo.
Ranta-foorumissa hanke on saanut rahoituksen. Parhaiden joukossa oli yhteensä kahdeksan hanketta. Niiden toteuttamiseen on myönnetty yli 3,5 miljoonaa ruplaa apurahaa. Milgevitš on saanut 720 000 ruplaa. Tämä on suurin apurahasumma.
— En odottanut, että hankkeemme pääsee parhaiden joukkoon. Tämä on tosi tärkeää minulle, koska projektin avulla voin tehdä jotain hyödyllistä kotiseudun kulttuuriperinnön sälyttämiseksi, Milgevitš sanoo.
Ranta-foorumi on järjestetty Karjalassa vuodesta 2022. Tapahtuman päätehtävänä on kehittää nuorisopolitiikkaa tasavallassa.
Karjalassa jatkuu Karjalan päämiehen rahaston järjestämä hankekilpailu. Se on tämän vuoden toinen kilpailu. Hakemuksia otetaan vastaan 15 alalla.
— Olemme saaneet 71 hakemusta. Rahasto myöntää hankkeiden toteuttamiseen yli 46 miljoonaa ruplaa. Jokainen voittaja voi saada enintään 1,5 miljoonaa ruplaa apurahaa, rahasto informoi VKontakte-sivullaan.
Hankkeiden toteuttaminen on aloitettava tämän vuoden joulukuussa.