Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla

Jelena Maloduševa
05.10.2026
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
 Moskovalaiset ja petroskoilaiset asiantuntijat keskustelivat siitä, miten motivoida lapset käymään museossa. Jelena Maloduševa
Moskovalaiset ja petroskoilaiset asiantuntijat keskustelivat siitä, miten motivoida lapset käymään museossa. Jelena Maloduševa

Petroskoin Slydarium-monitoimitiloissa on nauhoitettu podcast nimeltä V slutšaje neobhodimosti eli Tarvittaessa. Moskovalaisen Blagosfera-yleisökeskuksen ja Slydariumin asiantuntijat keskustelivat siitä, miten motivoida lapset käymään museossa.

Ajatuksiaan jakoivat Slydarium-monitoimitiloissa toimivan Kulttuuriekologia-keskuksen johtaja Tatjana Saltykova, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen sovelletun ympäristötutkimuksen museon johtaja Aleksandra Smirnova ja petroskoilaisen Pieni maa -taidekeskuksen opettaja Jana Malinovskaja. Podcastin juontajana toimi Blagosfera-keskuksen viestintä- ja strategisen kehityksen johtaja Jelena Temitševa.

— Jos puhutaan leikki-ikäisistä ja alakoululaisista, heidät on helppo houkutella museoon. Ongelmana on saada teini-ikäiset museoon, Jana Malinovskaja sanoo.

— Nykylapset kasvavat älypuhelin kädessään. Lapset saavat dopamiinia, ilohormonia, selaamalla uutisvirtaa. Museo ei pysty tarjoamaan lapselle yhtä nopeaa dopamiiniryöppyä, Tatjana Saltykova sanoo.

— Usein päätöksen museovierailusta tekevät vanhemmat tai opettajat. Lapset eivät voi vaikuttaa tähän päätökseen, minkä vuoksi osa heistä pitkästyy vierailun aikana eikä ole ollenkaan kiinnostunut aiheesta, Aleksandra Smirnova kertoo.

Smirnovan mukaan älypuhelin on tila, jossa lapsi voi itse päättää, mitä sisältöä hän katsoo.

Jos puhutaan leikki-ikäisistä ja alakoululaisista, heidät on helppo houkutella museoon. Ongelmana on saada teini-ikäiset museoon.
Jana Malinovskaja, petroskoilaisen Pieni maa -taidekeskuksen opettaja

Saltykovan mielestä lapselle on erittäin tärkeää antaa valinnanvapaus.

— Usein aikuiset päättävät aivan kaikesta lapsen puolesta — mitä hän pukee päälleen ja mitä hän syö. Kun lapsi varttuu ilman taitoa tehdä valintoja, hän ei osaa valita ammattia. Häntä ei ole totutettu siihen, että hänellä on oikeus valintaan, hän kertoo.

Saltykova on sitä mieltä, että jos lapsi saa itse valita, mihin museoon hän lähtee, hän kiinnostuu museoista.

— Järjestämme Slydariumissa syntymäpäiviä, jotta lapset totuttelisivat paikkaan. Kutsumme myös kouluja järjestämään kokouksiaan museossa. Silloin opettajat tutustuvat tilaan ja tuovat myöhemmin oppilaitaan museoon, hän sanoo.

Asiantuntijat neuvoivat myös toimimaan lapsen iän mukaisesti ja valmistamaan häntä museokäyntiin kertomalla hänelle museosta tai näyttelyn teemasta.

Haluan purkaa myyttiä siitä, että museo vaatisi kävijältään syvällistä sivistystä tai erityisosaamista, ja muistuttaa, että kulttuuri kuuluu kaikille. Museoon menemistä ei tarvitse pelätä.
Aleksandra Smirnova, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen sovelletun ympäristötutkimuksen museon johtaja

Museoiden täytyy luoda mahdollisuuksia, jotta lapset voisivat koskea näyttelyesineisiin.

— Haluan purkaa myyttiä siitä, että museo vaatisi kävijältään syvällistä sivistystä tai erityisosaamista, ja muistuttaa, että kulttuuri kuuluu kaikille. Museoon menemistä ei tarvitse pelätä. Ei pidä ajatella, että se on paikka vain jollekin erityisille ihmisille. Museo on avoin jokaiselle, Aleksandra Smirnova sanoo.

Podcast lasten museomotivaatiosta julkaistaan 7. lokakuuta.

Audio, joka kulkee mukana

Moskovalaisen Blagosfera-yleisökeskuksen podcast on audioprojekti, jossa kansalaisjärjestöjen asiantuntijat tarkastelevat erilaisia elämäntilanteita ja tarjoavat käytännön neuvoja siitä, mitä tehdä, kehen ottaa yhteyttä ja mitä resursseja on käytettävissä.

— Blagosfera-keskuksen podcast käsittelee monipuolisia aiheita, kuten mitä tehdä, jos joku katoaa tai jos lasta kiusataan, keskuksen viestintä- ja strategisen kehityksen johtaja Jelena Temitševa sanoo.

Blagosferan podcasteja voi kuunnella erilaisten suoratoistopalvelujen ja sovellusten kautta.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Punaisešta Uhtuašta Kalevalan uutisih
Šajekuun 30. päivänä Kalevalan uutiset -piirilehen toimituš otti vaštah onnitteluja – šinä päivänä lehti vietti 95-vuotisjuhlua.
Karjalan Sanomat
Yli 200 konetta teiden talvikunnossapitoon
Karjalaiset tieurakoitsijat ovat varanneet talvikaudelle 225 konetta, joukossa 13 tänä vuonna ostettua konetta.
Oma Mua
Rukajärven linna: legendan myöštymini
Tänä vuotena Karjalašša alko projekti “Rukajärven linna: legendan myöštymini”. Šen johtajana on tutkija Daniel’ Martsen’uk
Karjalan Sanomat
Karjalaiset perinteet tutuiksi kautta maan
Moskovalainen kustantamo on julkaissut karjalaisten tutkijoiden Aleksei Konkan ja Sergei Minvalejevin kirjan, joka kertoo karjalaisista hautajaisperinteistä. Kirjan painosmäärä on 4 000 kappaletta.
Oma Mua
Keskiaijan lövvöt: Karjalan ammuine histourii
Vaste ei ammui Mujehjärven piirin mečis Rugajärven lähäl on löytty vahnanaigastu veššii.
Karjalan Sanomat
Animaatiot yhdistävät Venäjän eri alueiden lapsia
Itsepäisestä vaimosta kertova animaatio livvinkarjalan kielellä valittiin yhdeksi kolmesta parhaasta Kuldaine sulgaine -animaatiofestivaalilla Petroskoissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen kansankuoro: juhlavuosi käynnistyy
Kuoro kutsuu kaikkia sen toiminnasta kiinnostuneita juhlavuotensa ensimmäiseen konserttiin, joka järjestetään tänään Soutjärven koulussa.
Oma Mua
Harakka, varis ta repo
Santra Remšujevan starinašta šuat tietyä, kuin varis šuatto auttua harakkua.
Karjalan Sanomat
Gorkin arvoituksellisin ja epäonnistunein teos lavalle
Draamateatterissa esitettiin Omituiset ihmiset. Esityksessä ohjaaja Denis Husnijarov pohtii, keitä ”omituiset ihmiset” ovat ja miten olosuhteet pakot tavat ihmiset pukemaan naamiot.
Oma Mua
Parahat alottehet Karjalan kanšojen hyväkši
Petroskoissa mäni tiijollis-käytännöllini Karjalan kanšat: Istorija. Nykyaika. Tulovaisuš -konferenšši.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?