“Kuvonta Karjalašša on tuntuvašti kehittyn ta eistyn”

“Kuvonta Karjalašša on tuntuvašti kehittyn ta eistyn”

Irina Zaitseva
26.08.2022
Karjalan paraš muasteri 2022 -kilpailu keräsi käsityömuasterija tašavallan eri piirilöistä. Kilpailušša voitti aunukšelaini Irina Tikkujeva.
Karjalan paraš muasteri 2022 -kilpailu keräsi käsityömuasterija tašavallan eri piirilöistä. Kilpailušša voitti aunukšelaini Irina Tikkujeva (istuu toini oik.). Kuva: Käsityöammattien talon VK-šivu
Karjalan paraš muasteri 2022 -kilpailu keräsi käsityömuasterija tašavallan eri piirilöistä. Kilpailušša voitti aunukšelaini Irina Tikkujeva (istuu toini oik.). Kuva: Käsityöammattien talon VK-šivu

Karjalan paraš muasteri 2022 -kilpailušša voitti Irina Tikkujeva. Muasteri on šyntyn Aunukšen kaupunkissa, ka lapšena ušein ativoitteli Riipuškalan kyläššä ämmön luona.

Muamon puolelta Irina Tikkujevalla on karjalaisie juurie.

— Elyäs’s’ä Aunukšen piirissä olemma aina pitän iččie karjalaisina. Ämmöni kuto mattoja ta perintehellisie karjalaisie käsipaikkoja. Hänellä oli viisi lašta ta joka pereheššä oli ämmön kutomie hurštija. Meilä oli kakši komplektie. Lisäkši, ämmö tikutti äijän ta niin taitavašti, jotta hiän šuatto tikuttua n’ukkuos’s’a, muistelou muasteri.

Lapšet rikeneh tarkkual’tih, kuin ämmö ruato käsitöitä ta omakšuttih ruavon eri keinoja.

— Ämmöni oli hyvä kertoja. Häneltä šaima tietyä mitein ennein karjalaiset elettih, mitä vuatteita käytettih, mitein kohennettih taluo, koroštau Irina.

Koulun jälkeh Irina Nikolajevna lopetti Petroskoin 1. pedagogisen opiston. Hiän omisti alkukoulun opaštajan ammatilla 20 vuotta.

— Tuli aika ta miun elämä muuttu. 2000-luvun alušša piäsin taitokoulun kuvontakurššiloilla. Uuši harraššuš kokonah valtasi miut. Kohta miut kučuttih Aunukšen kanšalliseh musejoh peruštamah kuvontatyöpajan ta opaštamah halukkahie. Mie jätin koulun.

— Šaima huonehen ta rahotukšen, kunnoštima tulijan pajan, tilasima kankašpuita ta vuotena 2002 ottima vaštah enšimmäisie opaštujie. Meijän tarkotukšena oli antua ihmisillä tietoja ta mahollisuon tienata rahua valmistuan omie luajokšie. Vet niinä vuosina monet ihmiset mänetettih omie ruatapaikkoja vähentämisen takie ta heijän piti pärjäta ta elyä ielläh, šanelou miun pakinakaveri.

Aloitin mattojen kutomisešta, ka vähitellen keräsin tietoja näyttelyistä, kylistä ta eri kirjaštoista, rupesin valmistamah toisie luajokšie. Enšin lähteitä oli tosi vähän, oli vaikieta, ka ajan mukah kuvonta Karjalašša on tuntuvašti kehittyn ta eistyn.
Irina Tikkujeva, Aunuš

Irina Nikolajevna mielelläh ošallistuu kanšainvälisih, yleisvenäläisih ta alovehellisih festivaliloih, projektiloih, näyttelyih ta kilpailuih. Hänen mukah, tuttuvuštumini toisih muasteriloih ta tevokših auttau tajuta mih šuuntah pitäy kehittyö.

Monien vuosien aikana muasteri opašti ijäkkähie ihmisie, eri ammattien etuštajie, liikuntarajotettuja ihmisie, lapšienkotien kašvattija. Erähät opaštujat tultih Venäjän toisista kaupunkiloista.

