Kuvvei – karjalua, nelläi – vepsiä
Petroskoin valdivonyliopiston filolougien instutuutan suomelas-ugrilazien filolougien laitoksele tänä vuon tuli opastumah yheksä hengie.
Kaikkiedah enzimäzel kursal karjalan (vepsän) suomen kielen da literatuuru -liiniel opastuu kymmene hengie. Kolme neidisty rubei opastumah vienankarjalua, kolme — liygii da kolme — vepsän kieldy. Yksi vepsän kieldy opastui on kiändynyh enzimäzeh kursah akadeemizel lomalpäi.
Tänä vuon opastumah laitoksele otettih toizeh luaduh, migu mennyt vuozin.
Sen-tämän vuvven peräkkäi otettih opastumah karjalan kieldy nenga, ku yhtenny vuon kaikin, ket tuldih opastumah karjalan kieldy, opastuttih vienua, sit toizennu vuon kaikin opastuttih vaiku liygii. Nenga ei olluh hyvin, sildy ku, sanommo, suvikarjalazele, kudai školas opastui liygii, yliopistos pidi opastuo vienua.
Kui otettih tänä vuon abiturientoi opastumah suomelas-ugrilazien filolougien laitoksele, saneli laitoksen piälikkö Tatjana Paškova.
— Minä kyzyin rektoral, ku opastujii otettas kahtele liiniele, kui se oli enziallus. Tänäpäi laitoksel on kymmene b’udžiettupaikkua da kymmene maksollistu paikkua. D’udžiettupaikat jagavutah nenga, ku yksi paikku on miärättyh opastujah niškoi, kaksi on kvoutan mugah tulluzih niškoi da seiččie paikkua on kaikile himoiniekoile. Kilvas läbi piäzijöile opastujile myö annammo täytettäväkse ankietat: tiijustammo, kuspäi hyö ollah rodužin, mittumua kieldy da piämurrehtu tahtotah opastuo da muga ielleh. Sit myö juammo heidy kolmeh joukkoh, yhtet opastutah liygii, toizet — vienua da kolmandet — vepsän kieldy.
###18616###
Karjalan kielen vienankarjalan piämurrehtu jo äijän vuottu opastau Jevgenii Karakin, liygii — Tatjana Paškova, vepsän kieldy tänä vuon tuli opastamah nuori opastai Daniil Balandin.
Yliopiston seinis olles paikan piäl puutui paista enzimäzen vuozikursan nellän opastujanke.
Anuksen karjalaine Aleksandra Kornilova da Voulogdan čupun Babajevon eläi Lina Zvereva opastutah liygii.
— Minä kuulin karjalua lapsusaijas, alguškolas opastuin kieldy ylen hyvin, kaikkie, midä opastettih, minä mustan tänäpäigi, sendäh minä piätin piästä opastumah tänne, sanou Aleksandra.
Lina sanou, ku hänel ei ole nigo karjalazii, nigo vepsäläzii juurii, ga vepsäläzienke rinnal eläjes karjalazien da vepsäläzien kul’tuuru oli ainos lähäine, sih nähte puaksuh saneltih muzeilois, sen hyvin tietäh Voulogdan rahvas. Opastuttuu Lina tahtos tulla lingvistakse, kiändäjäkse libo lehtitoimittajakse.
Petroskoilaine Anna Gračova da murmanskalaine Jelizaveta Guttorm vallittih opastettavakse vienankarjalua.
— Muaman puoles minun juuret ollah lyydiläzes Kuujärves. Kieldy minä kuulin puaksuh, sanou Anna.
Jelizavetal ei ole karjalazii perehes, ga tuatal ollah saamelazet juuret. Neidine mielihyväl tuli opastumah suomen kieldy.
Tänäpäi yliopisto luadiu statistiekkua, kunne yliopiston jälles opastujat mennäh ruadoh. Ruaduo karjalan da vepsän kielen alal löydiä on vaigei, a ku sit maksettas hyvin — vie on vaigiembi.
— Erähät jatketah opastustu magistratuuras, toizet lähtietäh repetitoroikse, eri kursoin opastajikse, lähtietäh školih opastajikse, erähät opitah omii maltoloi GTRK-Karelian TV:n da raadivon toimittajinnu. Erähät jo nelländel vuozikursal opastujes lähtietäh ruadoh školih, sanelou Tatjana Paškova.
