Lyydiläisien etnokulttuurikeškuš avasi ovet Petroskoissa
Petroskoissa avautu lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen uuši pirtti Lev Tolstoin kavulla. Šiinä on lyydiläisien ta tulilinnun musejot šekä tunnetulla jalokivišepällä Mihail Perhinillä nimitetty musejo.
Uuvven lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen juhlallisih avajaisih tuli lyydin murtehen kurššien opaštajie ta opaštujie, M. J. Perhinin muisson ikuistamisešta vaštuajan alotehryhmän jäšenie, Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön ta Petroskoin kaupunkipiirin hallinnon etuštajie. Keräytynyitä tervehti vepšäläini Randaine-kuoro.
— Lyydiläisien etnokulttuurikeškuš avautu jo vuotena 2018 Solomannih. Šiih ušein tuli lapšie, piettih ekskursijoja. Ka kävijillä oli vaikie piäššä šiih. Miula neuvottih löytyä pirtti Petroskoin keškukšešta. Kirjutin anomukšen kaupunkipiirin hallinnolla. Kahen vuuvven piäštä šain pirtin. Elintalo oli pahašša kunnošša, ka kahešša kuukauvešša korjasima šen, ta keškuš šiirty. Tärkein asie on še, jotta mie halusin järještyä erilliseh huoneheh Mihail Perhinin musejon. Mie ohjuan Mihail Jevlampijevičin muisson ikuistamisešta vaštuajua alotehryhmyä. Mie onissuin, šaneli lyydiläisien keškukšen emäntä, Karjalan lyydiläiset -kanšalaisjärještön johtaja Lidija Konovalova.
Lyydin murtehen kurššien alottajan ryhmän opaštaja Galina Paršukova kerto opaššušprosessin erikoisukšista.
Tilaisuon vierahien kešen oli Fabergén jalokivitalon istorijan tuntija Valentin Skurlov. Erikoisista anšijoista Mihail Perhinin muisson šäilyttämiseššä ta Petroskoin musejon avuamisešta taijon tutkija myönti Lidija Konovalovalla Mihail Perhinin kunnivomerkin Fabergén šiätijöltä šekä arvokirjoja.
— Vuotena 1993 enši kertua tulin Jallahteh. Šilloin jo kiinnoššuin Mihail Perhinistä. Vuotena 1989 Neuvoštoliitošša vietettih enšimmäini Fabergén näyttely. Parahien tevokšien luatijana oli juuri Mihail Perhin. Hiän oli ainutluatuni muasteri, oli ahkera, tykkäsi vaikeita tehtävie, ruato yöllä, korošti Valentin Vasiljevič.
M. J. Perhinin paččahan luatijat, kuvanveštäjät Pavel Galigin ta Jurii Gorbunov annettih musejolla paččahan pienennetty kopijo.
Šamoin avajaisissa esiinnyttih Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri Sergei Kisel’ov ta Petroskoin kaupunkipiirin hallinnon etuštaja Žanna Malejeva.
— Keškukšešša kaikki on luajittu šielukkahašti, lämpimäšti ta kaunehešti. Kiitän Lidija Viktorovnua šiitä, jotta hiän etuštau lyydiläisie meijän tilaisukšissa ta puoluštau heijän oikeukšie, šano ministeri.
Keškukšešša on esitetty jokapäiväsie esinehie, huonehkaluja, kirjallisutta, Mihail Perhinih šivottuja näyttelyesinehie, tulilinnun eri kuvie.
— Etnokultuurikeškukšen näyttelyt on omissettu lyydiläisillä, tulilinnulla ta Mihail Perhinillä. Myöhemmin avautuu vielä kakši huonehta, missä rupiemma šäilyttämäh vanhoja taloušvehkehie. Halukkahat voijah šopie ekskursijošta telefonissa. Enšimmäini ekskursijo mänöy 31. oraškuuta – meilä tulou karjalan kielen kurššien opaštujie. Tavallisešti kerron kävijillä ukoštani, ken rakenti kirikön meijän Tiudija-kyläh tahi mitein taikoma ämmön kera, šaneli Lidija Viktorovna.
Juhlallisen ošan jälkeh vierahat kačottih huonehie, ošallissuttih online-tapuamiseh Pyhäjärven ta toisien paikkojen lyydiläisien kera. Tilaisuon lopušša vierahat yheššä juotih čäijyö.
