Legendaarinen Sattuma palasi keikkalavoille

Legendaarinen Sattuma palasi keikkalavoille

Anna Umberg
31.05.2023
Kolme vuotta sitten keikkailun lopettanut Folk Band Sattuma soitti paluukeikkansa Petroskoissa.
Gandvik-äänitysstudiossa järjestetty konsertti oli tavallaan testi siitä, miten bändi toimii tauon jälkeen. Kuvassa ovat Arto Rinne (vas.) ja Vladislav Demin. Kuva: Uljana Tikkanen
Gandvik-äänitysstudiossa järjestetty konsertti oli tavallaan testi siitä, miten bändi toimii tauon jälkeen. Kuvassa ovat Arto Rinne (vas.) ja Vladislav Demin. Kuva: Uljana Tikkanen

He ovat täällä taas! Kolme vuotta sitten keikkailun lopettanut Folk Band Sattuma teki upean paluun keikkalavoille, kun muusikot esiintyivät konsertissa Petroskoissa.

— Keikka meni hyvin. Vaikka oli paineita. Emme soittaneet yhdessä kolmeen vuoteen eri syistä ja se oli myös eka keikka ilman edesmennyttä Dmitri Deminia, yhtyeen pomo ja keulahahmo Arto Rinne sanoi konsertin jälkeen. 

Rinteen mukaan konsertti oli tavallaan testi siitä, miten bändi toimii tauon jälkeen. Konsertti pidettiin Gandvik-äänitysstudion salissa.

— Oli hauska tavata vanhoja tuttuja ja esittää heille parhaita kappaleita, jotka sopivat kvartetin esitettäviksi. Dmitri Deminilla ja hänen puhaltimilla oli suuri rooli bändisaundissa, nyt oli pärjättävä ilman niitä ainakin tämän kerran, Rinne kertoo. 

Sattuma esitti kappaleita koko 20 vuotisen uransa ajalta. Yhtye hemmotteli fanejaan sekä ikivanhoilla biiseillään kuten ”Lennä, lennä lintuni”, ”Petroskoi”, ”Zaonežskaja”, ”Vanha Tuttu” ja ”Ikävässä” että uusilla lauluillaan. 

Oli hauska tavata vanhoja tuttuja ja esittää heille parhaita kappaleita, jotka sopivat kvartetin esitettäviksi.
Arto Rinne, laulaja, soittaja ja lauluntekijä

Muusikot ovat tyytyväisiä palattuaan yleisön eteen. Katsojat ovat erittäin tyytyväisiä yhtyeen paluusta keikkalavoille. 

— Matkoilla kuuntelen aina Sattuman kappaleita, jotka löytyvät kaikilta laatimiltani soittolistoilta. Muutaman laulun osaan ulkoa. Oli erittäin miellyttävää kuulla yhtyeen lauluja elävinä ja laulaa muusikkojen mukana tuttuja lauluja sekä kokea heidän lavasäteilynsä. Erityisen iloista oli kuulla uusia kappaleita, konsertissa kävijä Uljana Tikkanen kertoo.  

— Tunnelma konsertissa oli erittäin viihtyisä. Hyvää oli se, ette i ollut ramppia muusikoiden ja katsojien välillä. Siis saa konsertista täydellisen vaikutelman. Kiitän Sattumaa lämminhenkisistä lauluista, sytyttävistä sooloista ja lämpimistä muistelmatarinoista yhtyeen elämästä, hän jatkaa. 

On erittäin miellyttävää kuulla yhtyeen lauluja elävinä ja laulaa muusikkojen mukana tuttuja lauluja sekä kokea heidän lavasäteilynsä.
Arto Rinne, laulaja, soittaja ja lauluntekijä

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Sattuma perustettiin, joten yhtyeellä on juhlavuosi.

— Yhtye on perustettu keväällä 2003. Tämän yhteydessä on tarkoitus pitää konsertteja Venäjällä, Suomessa ja myös Saksassa, jossa on tulossa kiertue syksyllä, Rinne sanoo. 

Sattuma äänittää tänä vuonna uusia Arto Rinteen lauluja. Viime viikolla niitä oli tallennettu kolme. Yhteen niistä tekstin teki yhtyeen ystävä Vjatšeslav Agapitov Äänisniemen murteella.

— Juhlavuonna kappaleet julkaistaan, julkaisuformaatista neuvotellaan, Rinne sanoo. 

Rinteen mukaan Sattuma haluaisi toimia vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta, sillä musiikki yhdistää ihmisiä.  

Inspiraatiota kaikkialta 

Sattuma on perustettu Petroskoissa vuonna 2003 isien ja lasten perheyhtyeenä. Yhtye aloitti kappaleiden äänittämisen lokakuussa 2004. 

Sattuma on julkaissut uransa aikana seitsemän studioalbumia ja on noussut yhdeksi karjalaisen folkin merkittävimmistä bändeistä. Monen vuoden ajan se on esittänyt karjalaista musiikkikulttuuria Venäjällä ja ihan kaikkialla maailmassa, Amerikasta Aasiaan. 

Yhtye on ihastuttanut kuulijoitaan omaehtoisella musiikillaan, joka yhdistää folkin melodisuutta rockin energian kanssa. Musiikissa perinne ja nykyaika yhdistyvät. Kappaleissa soi suomalaisuus, kaikuu ugrilaisuus ja helisee karjalaisuus. Musiikkiin tuo omat sävynsä sekin, että yhtye laulaa sekä suomeksi, venäjäksi että karjalaksi.

Sattuma esittää nykyaikaista akustista folkia, kansanlauluja ja säveliä Karjalasta, Suomesta ja Inkeristä sekä omia perinteeseen pohjautuvia kappaleitaan. Kaikki sovitukset ovat yhtyeen omia.

— Inspiraatiota lauluihin haetaan karjalaisuudesta, luonnosta ja nykyään myös maailman tapahtumista aiheutuvista tunteista, Arto Rinne sanoo. 

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль