Lapšin Tipazet-paginakluba Tverissä
Vuuvešta 2023 Tverissä on olemašša lapšin Tipazet-paginakluba, kumbazešša vanhemmat da hiän lapšet opaššutah karielan kieldä, tiijuššetah tverinkarielazin taboih näh da kul’turah näh. Kluban ruavošta myö pagizima hänen peruštajanke Tatjana Žil’tsovanke.
— Tatjana, šie olet Tverin Tipazet-perehkluban piämiehenä. Šanele, kuin šiula tuli mieleh peruštua šidä?
— Mieli ših näh jo ammuin oli pyörin piäššä: kieli kadou, a vanhembi pokona ei taho dai jo ei voiče opaštua lapšie da vunukkoida maltamah da pagizemah karielakši. Mie vielä moni vuotta tagaperin neuvoin miän nuorilla muamozilla, ket mahetah karielakši da otetah ožua kaikenmuozih karielazih toiminnoih, luadie mittyöt-olgah opaššušprogrammat lapšilla varoin. Iče mie en maha karielakši, žentäh miula pidi abuo karielan kielen pagizijoista. Vain ne, kedä mie pagautelin täh näh, ei tahottu ottuačie ših vaštuonalazeh azieh.
A konža mie iče poijan šain, mie rubein hil’l’akkazin hänenke yheššä opaštumah tavallizie jogopäivällizie karielazie šanoida da šanonnoida. Da mie šilloin näin, što miun kielikizat tuuvah hyvät tulokšet.
I ka yhen kerran miula šoitti Ol’ga Pavlova (hiän on Veniähen tiedoakademijan, Kielitiedon instituutan nuorembi tiedomieš) da kyžy, engo mie taho luadie lapšilla varoin klubua karielan kieldä opaššuttavakši. Šilloin Ol’galla oli oma projekta karielan kielen andamizešta karielankielizistä diedoloista da buaboloista omilla vunukoilla.
Ka ših rukah, eri puolda, myö Ol’anke molen tulima yhteh mieleh, što meilä pidäy paginakluba. Nu a šiidä myö keriäldimä vielä erähie vanhembazie ominke lapšinke da vunukoinke.
— Äijägo lašta on klubašša, da monigo on heilä vuotta?
— Enžistäh klubašša oli 18 hengie, kenen keššeššä oli 8 lašta, 4—10 vuodehis’t’a. Tämpiänä klubah heittämättä tullah 4 perehtä — 4 mammas’t’a lapšinke. Ei ammuin vielä yksi mamma vaštai miän kučundah. Hiän duumaiččou tulla omankeh poijanke lähizellä aigua, žentäh što hänen poijallah on vain 6 kuuda. Miušta näh tämä on paraš aiga alottua paissa karielakši! Niämmä, millä kielellä lietäh hänen enžimäzet šanat.
— Midä ruatah lapšet klubašša?
— Toko koiraššetah. Myö tahomma, što klubašša aivis’ kuuluis’ karielan
pagina. No žentäh što kuin mammat pahoin mahetah karielakši, i monilla on ylen jygiešti paissa umbikarielakši, nin myö kaikin – i lapšet, i vanhemmat — yheššä opaššumma pagizemah karielakši.
Myö staraičemma što opaššunda mänis’ nagole kizan kautti: kizuamma liikehkizoih da stolakizoih, panemma spektakl’oida karielan kielellä, opaššumma runoloida, kargajamma, juomma čuajuo, piemmä pruazniekkoida da merkipäivie, kuda-konža matkuššamma yheššä, kävymmä pruazniekoilla da festival’oilla, kušša lapšet ožutetah klubašša panetuot spektakl’at karielan kielellä.
— Missä työ piettä kluban vaštavukšet?
— Myö vaštuačemma huonehešša, kumbane šijottuu adressuo myöt’: Tatarskoi kujo, 29, kuvonnan pertissä “Kurčin-Murčin”.
— Kuin voit yhtyö teih? I voitgo yhtyö ”online”?
— Meilä on telegram-kanuala. Voit kirjuttua meilä telegram-kanualah “Tipazet” ših näh, što tahottais’ yhtyö meih, i myö annamma tiediä noužovah vaštavukšeh näh. Online-vaštavukšie myö emmä vielä planiruiče. No aijottuan luajimma lyhyöt videot da panemma nämä videot kanualah.
— Ollahgo kluban vaštavukšet makšamattomat?
— Myö olemma ynnäh tien allušša, i totta on, što myö tarvičemma abuo, dai rahoidagi. Meilä keškenäh on pandu, što rubiemma ottamah ”donatat” (lahjarahat) kiitokšekši (žen verran, min on šobiva ožaniekalla varoin). Nämä kiitokšet männäh kluban kehittämizeh da metodizin materialoin luadimizeh.
— Tatjana, a pidäygo andua karielan kieldä lapšilla? I mih varoin že pidäy?
— Voit olla, että ei pie opaštua. En tiijä. Mie en voiče šanuo kaikista, en voiče motiviruija inehmizie, kumbazet duumaijah, što karielan kieli on kuolomašša, i kaikki kuottelut elauttua šidä ollah tyhjät. Mie valličin oman tien kielenkehittämizeh päin, i ylen hyvä on, što miula on yhtämielizie. Ol’ga Ognevan šanoiksi — jättämmä oman iččien jälgeh hoš yhen karielazen.
— Kuin šie duumaičet, voitgo opaštuo kakši ali kolme kieldä lapšuodešta šuat? Mittynästä mieldä olet, kuh rukah že voiččou vaikuttua lapšin kehittämizeh iellehpäin?
— Mie duumaičen, što voit opaštuo, i pidäy opaštuo kakši i daže enämbi kahta kieldä kätkyöštä šuat. Monin kielilöin mahto einin malto avuau inehmizellä uuvet tiedot, andau mahollizuon opaštuo da maltua toizet kul’turat, andau mahollizuon matkuštua toizih mualoih i kebiešti paissa šigäläzinke eläjinke. Vet kielen avulla myö uuveh rukah tiijuššamma ymbäri olijan muailman. I lapšilla varoin že on ylen vältövä, tärgie.
Karielan kieleštä näh voit šanuo, što hänen tiedämizen kautti liey šiidä äijiä kebiembi opaštuo šuomen kieldä. A šuomen kielen tiedämine andau mahollizuon šuaha opaššukšen toizešša muašša – Šuomešša.
— Mittynäzie tulokšie kluban ruavošta šie vuotat noužovalla aijalla?
— Tahottais’ andua käzih kaikilla vanhemmilla, ket ei voija käyvä klubah, no ket tahotah opaštua omie lapšie maltamah da pagizemah karielakši, mater’jualat da metodikat, ših varoin luadie – audio- da videourokat lapšilla varoin, lapšin kniigazet, šanakartočkat, stolakizat, audiošuarnat da multfilmat.
A iččien kluban šiämeššä miula tahottais’, što miän kažvajat lapšet ei hyllättäis’ karielan kieldä, a ruvettais’ iellehpäin opaštumah šidä da olemah kontaktissa toine toizenke da kielenaktivistoinke kaikkiella muailmalla. Miän klubašša ollah ylen näppärät vanhemmat, hyö otetah ožua pruazniekoin da festivual’oin luadimizešša, kumbazie pietäh Tverinkarielazin natsional’no-kulturnoi avtonomija, Avtonomnoi nekommerčeskoi organizatsija “Tverinkarielazin talo”, tverinkarielan kielen LINDU-kluba. I že on ves’ma hyvä, što lapšet kaikkie opaššutah vanhembazin ezimerkillä. Tahottau uškuo, što nämä maltot da nerot autetah heilä tulijalla aijalla.
Nu a myö vuotamma vanhembazie da lapšie Tipazet-klubašša, da niinže miän telegram-kanualašša.
