Lapsuutta ja nuoruutta muistellen

Lapsuutta ja nuoruutta muistellen

Jelena Maloduševa
02.11.2024
Oleg Mošnikovin uusi Aurinko taskussa: kirja lapsuudesta -kirja vie lukijan matkalle aikaan, kun puut olivat korkeita.
Petroskoilainen Oleg Mošnikov esitteli kirjansa onnellisesta lapsuudesta Karjalan kansalliskirjastossa. 12+ Kuva: Jelena Maloduševa
Petroskoilainen Oleg Mošnikov esitteli kirjansa onnellisesta lapsuudesta Karjalan kansalliskirjastossa. 12+ Kuva: Jelena Maloduševa

Petroskoilaiselta runoilijalta ja proosakirjailijalta Oleg Mošnikovilta on ilmestynyt lapsuudesta kertova kirja.

— Uusi kirjani oli työn alla kymmenen vuotta. Siihen on koottu runoja, vepsäläisten runoilijoiden venäjännöksiä, yksi kertomus ja yksi satu. Siinä on myös artikkeleita lastenkirjailijoista, Oleg Mošnikov kertoo.

Aurinko taskussa: kirja lapsuudesta -kirjan alkusanoissa Mošnikov kertoo, että hänellä oli onnellinen lapsuus Paša-mummon hirsitalossa, jossa hän eli vanhempiensa kanssa ensimmäisiä vuosiaan.

— Talo sijaitsi Petroskoin Vanhalla Kukonmäellä. Siinä vallitsivat rakkaus ja myötätunto. Siinä otin ensimmäisiä askeleitani runouden maailmaan, runoilija kirjoittaa.

Kirjan kannet suunnitteli petroskoilainen taiteilija Margarita Jufa. Kansissa nähdään Jufan piirtämä Simpukankuori-runon kuvitus.

— Kirjan kansikuvan keskellä on suuri aurinko. Toivon, että jokaisen lukijan sydämessä alkaa paistaa aurinko, kun hän on lukenut uuden kirjani loppuun, runoilija sanoo.

Lapsuudessa kirjallisuus oli intohimoni. Luin joskus viisi kirjaa viikossa. Luin jokaisena vapaana hetkenä.
Oleg Mošnikov, petroskoilainen runoilija ja kirjailija

Ensimmäisiä runojaan Oleg Mošnikov alkoi sepittää jo koulussa 3. luokkalaisena.

— Ensimmäinen runoni oli fantasiaruno Marsin asukkaista. Kun kiinnostuin Muinais-Venäjän ja Antiikin Kreikan historiasta sekä historiallisesta kirjallisuudesta, aloin sepittää historiallisia runoja. Historia kiinnostaa minua edelleenkin, Mošnikov muistelee.

— Lapsuudessa kirjallisuus oli intohimoni. Luin joskus viisi kirjaa viikossa. Luin jokaisena vapaana hetkenä, hän kertoo.

Mošnikovin lempikirjailija on Nikolai Krapivin. Kun tuleva runoilija opiskeli sotilaskorkeakoulussa Sverdlovskissa (nyk. Jekaterinburgissa), hän tapasi Krapivinin, sillä tämä asui siellä. Mošnikov näytti Krapivinille omia runojaan, ja kirjailija arvosti niitä.  Myöhemmin nämä runot julkaistiin runokokoelmassa Lintu-yö.

Nyt runoilija itse vierailee mielellään kouluissa, kertoo nuorille tuotannostaan sekä vepsäläisestä ja karjalaisesta kulttuurista.

Vepsäläinen kansanrunoilija Nikolai Abramov auttoi minua käännöstyössä. Joskus minun oli vaikea löytää sopivat sanat. Etsimme sopivia vaihtoehtoja hänen kanssaan.
Oleg Mošnikov, petroskoilainen runoilija ja kirjailija

Suuri osa Oleg Mošnikovin tuotannosta on vepsäläisten runoilijoiden Nikolai Abramovin, Nina Zaitsevan ja Olga Žukovan runojen venäjännöksiä.

— Vepsäläinen kansanrunoilija Nikolai Abramov oli hyvä ystäväni. Hän auttoi minua käännöstyössäni. Hänen neuvonsa olivat tärkeitä. Joskus minun oli vaikea löytää sopivat sanat, kun käänsin vepsästä ja karjalasta. Näissä kielissä paino on aina ensimmäisellä tavulla. Etsimme sopivia vaihtoehtoja hänen kanssaan, Mošnikov muistelee.

Nina Zaitseva on kääntänyt monta Mošnikovin runoa vepsäksi. Runoilija toivoo, että uudet käännökset pääsevät uuteen kirjaan heti, kun rahoitus löytyy.

Mošnikovin poika Rostislav jatkaa isänsä harrastusta. Hän on valmistunut Petroskoin valtionyliopiston filologian instituutista. Hän on töissä Kansalliskirjaston lastenkeskuksessa ja sepittää runoja.

Ensimmäisenä marraskuuta Oleg Mošnikov on täyttänyt 60 vuotta. Syntymäpäivän aattona Karjalan kansalliskirjastossa järjestettiin kirjailijatapaaminen. Siinä Oleg esitteli uuden kirjansa, luki runojaan ja humoristisen kertomuksensa.

Pohjolan, Siperian ja Kauko-Idän kansojen yhdistys luovutti Mošnikoville mitalin Uskollisuudesta pohjoiselle. Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriöltä Mošnikov sai kunniamerkin panoksestaan vepsäläiseen ja karjalaiseen kulttuuriin.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Stola on Jumalan kämmen
Ennevahnas ristikanzal elaijas joga kohtal dai joga vešil oli oma tärgei merkičys. Muga koin sija pidi “ostua” muanižändäl, gu pereh elis rauhas pideli maltua paista koinhaldijoinke.
Oma Mua
“S’amozerjen” artistu kävyi pajattamas Moskovah
Jessoilan kylän eläi Nadežda Vasiljeva yhtyi Pesni ot vsei duši -tv-šouh.
Karjalan Sanomat
Käsityötaidot yhdistävät perinteitä ja harrastajia
Etnokulttuurikeskusten ECHO-yhdistys käynnistää joulukuussa Pohjolan kädet -nimisen hankkeen. Se nostaa käsityöharrastuksen arvostusta.
Oma Mua
Patriottine desantu kävyi Alavozeh
Erähänny kohtannu, kunne heityi Karjalu hengis: Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektan patriottine desantu, rodih Anuksen piirin Alavoine. Vastavus piettih 27. kylmykuudu Alavozen školas.
Karjalan Sanomat
Talvimatkailukausi näyttää hyvältä Karjalassa
Talousministeriö ennustaa, että talvikauden aikana matkailijoiden määrä on vuodentakaista suurempi.
Oma Mua
Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah
Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektin toteuttamini jatkuu. Šiinä hyvin autetah Oma pajo -kuoron artistat.
Karjalan Sanomat
Harrastuksesta tuli ammatti
Sortavalasta kotoisin oleva Pavel Partunen opiskelee VGIK:ssa Moskovassa ja tekee elokuvia. Hän esittelee Koti-elokuvansa yleisölle kotikaupungissaan marraskuun lopussa.
Oma Mua
“EtnoSmart” innoššutti nuorie
EtnoSmart-nuorisoforumi yhisti 60 ošallistujua tašavallan piirilöistä, eksperttijä Venäjältä ta Karjalašta, spikerijä, sektijojen vetäjie ta vierahie.
Oma Mua
Kaži Karjalan kandukanzoin uskondolois
Kylmykun 17. päivänny pietäh Mustan kažin päiviä. Sen pidämisty kehoitettih Italien žiivatoin da ymbäristösuojelun Assotsiatsien aktivistat sendäh.
Oma Mua
Mielet Luadogah näh
Tänä vuodena, šygyžyllä mie enžimäzičči kävyin Luadogan Karielah. Mänin šinne mašinalla Petroskoista, Karielazien X kerähmön jälgeh.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль