Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa

Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa

Julia Veselova
23.11.2022
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Ohjaaja Ilja Andilevko aikoo aloittaa kauhusarjan kuvaamisen ensi kesäkuussa. Sarja sisältää yhden 8-jaksoisen tuotantokauden. 18+. Kuva Andilevkon perhealbumista
Ohjaaja Ilja Andilevko aikoo aloittaa kauhusarjan kuvaamisen ensi kesäkuussa. Sarja sisältää yhden 8-jaksoisen tuotantokauden. 18+. Kuva Andilevkon perhealbumista

Vuottovaara tulee uuden kauhusarjan tapahtumapaikaksi. Kauhu astuu esituotantovaiheeseen jo ensi kesäkuussa. Nuori ohjaaja Ilja Andilevko tekee filmin, joka perustuu Kalevala-runoelman tarinoihin.

— Sarjan juoni pohjautuu Kalevalan runoihin. Kalevala-aihe läpäisee sarjan sankarit ja tunnelman. Minusta kauhusarjan juoni auttaa lukemaan jännittävästi ja epätavallisesti runoelmaa, Andilevko kertoo.

Ohjaaja aikoo populaaristaa Venäjän ja Karjalan kansanrunoutta.

Kauhu antaa ohjaajalle suuren vapauden ilmaisukeinojen valinnassa. Andilevko on varma, että kun ohjaaja kuvaa kauhusarjaa klassisten teoksien tai kansanrunouden perusteella, hänen on löydettävä uusia ja nykyaikaisia tulkintatapoja. Ne herättävät katsojien kiinnostusta tuttua tarinaa kohtaan.

Parhaillaan sarjan käsikirjoitus on valmis 99-prosenttisesti, muutoksia tehdään sitten kuvaamisen aikana.

— Pilottijakso ja ensimmäisen tuotantokauden synopsis on jo käsikirjoitettu. Ne riittävät tavallisesti sarjan kuvaamisen aloittamiseen, sarjan käsikirjoittaja Viktoria Aleks sanoo.

Projektin johtajat suunnittelevat yhden 8-jaksoisen kauden kuvaamista, mutta sarjan finaalin loppu on avoin.

— Sarja voi saada jatkoaan, jos katsojat pitävät siitä, käsikirjoittaja sanoo.

Kun ohjaaja kertoi minulle runoelmasta, Karjalasta ja sen mystisestä luonnosta ja tavoista, ymmärsin, että molemmat sopivat hyvin kauhusarjalle. Olen avannut itselleni uuden maailman, jossa on paljon luovia mahdollisuuksia.
Viktoria Aleks, sarjan käsikirjoittaja

Vuottovaara sopii hyvin sarjan juoneen.

— Pääsankarin sairaus ja pahuus liittyvät kiviin. Oli tärkeä löytää paikka, jossa on paljon kiviä ja kallioita. Vuottovaaran maisemat sopivat hyvin, Andilevko sanoo.

Käsikirjoittaja lainasi kosintatarinan Kalevalasta. Pääsankari lähtee kosimaan tulevaa morsiantaan synkkään noitakylään. Siinä hän törmää vanhoihin uskomuksiin.

— Pelastaakseen morsiamensa hänen on selvitettävä, mitä tapahtuu. Toivottavasti juoni yllättää ja kiinnostaa yleisöä, Aleks sanoo.

Kansanrunous houkuttelee niin sarjan ohjaajaa kuin käsikirjoittajaa.

— Kun ohjaaja kertoi minulle runoelmasta, Karjalasta ja sen mystisestä luonnosta ja tavoista, ymmärsin, että molemmat sopivat hyvin kauhusarjalle. Olen avannut itselleni uuden maailman, jossa on paljon luovia mahdollisuuksia.

Idea sarjan kuvaamisesta tuli viime kesänä, kun Andilevko lomaili Sortavalan piirissä.

— Huomasin ensimmäisen kerran, että vaikka Karjalan luonto on rauhallinen ja tyyni, siinä on jotain kylmää ja mystistä. Tämä on tietysti täysin minun subjektiivinen käsitykseni. Luulin, että Kalevala-runoelmakin on paikoin pelottavaa.

Haluaisin näyttää koululaisille, että kansanrunouden lukeminen voi olla kiinnostavaa ja se on elävää, tyylikästä ja muodikasta.
Ilja Andilevko, uuden kauhusarjan ohjaaja

Sarjasta halutaan tehdä kaksi versiota. Toinen sopii yläkoululaisille ja toinen aikuisille.

— Suuri unelmani on kuvata sellainen sarja, jonka karjalaiset koululaisetkin voisivat katsoa kirjallisuuden tai kotiseudun oppitunneilla. Haluaisin näyttää heille, että kansanrunouden lukeminen voi olla kiinnostavaa ja se on elävää, tyylikästä ja muodikasta, Andilevko kertoo.

Ohjaajan mukaan sarja on kuitenkin tarkoitettu laajalle yleisölle ympäri Venäjää. Kalevala-runoelma voi kiinnostaa niitä, jotka eivät ole koskaan kuulleet siitä.

— Haluan siis kaksi versiota: 18+ ja 12+. Kauhu on hyvin suosittu lajityyppi, mutta minusta nyt on hyvin vähän hyviä kauhuelokuvia ja -sarjoja. Katsojana etsin aina kauhua, joka on todella pelottava.

Andilevkon mukan kauhu ei ole helppo lajityyppi. Se tarvitsee hyvää grafiikkaa, roolimeikkiä ja mahtavia erikoistehosteita. Ohjaaja ei halua käyttää tietokonegrafiikkaa, vaan korvaa sen ohjaajan, pukusuunnittelijan ja meikkitaiteilijan työllä.

— Minusta grafiikka vanhenee hyvin nopeasti. Sarjan yksi pelkotekijä on pääsankarin vartalon muuttuminen. Hän kivettyy välistä. Se on vaikea tehtävä, koska en ole kuvannut sitä koskaan aikaisemmin.

Venäjällä kuvataan hyviä taide-elokuvia

Ohjaaja Ilja Andilevkon ohjaama psykologinen draama Iskut on saanut suosiota monilla Venäjän festivaaleilla sekä ulkomailla.

— Se on 35-minuuttinen elokuva. Minulla on myös Pieni-niminen dokumenttielokuva. Kuvasin vielä muutaman filmin, mutten ole ollut tyytyväinen niihin, Andilevko sanoo.

Andilevko on kuvannut myös historiallisen Petroskoista kertovan elokuvan ja muutaman kotiseutuohjelman.

— En voi sanoa, että Venäjän elokuva-ala on nyt kriisissä. Venäjällä osataan tehdä hyviä taide-elokuvia. Nyt tehtävämme on tehdä sarja, jossa on oma merkitys ja filosofia, mutta joka on helppo ja kiinnostava katsoa, Andilevko sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль