Legendaarinen Sattuma palasi keikkalavoille

Legendaarinen Sattuma palasi keikkalavoille

Anna Umberg
31.05.2023
Kolme vuotta sitten keikkailun lopettanut Folk Band Sattuma soitti paluukeikkansa Petroskoissa.
Gandvik-äänitysstudiossa järjestetty konsertti oli tavallaan testi siitä, miten bändi toimii tauon jälkeen. Kuvassa ovat Arto Rinne (vas.) ja Vladislav Demin. Kuva: Uljana Tikkanen
Gandvik-äänitysstudiossa järjestetty konsertti oli tavallaan testi siitä, miten bändi toimii tauon jälkeen. Kuvassa ovat Arto Rinne (vas.) ja Vladislav Demin. Kuva: Uljana Tikkanen

He ovat täällä taas! Kolme vuotta sitten keikkailun lopettanut Folk Band Sattuma teki upean paluun keikkalavoille, kun muusikot esiintyivät konsertissa Petroskoissa.

— Keikka meni hyvin. Vaikka oli paineita. Emme soittaneet yhdessä kolmeen vuoteen eri syistä ja se oli myös eka keikka ilman edesmennyttä Dmitri Deminia, yhtyeen pomo ja keulahahmo Arto Rinne sanoi konsertin jälkeen. 

Rinteen mukaan konsertti oli tavallaan testi siitä, miten bändi toimii tauon jälkeen. Konsertti pidettiin Gandvik-äänitysstudion salissa.

— Oli hauska tavata vanhoja tuttuja ja esittää heille parhaita kappaleita, jotka sopivat kvartetin esitettäviksi. Dmitri Deminilla ja hänen puhaltimilla oli suuri rooli bändisaundissa, nyt oli pärjättävä ilman niitä ainakin tämän kerran, Rinne kertoo. 

Sattuma esitti kappaleita koko 20 vuotisen uransa ajalta. Yhtye hemmotteli fanejaan sekä ikivanhoilla biiseillään kuten ”Lennä, lennä lintuni”, ”Petroskoi”, ”Zaonežskaja”, ”Vanha Tuttu” ja ”Ikävässä” että uusilla lauluillaan. 

Oli hauska tavata vanhoja tuttuja ja esittää heille parhaita kappaleita, jotka sopivat kvartetin esitettäviksi.
Arto Rinne, laulaja, soittaja ja lauluntekijä

Muusikot ovat tyytyväisiä palattuaan yleisön eteen. Katsojat ovat erittäin tyytyväisiä yhtyeen paluusta keikkalavoille. 

— Matkoilla kuuntelen aina Sattuman kappaleita, jotka löytyvät kaikilta laatimiltani soittolistoilta. Muutaman laulun osaan ulkoa. Oli erittäin miellyttävää kuulla yhtyeen lauluja elävinä ja laulaa muusikkojen mukana tuttuja lauluja sekä kokea heidän lavasäteilynsä. Erityisen iloista oli kuulla uusia kappaleita, konsertissa kävijä Uljana Tikkanen kertoo.  

— Tunnelma konsertissa oli erittäin viihtyisä. Hyvää oli se, ette i ollut ramppia muusikoiden ja katsojien välillä. Siis saa konsertista täydellisen vaikutelman. Kiitän Sattumaa lämminhenkisistä lauluista, sytyttävistä sooloista ja lämpimistä muistelmatarinoista yhtyeen elämästä, hän jatkaa. 

On erittäin miellyttävää kuulla yhtyeen lauluja elävinä ja laulaa muusikkojen mukana tuttuja lauluja sekä kokea heidän lavasäteilynsä.
Arto Rinne, laulaja, soittaja ja lauluntekijä

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Sattuma perustettiin, joten yhtyeellä on juhlavuosi.

— Yhtye on perustettu keväällä 2003. Tämän yhteydessä on tarkoitus pitää konsertteja Venäjällä, Suomessa ja myös Saksassa, jossa on tulossa kiertue syksyllä, Rinne sanoo. 

Sattuma äänittää tänä vuonna uusia Arto Rinteen lauluja. Viime viikolla niitä oli tallennettu kolme. Yhteen niistä tekstin teki yhtyeen ystävä Vjatšeslav Agapitov Äänisniemen murteella.

— Juhlavuonna kappaleet julkaistaan, julkaisuformaatista neuvotellaan, Rinne sanoo. 

Rinteen mukaan Sattuma haluaisi toimia vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta, sillä musiikki yhdistää ihmisiä.  

Inspiraatiota kaikkialta 

Sattuma on perustettu Petroskoissa vuonna 2003 isien ja lasten perheyhtyeenä. Yhtye aloitti kappaleiden äänittämisen lokakuussa 2004. 

Sattuma on julkaissut uransa aikana seitsemän studioalbumia ja on noussut yhdeksi karjalaisen folkin merkittävimmistä bändeistä. Monen vuoden ajan se on esittänyt karjalaista musiikkikulttuuria Venäjällä ja ihan kaikkialla maailmassa, Amerikasta Aasiaan. 

Yhtye on ihastuttanut kuulijoitaan omaehtoisella musiikillaan, joka yhdistää folkin melodisuutta rockin energian kanssa. Musiikissa perinne ja nykyaika yhdistyvät. Kappaleissa soi suomalaisuus, kaikuu ugrilaisuus ja helisee karjalaisuus. Musiikkiin tuo omat sävynsä sekin, että yhtye laulaa sekä suomeksi, venäjäksi että karjalaksi.

Sattuma esittää nykyaikaista akustista folkia, kansanlauluja ja säveliä Karjalasta, Suomesta ja Inkeristä sekä omia perinteeseen pohjautuvia kappaleitaan. Kaikki sovitukset ovat yhtyeen omia.

— Inspiraatiota lauluihin haetaan karjalaisuudesta, luonnosta ja nykyään myös maailman tapahtumista aiheutuvista tunteista, Arto Rinne sanoo. 

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Natalja Čikina: karjalaisen kirjallisuon yštävä
Kirjallisuon tutkija Natalja Čikina on tutkin, luatin tunnetukši ta eistän Karjalan kanšallista kirjallisutta melkein vuosinellännekšen ajan. Hiän viettäy merkkipäivyäh 29. šyyškuuta.
Karjalan Sanomat
Erikoinen muuttaa käsitystä näyttelijäntyöstä
Petroskoissa kymmenen vuotta sitten perustettu teatteriryhmä yhdisti hammaslääkäreitä, opettajia, kampaajia, psykologeja, taloustieteilijöitä, lääkäreitä ja urheilijoita.
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Oma Mua
Suarimägie elavuttamas yhtes hierulazienke
Märgien kylän pruazniekas tuttavuin Suarimäin tousan johtajan L’ubov’ Mihailovna Zaharovanke. Häi taratti tousan ruavos da kučui gostih Suarimägeh kaččomah paikallistu muzeidu da hierun ruadoloi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль