Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta

Anna Umberg
24.09.2026
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Tapaamisessa Petroskoissa kuuluisa elokuvaohjaaja Vladimir Grammatikov kertoi uudesta elokuvaprojektista, venäläisen elokuvan nykyisistä trendeistä ja jakoi muistojaan työstä neuvostoelokuvan parissa. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu
Tapaamisessa Petroskoissa kuuluisa elokuvaohjaaja Vladimir Grammatikov kertoi uudesta elokuvaprojektista, venäläisen elokuvan nykyisistä trendeistä ja jakoi muistojaan työstä neuvostoelokuvan parissa. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu

Legendaarinen elokuvaohjaaja Vladimir Grammatikov, joka tunnetaan elokuvistaan Viiksinen lastenhoitaja, Mio, minun Mio ja Koira käveli pianolla, pääsee tekemään elokuvan keskiaikaisesta Karjalasta. Elokuvasuunnitelma veti ohjaajan Karjalaan.

— Tulimme tapaamaan ihmisiä, jotka tietävät historialliset tosiasiat. Aloitamme tutkimalla todellisia tapahtumia, Grammatikov kertoi taiteilijatapaamisessa Art-Prospekt-näyttelytiloissa Petroskoissa

— Historialliset elokuvat voivat joskus olla liian monumentaalisia. Haluamme löytää voimakkaan inhimillisen tarinan ja kertoa tunteiden kautta näistä historiallisista tapahtumista, Grammatikov lisäsi.

Grammatikov toimii tulevan elokuvan tuottajana. Hän ei toistaiseksi paljasta kaikkia yksityiskohtia, mutta kertoo, että tulossa on elokuva karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla.

Siitä tulee fiktioelokuva, mutta se perustuu historiallisiin tositapahtumiin. Elokuvan alustava nimi on Sotaretki.

Haluamme löytää voimakkaan inhimillisen tarinan ja kertoa tunteiden kautta historiallisista tapahtumista.
Vladimir Grammatikov, elokuvaohjaaja

Itse idea historiallisesta elokuvasta tuli Karjalan päämieheltä Artur Parfentšikovilta.

— Elokuvan juoni on kertomus ainutlaatuisesta sotaretkestä Ruotsin maita vastaan vuonna 1187. Sen aikana karjalaiset tuhosivat Ruotsin silloisen pääkaupungin, Sigtunan. Sitä edelsivät 1100-luvun ristiretket Karjalan maita vastaan, joten karjalaisten sotaretki oli vastauksena ulkoiseen aggressioon, päämies kertoi tapaamisessa.

Parfentšikov myös kertoi kirjoittaneensa tulevan elokuvan ensimmäisen lyhyen synopsiksen. Tätä konseptia kehitetään parhaillaan yhteistyössä elokuvantekijöiden kanssa.

— Elokuvan peruslähtökohta on yksinkertainen: tapahtumat alkavat ristiretkiä edeltävänä rauhan aikana, ja päättyvät karjalaisten kasteeseen vuonna 1227, jolloin valtava määrä ihmisiä kääntyi vapaaehtoisesti ortodoksiseen uskoon.

Siis elokuvan on tarkoitus olla enemmän kuin vain yhden sotaretken historiallinen rekonstruktio.

Elokuva halutaan tehdä ennen kaikkea nuorille. Lisäksi tekijät toivovat, että elokuva nähdään myös Venäjän ulkopuolella. Siksi he aikovat tuottaa elokuvasta myös englanninkielisen version.

Juonenkäänteitä, elokuvan nimeä, tarkkaa tuotantoaikataulua ja kuvausryhmän kokoonpanoa ei kuitenkaan ole vielä tiedossa. Elokuvan ohjaajan valinnasta vielä päätetään. Muun muassa pohdittiin Sergei Ursuljakin mahdollista ehdokkuutta. Hän ohjaa parhaillaan Sotaa ja rauhaa.

— Tarina vaatii vahvan ohjaajan sekä näyttelijöiden kanssa työskentelyn että myös historian kunnioittamisen kannalta, Grammatikov sanoi.

Karjalassa Grammatikovin tiimi etsi kuvauspaikkoja kuvauksia varten. Työryhmä vieraili Laatokan seudulla, Sortavalan museokeskuksessa ja Bastion-puistossa.

Tapaamisessa Petroskoissa Vladimir Grammatikov kertoi myös venäläisen elokuvan nykyisistä trendeistä ja siitä, mikä puuttuu venäläisestä elokuvasta ja miten hän teki neuvostoelokuvia. Hän myös esitti yhden uusimmista lyhytelokuvistaan.

Tapahtuman päätteeksi ohjaaja vastasi paikallisten näyttelijöiden, kirjailijoiden ja opettajien kysymyksiin. Ne koskivat lasten kanssa työskentelyn haasteita, venäläisen elokuvan tulevaisuutta ja taiteen kasvatuksellista arvoa.

Karjalassa Grammatikovin tiimi etsi kuvauspaikkoja kuvauksia varten. Työryhmä vieraili Laatokan seudulla, Sortavalan museokeskuksessa ja Bastion-puistossa.

Vladimir Grammatikov on elokuvaohjaaja, näyttelijä, käsikirjoittaja, tuottaja ja opettaja. Hän on Venäjän Gerasimovin elokuvainstituutin eli VGIK:n professori. On ohjannut yli kaksikymmentä elokuvaa. Suosituimpia ovat Viiksinen lastenhoitaja, Koira käveli pianolla, Kaikki on toisinpäin, Mio, minun Mio ja Syksyn kiusaukset. Yksi tuoreimmista Grammatikovin elokuvista on Katso minua.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Karjalan Sanomat
Uusia työkaluja kielitieteilijöiden avuksi
Petroskoissa pidetyn Bubrih-konferenssin pääaihe liittyi tieteidenväliseen tutkimukseen. Tietotekniikka auttaa yhä useammin pienten kielten edistämisessä.
Karjalan Sanomat
Valkosipulisato on valmistunut
Karjalainen valkosipulitila on korjannut ensimmäisen satonsa. Tyydyttävä sato puoltaa kylvöalan laajentamista ensi vuonna.
Karjalan Sanomat
40 vuotta lasten oppaana kielten maailmassa
Tänä vuonna Kipinä-lastenlehti täyttää 40 vuotta. Nyt se ilmestyy suomen, karjalan ja vepsän kielellä ja tarjoaa lapsille monipuolista aineistoa.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?