— Mie aloitin mattojen kutomisešta, ka vähitellen keräsin tietoja näyttelyistä, kylistä ta eri kirjaštoista, rupesin valmistamah toisie luajokšie. Enšin lähteitä oli tosi vähän, oli vaikieta, ka ajan mukah eri projektien anšijošta kuvonta Karjalašša on tuntuvašti kehittyn ta eistyn. Varmašti šanoisin, jotta karjalaiset muasterit šuatetah kutuo ta voimma ylpeillä heistä, koroštau Irina Tikkujeva.

Muasterin paja šijottuu lisärakennukšešša talon lähellä. Šiinä Irina Nikolajevna kutou mattoja, käsipaikkoja ta vuatekankahie. Hiän ruatau villan, pellavan, šulkun ta muijen kankahien kera. Muasterin mukah, šulkkulanka on hoikempi kuin hivuš ta ruatoprosessi on vaikie.

Irina Tikkujevan mukah hänen luomisruavon piätarkotukšena on šäilyttyä perintehellisie aunukšelaisie kuvontakeinoja.

— Aunukšelaisissa kuvijoissa ušein käytettih vinonelikulmie ta ristijä, tavallisešti ruškieta valkiella ta valkieta valkiella, kertou kutoja.

Muutoma vuosi takaperin Irina Nikolajevna opaštu kutomah Poimittu-tekniikašša, kummaista piettih unohettuna.

Mie tykkyän kutuo. Ruan toisie töitä vain šentäh kuin ne ollah välttämättömie. Miula on kolme punukkua, mielelläni vietän aikua heijän kera. Ka yritän omistua vapuata aikua mieliruavolla.
Irina Tikkujeva, Aunuš

Vuotena 2007 Irina Tukkujeva šai Venäjän anšijoitunuon muasterin arvonimen.

— Yštäväni šiirty elämäh Moskovah ta kučču miut tulomah šiih ta tuomah omie luajokšie. Myö näyttimä luajokšie käyttö- ta kanšantaijon musejon tietomiehillä ta hyö heti ehotettih järještyä miun yksityisnäyttely. Tilaisuš kiinnitti kävijien huomijuo.

— Kohta Moskovašša vietettih toini näyttely Komin tašavallan etuššukšešša. Šiinä kuulu karjalaisie lauluja ta tarittih kalittoja. Šen jälkeh läksin Venäjän taiteilijaliittoh, esitin komiisilla omie luajokšie: kuvotun paijan, käsipaikan ta villapukšut. Miut otettih taiteilijaliittoh ta yksimielisešti piätettih antua miula Venäjän anšijoitunuon muasterin arvonimi, muistelou Irina Nikolajevna.

Tänä vuotena Karjalan paraš muasteri -kiplailušša Irina Tikkujeva esitti omien lampahien villašta luajitun kardiganin, käsipaikan ta perintehellisih kuvijoih pohjautunuon stolahal’l’akkan. Šuuri ruato oli korkiešti arvoššettu ta Irina Tikkujeva valittih Karjalan parahakši muasteriksi.

— Tietyšti mie toivoin, ka en ollun varma — miun lisäkši kilpailuh ošallistu taitavie ta kokenuita muasterija. Kilpailun šiäntöjen mukah piti ičen kekšie kuvijo. Toiset kutojat avolmielisešti iloil’tih, kun heijän kollega voitti, kertou Irina Nikolajevna.

Muasteri koroštau, jotta kuvonta on tosi luaja luova ala ta šen rajoissa jokahini voipi löytyä oman šuunnan.

— Mie tykkyän kutuo. Ruan toisie töitä vain šentäh kuin ne ollah välttämättömie. Miula on kolme punukkua, mielelläni vietän aikua heijän kera. Ka yritän omistua vapuata aikua mieliruavolla, koroštau Irina Nikolajevna.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Avoin loppu jätti katsojan odottamaan jatkoa
Karjalassa viime vuonna kuvattu psykologinen draama ensiesitettiin Petroskoissa. Elokuvassa esiintyvät sekä tunnetut moskovalaiset että petroskoilaiset näyttelijät.
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль