Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella

Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella

Tatjana Berdaševa
13.10.2021
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
1.	Junija Karel’skaja (vaš.), tiijonantaja Nadežda Pavlova, Tatjana Berdaševa ta projektin johtaja Marija Kundozerova. Kuva: Irina Novak
1. Junija Karel’skaja (vaš.), tiijonantaja Nadežda Pavlova, Tatjana Berdaševa ta projektin johtaja Marija Kundozerova. Kuva: Irina Novak

Vuuvven 2020 matka šiirrettih kešällä 2021 pandemijan takie. Viime vuonna päišy Murmanskin alovehen pienih kylih oli rajotettu.

Heinäkuun 15. päivänä alko meijän tutkimušmatan enšimmäini oša. Še oli vuuvven 2019 matan jatko. Tutkimušmatka piettih Tutkimuš- ta kerӓyšmatka Kiestinkin karjalaisien luokše -projektin rajoissa, mi šai Karjalan Šivissyššeuran rahotušta.

Tämän vuuvven tutkimušmatka oli vietetty Karjalan Louhen piirissä ta Murmanskin alovehen Kantalahen piirissä. Tarkotukšena oli kerätä karjalankielisien pakinojen esimerkkijä, šuaha folklorisie, etnografisie, istorijallisie tietoja šekä materialija parentamisen ta liäkičennän kanšankeinoista.

Tutkimušmatan paikat oltih Knäšöin kylä, Zelenoborski, Lesobirža, Podtaibola, Kantalakši, Kolvitsa, Varzuga, Zarečensk, Luvengan ta Koudan kylät. Alottima Louhen piiristä ta viettimä enšimmäiset päivät Nilmilahen ta Nilmijärven kylissä.

Tehtävänä oli kuvata kuollehie perintehie ta karjalan kielen esimerkkijä, tutkie kalmismaita, eččie karsikko-puita.

Nilmilahtie pietäh juuri karjalaisena kylänä. Še ilmešty 1800-luvun toisella puolella. On tietoja, jotta enšimmäiset eläjät tultih merellä Kiestinkin puolelta.

Heinäkuun 15. päivänä tutkimušmatalla Petroskoista lahettih junalla kielentutkija Irina Novak, etnografi Aleksei Konkka ta mie, etnobloggeri ta pohjosen perintehien tutkija Tatjana Berdaševa.

Louhešša meitä otti vaštah projektin johtaja Marija Kundozerova. Hänen autolla myö mänimä Nilmilahteh.

Nilmilahešša ta Nilmijärveššä myö tuttavuštuma paikallisih eläjih, tutkima kalmismaita ta šattumalta ekšymä vanhah talo-kylyh, missä 20 vuotta takaperin eli oikein kummallini naini. Vain kerron kaikešta peräkkäh.

Meijän oppahana oli Junija Karel’skaja. Nuori naini 10 vuotta takaperin šiirty elämäh melusašta piäkaupunkista näillä šyrjäšeuvuilla, muutti šukunimen heliekši Karel’skajakši ta čukelti paikallisen istorijan tutkimiseh.

Tutuštumini Junijah lupasi meilä löytyä mukavie ihmisie pakauteltavakši.

Nilmilahen kylä on pieni, talvella šielä eläy noin 20 ihmistä, ka kešällä turistien anšijošta kyläh lisäytyy ihmisie. Joškuš voipi olla 400 ihmistä šamanaikasešti. Turistija muanittau čukelluškeškuš.

Paikallisie eläjie šyöttäy meri, hyö eletäh meren rannalla, pyyvvetäh tr’oskua ta navagua šekä kerätäh fukusta ta laminarijua. Tiälä ašen midijua pietäh. Šeki on Karjala.

Nilmilahtie pietäh juuri karjalaisena kylänä. Še ilmešty 1800-luvun toisella puolella. On tietoja, jotta enšimmäiset eläjät tultih merellä Kiestinkin puolelta. Myöhemmin myö šaima tämän teorijan tovissukšie, jotta še ei ollun vain legenda. Meijän tiijonantajat, kumpaset tiijetäh šuvun istorijua, kerrottih, jotta heijän kantatuatot oltih juuri Kiestinkin karjalaisie.

Heinäkuun 16. päivän huomenekšešta alkuan myö rupesima pakauttelomah kyläläisie. Junija aina oli meilä apuna. Vain Aleksei Konkka ei männyn pakautteluh, ka läksi tutkimah kalmismuata, še on hänen tutkimušala.

Kylän kantaeläjät vielä muissetah karjalan kieltä, ka valitetah, jotta ei ole kenen kera paissa, kieli unohtuu eikä šitä käytetä jokapäiväseššä elämäššä. Tallentima šielä viijen ihmisen kertomukšie.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль