Lapsuutta ja nuoruutta muistellen
Petroskoilaiselta runoilijalta ja proosakirjailijalta Oleg Mošnikovilta on ilmestynyt lapsuudesta kertova kirja.
— Uusi kirjani oli työn alla kymmenen vuotta. Siihen on koottu runoja, vepsäläisten runoilijoiden venäjännöksiä, yksi kertomus ja yksi satu. Siinä on myös artikkeleita lastenkirjailijoista, Oleg Mošnikov kertoo.
Aurinko taskussa: kirja lapsuudesta -kirjan alkusanoissa Mošnikov kertoo, että hänellä oli onnellinen lapsuus Paša-mummon hirsitalossa, jossa hän eli vanhempiensa kanssa ensimmäisiä vuosiaan.
— Talo sijaitsi Petroskoin Vanhalla Kukonmäellä. Siinä vallitsivat rakkaus ja myötätunto. Siinä otin ensimmäisiä askeleitani runouden maailmaan, runoilija kirjoittaa.
Kirjan kannet suunnitteli petroskoilainen taiteilija Margarita Jufa. Kansissa nähdään Jufan piirtämä Simpukankuori-runon kuvitus.
— Kirjan kansikuvan keskellä on suuri aurinko. Toivon, että jokaisen lukijan sydämessä alkaa paistaa aurinko, kun hän on lukenut uuden kirjani loppuun, runoilija sanoo.
Ensimmäisiä runojaan Oleg Mošnikov alkoi sepittää jo koulussa 3. luokkalaisena.
— Ensimmäinen runoni oli fantasiaruno Marsin asukkaista. Kun kiinnostuin Muinais-Venäjän ja Antiikin Kreikan historiasta sekä historiallisesta kirjallisuudesta, aloin sepittää historiallisia runoja. Historia kiinnostaa minua edelleenkin, Mošnikov muistelee.
— Lapsuudessa kirjallisuus oli intohimoni. Luin joskus viisi kirjaa viikossa. Luin jokaisena vapaana hetkenä, hän kertoo.
Mošnikovin lempikirjailija on Nikolai Krapivin. Kun tuleva runoilija opiskeli sotilaskorkeakoulussa Sverdlovskissa (nyk. Jekaterinburgissa), hän tapasi Krapivinin, sillä tämä asui siellä. Mošnikov näytti Krapivinille omia runojaan, ja kirjailija arvosti niitä. Myöhemmin nämä runot julkaistiin runokokoelmassa Lintu-yö.
Nyt runoilija itse vierailee mielellään kouluissa, kertoo nuorille tuotannostaan sekä vepsäläisestä ja karjalaisesta kulttuurista.
Suuri osa Oleg Mošnikovin tuotannosta on vepsäläisten runoilijoiden Nikolai Abramovin, Nina Zaitsevan ja Olga Žukovan runojen venäjännöksiä.
— Vepsäläinen kansanrunoilija Nikolai Abramov oli hyvä ystäväni. Hän auttoi minua käännöstyössäni. Hänen neuvonsa olivat tärkeitä. Joskus minun oli vaikea löytää sopivat sanat, kun käänsin vepsästä ja karjalasta. Näissä kielissä paino on aina ensimmäisellä tavulla. Etsimme sopivia vaihtoehtoja hänen kanssaan, Mošnikov muistelee.
Nina Zaitseva on kääntänyt monta Mošnikovin runoa vepsäksi. Runoilija toivoo, että uudet käännökset pääsevät uuteen kirjaan heti, kun rahoitus löytyy.
Mošnikovin poika Rostislav jatkaa isänsä harrastusta. Hän on valmistunut Petroskoin valtionyliopiston filologian instituutista. Hän on töissä Kansalliskirjaston lastenkeskuksessa ja sepittää runoja.
Ensimmäisenä marraskuuta Oleg Mošnikov on täyttänyt 60 vuotta. Syntymäpäivän aattona Karjalan kansalliskirjastossa järjestettiin kirjailijatapaaminen. Siinä Oleg esitteli uuden kirjansa, luki runojaan ja humoristisen kertomuksensa.
Pohjolan, Siperian ja Kauko-Idän kansojen yhdistys luovutti Mošnikoville mitalin Uskollisuudesta pohjoiselle. Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriöltä Mošnikov sai kunniamerkin panoksestaan vepsäläiseen ja karjalaiseen kulttuuriin.
