Älä lykkiä rauduvakkastu, pane se uudeh käyttöh!

Älä lykkiä rauduvakkastu, pane se uudeh käyttöh!

Ol’ga Ogneva
16.07.2021
Vieljärvi on niidy harvoi kylii, kus rahvas opitah erikseh kerätä jättehii da tälleh pidiä omua kyliä puhtahannu. Enzimäzen jättehien eriksehkeriändykohtan avai omas tahtos Nadežda Zaitseva.
Vieljärven enzimäine jättehien eriksehkeriändykohtu on keskikyläl, ei loitton paikallizes kyläkunnan haldivospäi. Kuva: freepik.com
Vieljärven enzimäine jättehien eriksehkeriändykohtu on keskikyläl, ei loitton paikallizes kyläkunnan haldivospäi. Kuva: freepik.com

Vieljärven enzimäine jättehien eriksehkeriändykohtu on keskikyläl, ei loitton paikallizes kyläkunnan haldivospäi. Endizen sel’pon kantoran pihah rahvas voijah tuvva erikseh kerättyy st’oklua, plastiekkua, hylgybumuagua, raudua. Hyvän ruavon pani rattahile vieljärveläine Nadežda Zaitseva mennyt sygyzyn, sen jälles ku Vieljärveh ezmästy kerdua kävyi ekotaksi Karjal topittah -projektan mugah. 

– Minä duumaičin: “Oi, voibihäi meile seinäh neče panna”. Minä otin huavot, panin seinäh i panin etiketkat “st’oklazet”, “plastiekat”, “raudahet” i rahvahat zavodittih tuomah. Hil’l’akkaizeh, no tuomah. Minä tahtoin, štob rahvas harjavuttas tuvva meile kai nämät lomut, što ielleh anna zavodat ruatah, štob mua meijän olis puhtas, štob ei ollus nenga äijy kaikkie pahua, stob olis puhtas Vieljärvi, sanou Nadešda Zaitseva.

Konzu huavot endizen sel’pon kantoran seinäl täytytäh, Nadežda panou tilah tyhjät. Tävvet huavot vedäy endizeh sel’pon limonuadukeittämöh. Koin nygöine ižändy andoi luvan suittua levon ual erikseh kerättylöi jättehii, kuni niidy ei vietä linnah. Veriäl ei ole lukkuu, sendäh rahvas ičegi tuvvah tänne niidy huavoluguh mašinoilgi. 

Vieljärvi on suuri, sie on Pogostu, täs Jovensuu, ielleh Ruizniemi, vie Jänöiselgy da Melličöinkylä. Pidäy joga kohtah panna juaššiekat moizet, štob olis kirjutettu “st’oklat”, “plastiekat”, “raudahizet”, i ristikanzu iče i harjavuu.
Vieljärven aktivistu Nadežda Zaitseva

– Myöhä sygyzyl zavodimmo, daže lumi oli. Labjal suomimmo tropinkat kai. Ristikanzat tullah yksikai. Minä kačon: jället, slava tebe Bože, Jumal toi i häi pani sinne, kunne pideli, jatkau Nadežda. 

Talven aigua kerätyt jättehet jo kerran viettih linnah. Nygöi kahtes kuus limonuadukeittämöh suitui aiga tukku “eluo”. Suuris valgielois huavolois on st’oklupulluo da -bankua, plastikekkupulluo da raudubankastu juomizien jälles, eriže on kanservuraudubankua, hylgybumuagua. Rahvas tuodih kui kois suitettuu, mugai kyläs, dorogupielis, pihois da järvirannas subbotniekoil erikseh kerättyy jätehty. 

Enne linnah viendiä Nadežda vie kerran kaččou kai huavot, ku ravvat oldas eriže st’oklis, gu eri huavoloih puuttus plastiekku eri luaduu. Rahvastu vie pidäy opastua keriämäh erikseh. 

– Ken maltau internetas, sie lugietah, kui pidäy kerätä, ken ei malta, buabuškat, naprimer, minä heile sanon: “Sinä nenga, sinä kois, älä raudubankastu lykkiä, tuo tänne” i hyö harjavuttah i tuvvah, sanelou Nadežda. 

Vieljärveläzet jo ruvettoh harjavumah keriämäh toppii erikseh. Vahnat da nuoret ellendetäh, kui se on tärgei luondoh niškoi. Kuva: Oma Mua

Vie rahvastu pidäy opastua olla ostamattah liigua tavarua da tälleh puolendua jättehien miäriä, ku jälgipolvile jiäs puhtas, ei čällätty luondo. Täh neroh Nadeždua da toizii vieljärveläzii kävyi opastamah petroskoilaine ekoaktivistu Anastasija Bauer. Häi pidi luvendon sih nähte Karjalan Kielen Kois.

Nygöi vähilleh puolet jättehis ollah syömizien da eri tavaroin pakuičukset, ga eibo kaikkii niis sua panna uudeh käyttöh Ven’al. Ga Nadeždan mieles yhtelläh pidäy kerätä erikseh sidä, midä voibi, da suaha enämbi valdivonabuu täh ruadoh. Vieljärvehgi pidäy azettua enämbi konteinerua sih niškoi da organizuija erikseh kerättylöin jättehien viendy linnah da sit ielleh, kus net voijah panna uudeh käyttöh.

– Vieljärvi on suuri, sie on Pogostu, täs Jovensuu, ielleh Ruizniemi, vie Jänöiselgy da Melličöinkylä. Pidäy joga kohtah panna juaššiekat moizet, štob olis kirjutettu “st’oklat”, “plastiekat”, “raudahizet”, i ristikanzu iče i harjavuu, uskou Nadežda Zaitseva.




ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vuottovaara panee juoksijat koetukselle
Yli tuhat juoksijaa tulee Karjalaan osallistumaan Vottovaara mountain race -maastojuoksukilpailuihin. Osa kilpailijoista saapuu Karjalaan tilausjunalla.
Oma Mua
Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša
“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkiniemeššä piettih netälinloppuo etnotyylissä.
Karjalan Sanomat
Katsomo täynnä yleisöä
Jo kolmannen kerran Kostamuksessa pidetään katuelokuvan festivaali. Kaupunkilaisten kiinnostus on suuri.
Oma Mua
Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš
Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.
Karjalan Sanomat
Uusi suomen kielen viikko ovella
Teemaviikko lisää kiinnostusta suomen kieleen ja vahvistaa kielen merkitystä Venäjän Karjalassa. Kulttuuritoimijoita Suomesta on myös mukana.
Oma Mua
Perindölline kandelehel soitandu Karjalas
Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualovehtu, sen rakendehen eričyksii da puaksuh erotah jo olemas olijois mielis kandeleheh nähte.
Oma Mua
“Pidäy olla vessel da maltua paista lapsienke”
Oksana Serebr’annikova piäl 20 vuottu opastau karjalua školas Veškelykses. Häi pidäygi karjalan kielen kursit da mielihyväl yhtyy kul’tuuru- da sportupidoloih kyläs.
Karjalan Sanomat
Lumivaaran kirkosta luostarin pääkohde
Lahdenpohjan piirin upea luterilainen kirkko kaipaa restaurointia ja ylläpitoa. Kirkon tueksi on päätetty perustaa Venäjän ensimmäinen luterilainen luostari.
Oma Mua
Laulau Tverin muašša “Karielan koivune”
Vuuvven 1997 pakkaiskuun 18. päivänä Tverin Proletarka-kulttuuritalošša piettih Koivune-klubin kokouš, kumpasen aikana piätettih luuvva folkloriyhtyveh. Niin šynty Karielan koivune -kuoro.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль