Kylyttä ei voi elyä

Kylyttä ei voi elyä

Aleksandra Lesonen
04.09.2020
Kyly kaimasi karjalaista šynnynnäštä alkuan kuolomah šuaten. Šiitä ihmelliseštä taloušrakennukšešta, mih kuuluu äijän perinnehtä, kertou Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšen L’udmila Tihonova (Mäkelä).
Kaikki vaššat ollah hyvät, valinta riippuu mieltymykšistä. Toisie miellyttäy koivuvašta, toiset tykätäh tammen-, kataja- tahi evkaliptivaštoja. On čiilahaisvaštojen ihailijieki. Kuva: Ol’ga Melentjeva
Kaikki vaššat ollah hyvät, valinta riippuu mieltymykšistä. Toisie miellyttäy koivuvašta, toiset tykätäh tammen-, kataja- tahi evkaliptivaštoja. On čiilahaisvaštojen ihailijieki. Kuva: Ol’ga Melentjeva

Još karjalaini ei kylve šuovattana, niin hänellä on huikie ta mitä lienöy ei riitä. Kylyö, varšinki kešällä, lämmitettih kakši kertua netälissä: toiset serotana, toiset nellänäpiänä. A heinäaikana lämmitettih, jotta peššä hikie ta pölyistä heinäštä.

Kylyn avulla ei ainuoštah huolehittu puhtahuošta ta tervehyönhuollošta, vain liäkittih vaikka mitä pahavointie ta tautija. Kyly kaimasi karjalaista šynnynnäštä alkuan kuolomah šuaten. Kylyttä ei männyn mikänä tärkie tapahuš.

Enneinvanhah hyvin lämmitettyö kylyö käytettih “lapšenšuantaošaštona”. Ihmini šynty kylyššä, šiinäki hänet peštih enši kertua. Vanhan tavan mukah matkalaini heti kävi kylyššä šekä vierahanvaraisuon tavan mukah tulluilla vierahilla heti lämmitettih kylyö.

Karjalašša oli olomašša kakši kylylajie: šavukyly ta tavallini kyly. Alukši rakennettih šavukylyjä. Šemmosissa kylyissä kylpyhuonehešša ei ole šavutrupua ta kiukuašta šavu mänöy šuorah löylyhuoneheh. Vaštašeinäššä on tuuletušikkunana käytetty reikä, kummaista karjalakši šanotah reppänäkši. Lämmitettyö kylyn löylyhuonehta tuuletetah ta šiitä kylvetäh.

Nykyjähki on šavukylyn ihailijie. Šavuššetuilla šeinillä on erikoini hyvä haju. Šemmosie kylyjä vielä voipi nähä paikallisissa kylissä. Viime aikoina šuomelaisilla šavykylyššä käymini on šuosittu. Kiukuan tulikuumien kivien piällä kuatah vettä, šen jälkeh piäššetäh pois liikua löylyö ta nouštuo kylyn lauteilla vuotetah tulijua mielihyvyä.

Hyvä kylpömini piäštäy eri tautiloista. Vaššalla kylpömini, šilittämini, piekšämini, piiskuamini kuulutah hierontah, kumpani vahvistau verenkiertuo ei ainuoštah ihošša, vain šen allaki.
L’udmila Tihonova, Koštamuš

Kaikki vaššat ollah hyvät, valinta riippuu mieltymykšistä. Toisie miellyttäy koivuvašta, toiset tykätäh tammen-, kataja- tahi evkaliptivaštoja. On čiilahaisvaštojen ihailijieki.

Ka kuitenki karjalaisilla koivuvašta on paraš. Šillä on vereš ainutluatuni haju, kumpani jiäy iholla vielä muutoman tunnin. Ne, ket kylvetäh koivuvaššoilla ollah reippahie. Eterisien öljyjen ta parkitušanehien lisäkši koivun lehissä on C-vitamiini ta A-provitamiini. Koivuvašta ottau pois lihaš- ta nivelkipuo, še on korvuamatoin henkityšelimien šairaukšien ta bronhiitin aikana.

Još vašta on vereš šitä ei pie hauvottua, muiten še tulou jykiekši ta polttau lujašti. Kannattau vain huuhtuo vaštua. Kuiva vašta pitäy laškie kylmäh veteh 10-15 minuutiksi, a šiitä panna kuumah veteh pariksi minuutiksi.

Još vašta kuivo liikua, pitäy hautua šitä 10-15 minuuttie. Šen jälkeh veještä tulou hyövyllini notkie, kumpani lujentau tukkien juurie ta ottau pois keyhnyä.

Parahana aikana vaštojen varuštamista varoin pietäh Iivanan- ta Petrunpäivän välistä aikua (07. heinäkuuta – 12. heinäkuuta). Vaššakši kelpuau nuori matala puu, kumpasella on lehikkähie, pitkie ta notkeita okšie.


веник (2).jpg


Pitäy hyvin lämmittyä kiukua etukäteh. Še auttau lämmentyä kylpyhuonehen ta koko kylyn. Parahina pietäh koivun ta muijen lehtipuijen halkoja. Palettuo loppuh koivun halot annetah vähän hiilihappokaašuo.

Hyvä kylpömini piäštäy eri tautiloista, šitä tiijettih enneinki. Vaššalla kylpömini, šilittämini, piekšämini, piiskuamini kuulutah hierontah, kumpani vahvistau verenkiertuo ei ainuoštah ihošša, vain šen allaki. Še aktivoiččou hermotoimintua, jakau vertä, limfua ta kuvošnotkieta koko vartaluo myöten.

Hieronnašša on muutoma piäkeino. Esimerkiksi, vaššalla löyhkämini, näin vahvissetah kuuma ilma. Loyhkämini alotetah jalkateriltä, jatetah piäh šuaten ta šiitä tuaš šiirretäh jalkaterillä.

Muun keinon nimi on vahvistamini. Pikkusen košettuan ihuo vaštua heilutetah niin, jotta vašta liikkuis lopettamatta enšimmäistä lämmittämistä varoin.

Šilittyässä vartaluo kerätäh hikie ta kondensattie, jotta vašta imis iččeheš “kylymehuo” ta tulis lujemmakši, a vartalo šais hyövyllisie ainehie. On olomašša “vaštakompressin” keinoki – pitäy kiäntyä vašta ta painua šen kuumin ta kuivin puoli vartalon tarvittavua ošua vaššen.

Lisyä kylyritualiloista luve Oma Mua -lehen 33. numerošša.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ku ei keziä enne Iivananpäiviä, sit ei talvie enne Rastavua
Iivananpäivy (Kezä-Iivan) on suurembii kezäpruazniekkoi karjalazile. Vahnan aijan mugah se on 24. kezäkuudu da uvven — 7. heinykuudu.
Karjalan Sanomat
Vanhasta katukiveyksestä uusi nähtävyys
Aunuksessa vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä hiekasta, roskasta ja kurasta. Töiden aikana he ovat löytäneet vanhoja esineitä.
Karjalan Sanomat
Piirit edistävät liikuntakasvatusta
Liittovaltion hankkeen mukaan Kemin ja Mujejärven piireihin rakennetaan kaksi GTO-urheilukenttää. Niillä halukkaat voivat kuntoilla ja suorittaa GTO- liikuntakasvatusohjelman kokeet.
Karjalan Sanomat
EcoFest kaksipäiväiseksi urheilutapahtumaksi
Kansainvälinen urheilufestivaali EcoFest tarjosi useita aktiviteetteja urheilun harrastajille. Ohjelmassa oli uinti, SUP-lautailu, juoksu, sauvakävely, jooga ja pöytäjääkiekko.
Kipinä
Kusbo on parembi eliä?
Karjalah rodivunnuh Oles'a muutti perehinneh elämäh Amerikkah Kolorado-štuattah. Oles'a sanelou, kui eletäh da opastutah amerikkalazet lapset.
Kodima
Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Oma Mua
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile.
Karjalan Sanomat
Petroskoin yliopisto: kiinasta uusi linja
Petroskoin valtionyliopisto avaa uuden opintolinjan. Opiskelijat oppivat kiinaa, englantia ja venäjää. Tänä vuonna linjalle pääsee 15 ihmistä.
Kipinä
”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Karjalan Sanomat
Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli
Kansainväliset laulujuhlat keräsivät yhteen noin 2 000 laulajaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль