Lapsienkazvattai Priäžäspäi yhtyi kogo Ven’an kilbah

Nadežda Mičurova
27.10.2025
Bur’atien Ulan-Ude -linnas piettih kogo Ven’an kilbu “Paras muamankielen da literatuuran opastai – 2025”.
Gu lapset syvembäh čukelduttas karjalazeh kul’tuurah, perindölöih da kieleh, Natalja Petrova keriäy lapsii karjalazeh gorniččah. Kuva: Nadežda Mičurova
Gu lapset syvembäh čukelduttas karjalazeh kul’tuurah, perindölöih da kieleh, Natalja Petrova keriäy lapsii karjalazeh gorniččah. Kuva: Nadežda Mičurova

Kilbuniekoin joukos oli lapsienkazvattai Natalja Petrova Priäžän Ukonvemmel-päivykoispäi. Tiettäväine, jälles mostu suurdu kilbua minul rodih himo cökähtiäkseh Priäžän päivykodih, kyzellä Nataljan mielii opastajien kilbah näh da kaččuo, kui häi harjaittau lapsii muamankieleh omas päivykois.

Natalja Petrova varusti Terveh eländytaba -urokan. Häi tuttavutti Bur’atien lapsii meijän tazavaldah da karjalan kieleh. 

— Duumaičen, gu Bur’atien lapsil rodih mieldy myö urokku. Hyö tiijustettih, mittumua muarjua kazvau Karjalas, kui niilöi sanotah karjalakse da midä pidäy ruadua, gu pyzyö tervehenny. Urokan lopus kummastutti, gu lapset mustoitettih net sanat karjalan kielel, kudamat minä annoin: Terveh teile! Passibo! Muur’oi, vagoi — nethäi ei olla ylen kebjiet. Ajattelen, gu omua kieldy opastujes lapsile parembi piäh tartuu vieras kieligi, saneli Natalja Petrova.

Natalja toi Bur’atieh karjalazen kuuzen kävyt. Net ylen äijäl ihastutettih Bur’atien lapsii, buitogu hyö igänäh ei nähty käbylöi. 

Urokan lopus kummastutti, gu lapset mustoitettih net sanat karjalan kielel, kudamat minä annoin: Terveh teile!
Natalja Petrova, Ukonvemmel-lapsienpäivykoin ruadai

Enne kogo Ven’an muamankielen opastajien kilbua, parahii opastajii da lapsienkazvattajii vallittih paikanpiäl, omis alovehis. Vaste sit hyö piästih suureh kilbah. 

Natalja Petrova kilbaili Parahat praktiekat detsadulazien lapsien paginkielen kehittämizes -nominatsies. Pahakse mieldy, Natalja ei piässyh kilvan voittajien joukkoh, ga toi kodih uvvet ideit da tävven takan hyviä mieldy.

— On ylen tärgei yhtyö moizih kilboih. Sinä kačot toizih, opastut da tiijustat äijän uuttu. Se on ylen hyvä oman ruadoneron da maltoloin kehittämizekse. Olen hyväs mieles, gu yhtyin muamankielen opastajan kilbah, sanou Natalja. 

On paha mieli, gu ei joga tuatto da muamo mene yhtehruadoh meijänke. Hyö duumaijah, gu heijän lapsile ei mikse pie karjalan kieldy.
Natalja Petrova, Ukonvemmel-lapsienpäivykoin ruadai

Natalja Petrova ruadau lapsienkazvattajannu jo seiččietostu vuottu. Niilöis kuuzi vuottu harjaittau lapsii karjalan kieleh. Häi opastau Ukonvemmel-detsavun lapsii muamankieleh kahtes joukos, kus lapsile on viizi da kuuzi vuottu. Harjaitukset mennäh kaksi kerdua nedälis. 

Täl kerdua urokale tuldih Kalazet-joukon lapset, kuduat jo tulien vuon lähtietäh školah. Hyö tostu vuottu opastutah karjalan kieldy. Heih niškoi Natalja varusti urokan nimel “Karjalan meččyzvierit”. Lapset tiijustettih, kui karjalakse roijah meččyzvierilöin nimet da kačottih heijän jälgii, a sit lapset ičegi kižaten opittih eččie zvierilöi jälgii myö. Jälles urokkua lapset jatkettih kižata karjalazih kižoih jo omas grupas.

— Myö puaksuh piemmö pruazniekkoi meijän päivykois, kus pajatammo karjalazii pajoloi, luvemmo runozii, tansimmo. Niilöih pruazniekkoih kučummo lapsien vahnembii, died’oloi da buaboloi. On paha mieli, gu ei joga tuatto da muamo mene yhtehruadoh meijänke. Hyö duumaijah, gu heijän lapsile ei mikse pie karjalan kieldy. Minun mieles se ei ole muga. Gu školah lähtijes lapsi hos vähäzen ruvennou tiedämäh karjalan kieldy, ga hänel toiziigi kielii roih kebjiembi opastuo, sanou Natajla Petrova. 

Lapset suvaijah opastuo karjalan kieldy. Minä kai en tiijä, midä hyö suvaijah enämbäl: opastuo kieleh vai kižata karjalazih kižoih – toinah yhty dai tostu yhtes.
Natalja Petrova, Ukonvemmel-lapsienpäivykoin ruadai

Natalja Petrovua hyvin tietäh äijät Priäžän eläjät. Kolmen lapsen muamo, häi hyvin luadihes lapsienke da ylen äijäl suvaiččou heidy. Vieljärves karjalazeh pereheh rodivunnuh häi akkiloiččou omua armastu kieldy da uskou sen tulieh aigah.

— Ruadajes lapsienke sinä ičegi olet gu lapsi: ainos vessel, aktiivine da pozitiivine. Ylen äijän ruavos annetah lapset. Ylen hyvä on ruadua lapsienke. Lapset suvaijah opastuo karjalan kieldy. Minä kai en tiijä, midä hyö suvaijah enämbäl: opastuo kieleh vai kižata karjalazih kižoih – toinah yhty dai tostu yhtes. Pajoloin, tansiloin da kižoin ližäkse myö käytämmö mnemotehniekkua runoloi opastujes. Lapset kačotah da pannah mustoh. 

Paiči Ukonvemmel-päivykodii Natalja Petrova pidäy karjalan kielen kursoi Priäžän etnokul’tuurukeskukses, kus opastau karjalan kieldy alguškolan lapsile. Natalja on monien kilvoin voittajannu da laureatannu. Toivotammo Nataljale iellehgi menestysty da suavutustu karjalan kielen opastamizen ruavos.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Небо всегда останется небом
В канун юбилея Валентины Рогозиной журналисты газеты Kodima побеседовали с ней о том, как стать “человеком в белом халате” и хранителем языка.
Oma Mua
Irina Fedosova nygöi keskipiälinnua
Rahvahan yhtenäžyön päivänny, 4. kylmykuudu, Artur Parfenčikov avai Petroskois mustopaččahan kuulužale oniegantagavozelazele suusanallizen perindön tiedäjäle Irina Fedosovale.
Karjalan Sanomat
OperaVita lupaa taas yllätyksiä
Tänä vuonna nuorten oopperatähtien festivaalin ohjelmistossa on barokkikonsertti, Tosca ja suuri gaala. Tapahtuma järjestetään jo seitsemännen kerran.
Oma Mua
Pomorien päivä Neva-joven rannoilla
Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä.
Karjalan Sanomat
Venäjän kansat mukaan saneluun
Suuri etnografinen sanelu on järjestetty tänä vuonna kymmenennen kerran. Kysymyksiin voi vastata lähi- tai etämuodossa 8. marraskuuta saakka.
Oma Mua
Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset
Šajekuun 19.—21. päivinä Petroskoissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi.
Karjalan Sanomat
”Kesä tulee, tuuli tuulee, ilma muuttuu, sade suuttuu”
Lorukilpailu herätti suurta kiinnostusta, siihen saatiin 96 lorua. Kilpailu oli tarkoitettu suomea, karjalaa ja vepsää lukeville oppilaille ja heidän opettajilleen.
Karjalan Sanomat
Lastulevytehdas toimii jälleen
DOK Kalevala -lastulevytehdas on kunnostettu kokonaan viime vuoden tulipalon jälkeen. OSB-levyjen valmistus on alkanut uudelleen ja on jo päässyt täydelle teholle. Tehdas valmistaa 400 000 kuutiometriä lastulevyjä vuodessa.
Karjalan Sanomat
Kulttuurin perään Kemerovosta Karjalaan
Maaseudun kulttuurityöntekijä -ohjelman avulla Aleksandra Prokofjeva muutti viime kesänä Sortavalaan. Hän työskentelee ohjaajana kulttuurikeskuksessa.
Karjalan Sanomat
”Muistan sen kuin eilisen”
Isänmaallisen sodan ankeita vuosia Aili Korotjajeva eli Leningradin alueella ja Siperiassa. Pahinta nälkää hän koki talvella 1941—1942, Leningradin piirityksen aikana.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль