Kylmän kesän alku on heikentänyt karpalosatoa
Tänä vuonna tavallista pienempi karpalosato odottaa poimijoita. Kylmä ja kuiva kesän alku on heikentänyt satoa. Tämän johtopäätöksen ovat tehneet Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen biologian instituutin tutkijat.
— Meidän keräämämme kukintatiedot viittaavat siihen, että karpaloita tulee Karjalassa olemaan kolmanneksen vähemmän kuin viime vuonna, Karjalan tutkimuskeskuksen biologian instituutin tutkija Vladimir Antipin toteaa.
Kesäkuussa karjalaiset tutkijat Vladimir Antipinin johdolla kävivät suojelluilla soilla tutkimassa metsämarjan satoisuutta.
— Tutkimusalueet sijaitsevat kolmella suolla Prääsän piirissä, Antipin täsmentää.
Tutkijat ovat tehneet marjasatoseurannat osana monivuotista tutkimusta karpalon sadosta nykyisissä ilmasto-oloissa. Vuosina 2009—2023 tutkijat ovat vahvistaneet aiemmin vakiintuneen tosiasian sään ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta metsämarjan satopotentiaaliin.
Karpalo on arvokas marja Karjalassa. Sillä on korkeat ravitsemukselliset ja terveelliset ominaisuudet ja harvinainen kyky pitkäaikaiseen varastointiin. Karpaloa poimitaan sekä kotitalouksien käyttöön että kauppaan. Karpalolla on korkea taloudellinen arvo.
Havainnot auttavat valtiota saamaan tietoa luonnonvarojensa tilasta, mukaan lukien kasvivarat.
— Karjalan tutkimuskeskus aloitti marjasatohavainnot 1970-luvulla. Tutkijat Valentina Judina, Tatjana Maksimova ja Pavel Tokarev olivat ensimmäisten joukossa. Sitten tutkimukset keskeytettiin rahapuutteen vuoksi ja aloitettiin uudelleen vasta vuonna 2009, Antipin kertoo.
Vuonna 2009 Karjalan tutkimuskeskus voitti avustuksen marjasatohavaintojen jatkamiseen ja uusien tutkimusalueiden perustamiseen.
— Aikoinaan tutkimusalueet olivat muun muassa Karjalan pohjoisessa. Nyt ne ovat vain etelässä. Olemme valinneet tutkimusalueeksi suot, joilla on paljon karpaloita, Antipin sanoo.
— Joka vuosi kesäkuun lopussa karpalon massakukinnan aikana tutkijat laskevat kukkien määrän. Tämän tiedon avulla voi ar vioida marjojen kuntoa ja ennustaa marjojen satoa syksyllä, hän lisää.
Noin 14 vuoden havainnot osoittavat, että karpalosato vaihtelee vuosittain.
— Karpaloiden satotilannetta voidaan Karjalassa kutsua tietenkin suotuisaksi, Antipin sanoo.
Karpalon kukinnan pitkäaikaisten havaintojen mukaan Karjalan etelässä kukkii keskimäärin 120 kukkaa per neliömetri. Tämä kukkamäärä tuottaa 60—80 marjaa per neliömetri ja satoarvio on 300—320 kiloa hehtaarilta.
Tämän vuoden havainnot osoittavat, että kukkien keskimäärä on huomattavasti pienempi eli 75 kappaletta per neliömetri. Tämä tarkoittaa, että marjojen sato jää noin kolmanneksen keskimääräistä pienemmäksi eli 180–200 kiloa hehtaarilta.
Havaintojen mukaan karpalolle suotuisin kasvukausi oli vuosi 2021. Silloin arvioitu sato oli lähes 600 kiloa hehtaarilta. Epäsuotuisa kuuma ja erittäin kuiva vuosi oli 2018, arvioitu sato oli 65 kiloa hehtaarilta.
Syksyllä tutkijat laskevat kypsiä karpaloita ja tarkentavat satoennustetta.
Arvokkaat suot suojelun kohteeksi
Karjalan tutkimuskeskuksen biologian instituutin tutkijan Vladimir Antipinin mukaan Neuvostoliiton aikana soita ojitettiin suuressa määrässä asuinalueiksi ja viljelysmaiksi sekä kasvamaan puuta. Vuoteen 1993 noin 800 000 hehtaaria soita ojitettiin.
— Väestö vastusti sitä, koska soita ojitettiin kotitalouksien lähellä. Paikalliset asukkaat halusivat poimia soilla kasvavia luonnonmarjoja. Myöhemmin valtio halusi korjata menneisyyden tuhoja. Se ryhtyi poistamaan arvokkaita soita ojitettavien soiden luettelosta, Antipin sanoo.
Biologian instituutin tutkimusalueet sijaitsevat soilla, jotka ovat nyt luonnonsuojelualueet.
