Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue

Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue

Marina Tolstyh
13.05.2021
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Entisen suomalaisen kartanon omistajat Vera Kovalenko ja hänen poikansa Arkadi haluavat peruskorjata vanhan rakennuksen ja avata siinä karjalaisten ja suomalaisten talonpoikien museon. Kuva: Julia Krasnova
Entisen suomalaisen kartanon omistajat Vera Kovalenko ja hänen poikansa Arkadi haluavat peruskorjata vanhan rakennuksen ja avata siinä karjalaisten ja suomalaisten talonpoikien museon. Kuva: Julia Krasnova

Lahdenpohjasta kotoisin oleva Arkadi Kovalenko haluaa perustaa entiseen suomalaiseen kartanoon karjalaisten ja suomalaisten talonpoikien museon, kotiseutumatkailukeskuksen ja mystisten kivirakennelmien puiston.

Vanha puutalo on Nukarisen perheen 1900-luvulla rakentamaa talonpoikaiskartanoa. Vuodesta 1996 lähtien se on ollut Vera Kovalenkon perheen omistama kesämökki.

— Muutama vuosi sitten luin jutun Pohjois-Laatokan merkittävistä arkkitehtuurikohteista, joiden joukossa oli kesämökkimme rakennus. Idea talonpoikaismuseosta ja kartanon restauroinnista syntyi minulle noin vuosi sitten, Kovalenkon poika Arkadi sanoo.

Viime vuosina perhe on käynyt mökillään harvoin, ja rakennus on alkanut rappeutua. Perhe yritti korjata rakennusta omin voimin ja varoin, mutta peruskorjaus on osoittautunut hyvin kalliiksi.

Nyt Arkadi Kovalenko hakee rahaa kartanon remonttiin ja kehitykseen eräältä joukkorahoituskentältä. Korjaushankkeen arvo on yli 980 000 ruplaa.

Kartanon omistajat rakentavat nyt omalla rahallaan kartanon pihapiiriin pysäköintialueetta ja pientä tiedotuskeskusta.

— Osa taloa täytyy korjata pikaisesti, muuten talo ei pysy pystyssä ensi talveen asti, Kovalenko esittää.

Tulevaa museota varten on löydetty Karjalasta ja Suomesta jo noin sata vanhaa esinettä. Haluamme korjata myös tien, joka on osa ekologista polkua. Tulevaisuudessa tämä polku voi yhdistää seitsemän lähijärveä.
Arkadi Kovalenko, kartanomuseon perustaja

Kovalenkon mukaan kartano on valmis ottamaan vastaan vieraita ja turisteja jo tänä kesänä. Nyt mies sopii yksityisten oppaiden kanssa kiertueista kartanossa.

— Esimerkiksi talon sisällä näkee ison uunin sekä viime vuosilukujen vaatteiden ja kenkien kokoelman. Tulevaa museota varten on löydetty Karjalasta ja Suomesta jo noin sata vanhaa esinettä. Suomesta äitini on ostanut niitä kirpputorilta, Kovalenko kertoo.

Huolimatta siitä, että vanhassa talossa on kaksi isoa ja kaksi pientä huonetta, tänä vuonna turistit eivät voi majoittua taloon. Piha-alue on tilava, ja tarpeessa omatoimiset turistit voivat pystyttää pihalle telttojaan.

Omistajat haluavat tarjota turisteille erityisesti ulkoaktiviteetteja kuten esimerkiksi opastettuja kävelyitä kivirakennelmien puistossa ja ekologista polkua pitkin lähijärville Kiiskilammille ja Kiurulammille. Polku lähtee suomalaiselta maakellarilta vanhaa kivitietä pitkin. Metsään johtavaa kivitietä käytti aikoinaan maatilan suomalainen isäntä.

— Haluamme korjata myös tien, joka on osa ekologista polkua. Tulevaisuudessa tämä polku voi yhdistää seitsemän lähijärveä. Ensimmäisellä lammella asuu majavia, Kovalenko kuvailee.

Kivilabyrintti muistuttaa labyrinttia Solovetskin saarilla sekä seiti ja kivipyramidit ovat melkein samanlaisia kuten Mujejärven piirin Vuottovaaralla.

Kartanon piha-alueelle on jo rakennettu kivilabyrintti. Rakennelman halkisija on yli 20 metriä. Pian Arkadi Kovalenko tuo puistoon myös jättimäisen kiven, josta tulee saamelainen seitakivi.

Kivilabyrintti muistuttaa labyrinttia Solovetskin saarilla sekä seiti ja kivipyramidit ovat melkein samanlaisia kuten Mujejärven piirin tunnetulla Vuottovaaralla. Ajan myötä kokoelmaan lisätään uusia kiviesineitä.

Vaikka tällaista kivipuistoa ei kartanossa ole ennen koskaan ollut, puisto on miehen mielestä tärkeä matkailukohde kartanossa.

— Kivipuisto kertoo Karjalan muinaisesta historiasta. Karjalan alueella on olemassa paljon todellisia kivipyramideja ja -labyrintteja, mutta ne sijaitsevat kaukana tästä paikasta. Kaikki turistit eivät pääse näihin mystisiin paikkoihin, siksi kivirakennelmia voi nähdä puistossamme, Kovalenko toivoo.

Kartano sijaitsee Lahdenpohjan piirin Oppolan ja Korteelan kylien välillä lähellä maantietä, joka johtaa niin Huuhanmäen museoon kuin myös Ruskealan marmoripuistoon.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль