Kuulužien karjalazien ristittyzien nimet nägyvih Petroskois
Petroskoin linnas on läs kolmietuhattu viittysadua uuličoin, kujoloin, randupihoin, lagevoloin, puistoloin da toizien linnan kohtien nimie. Yhtelläh aniharvah Petroskoin kartas näet kenentahto karjalazen kirjuttajan, sportumiehen da muzikantan nimen. Oigieh sanuo, niidy on vai se-tämä. Tämän periä Karjalan kanzalliskielizien lehtilöin da Karjalan TV:n da ruadivon toimittajat kiännyttih linnan haldivon puoleh da kyzyttih andua erähile Petroskoin uuličoile da kohtile kuulužien karjalazien ristittyzien nimet. Kirjazen allekirjutti läs 60 hengie, toimittajien ližäkse toizet linnalazet.
Kanzallisikielizien toimituksien ruadajat luajittih kogonazen luvettelon kuulužien ristikanzoin nimii, kuduat vois andua Petroskoin uuličoil. Runoilijat Nikolai Laine da Lea Helo, Vladimir Brendojev da Pavel Lukin, hiihtäi, olimpiuadan vottai F’odor Terentjev, Muuzikkuteatran enzimäine johtai Sergei Zvezdin, oman muan ruoččilazis puolistai Iivana Rokačču. Suomi-ugrilazen kielitiijon alguhpanii Ven’al Dmitri Bubrih, kudai perusti suomi-ugrilazen ozaston Petroskoin valdivonyliopistoh. Nenne nimet pidäs tiediä kaikil, ket eletäh Karjalas. Nygöi karjalazien nimii linnas kartas lövvä et.
– En voi mustoittua ylen äijiä. Sanommo, suomelazii libo inkeriläzii vie voibi mustoittua, karjalazii ei ole minun mustamah ni yhty. Tiettäväine, minun mieles, Karjalan piälinnas, Karjalan tazavallan piälinnas pidäs olla mostu nimie, pihoin, uuličoin niminny, gu rahvas tiettäs, gu täs eli dai eläy nygöigi karjalastu, sanou yksi kirjazen allekirjutannuzis, Periodika-julguamon johtai Natalja Sinitskaja.
Tundiettuloin omamualazien nimet kehitettih andua moizile uuličoile meijän linnas, mit on juattu kahtekse da kahtel uuličal on nygöi sama nimi. Niis kohtis ei ole kodiloi, ei pie vaihtua nimilaudazii da dokumentoi. Sikse uuzien nimilöin annandu ei maksa ni kopeikkua.
Muga kahtekse on juattu Gribojedovan uuličču. Okt’abr’skois prospektas Sovetskoih uuličassah kyzyttih jättiä endine, Gribojedovan nimi, a palale Pervomaiskoin prospektan kohtas panna runoilijan Nikolai Laineen nimi.
Linnan keskučas on nimitetty vähilleh joga kohtu, yhtelläh siegi voibi löydiä se-tämä nimetöi paikku. Karjalazien runoloin puustikokse ylen hyvin vois ristie mielužu nimetöi puustikko Anohinan ajotien lopus. Se on ihan linnan keskučas, raudutiekolledžan tagan. Linnan haldivos vastattih, ku nimie ei sua andua, sildy gu “sie ei ole puustikkuo, on vai lapsien kižakohtu da jalgumiäččypeldo. Puustikos pidäy olla puudu da tuhjuo”. Yhtelläh puudu da tuhjuo sie on. Jalgumiäččypeldo on bokas. Tiettäväine, kohtu on pandavu kundoh, liijat heinät niitettävy.
Pienele kujole fizkul’tuurutaloin da Periodika-julguamon välil kyzyttih andua Oma Mua -lehten nimi. Yhtelläh linnan haldivon virguniekat vastattih, ku nimie ei sua panna, tämä la on pihan sydämes olii ajotie, eigo sille vältämätä pie panna nimie. Jällespäi kul’tuuru- da histouriiperindön komissien istundos 7. ligakuudu komissieh kuulujat sanottih vie, ku ei ole hyvä panna igäzeh mustoh hengis olijan lehten nimie. Buite tämä on lehten rekluamu, toizet toimitukset voijah tuskevuo. Sanakse, rinnal Kanzallizen kirjaston tyves on Kirjastopuustikko, Kanzallizen arhiivan pihas on Arhiivupuustikko. Vikse kirjasto da arhiivu ei tuskevuttu, konzu heijän nimet annettih puustikkoloile.
– Oma Mua -lehti ei ole tavalline lehti, se ozuttau sidä, ku karjalazet ollah hengis, karjalazil on oma kieli, se kehittyy. Ku Karjalan Rahvahan Liitto omal aijal tazavallan avul da kannattamizel tämän lehten 30 vuottu tagaperin luadi, hyväksyi tämän piätöksen, i, tiettäväine, tädä lehtie, Oma Mua -lehtie ei sua verrata toizih lehtih, ven’ankielizih lehtih. Ku täl lehtel, meijän lehtel, on ihan toine merkičys, äijiä suurembi, äjiä tärgiembi merkičys, lujoittau Sinitskaja.
Yhtelläh Petroskoin linnan kul’tuuru- da histouriiperindön komissii ei hyväksynnyh ni yhty ehoitustu. Yhtekse, Petroskoil kenentahto nimi voibi panna igäzeh mustoh vai yhten kerran. Sanommo, ku jo ollou olemas kenentahto mustolaudu libo mustomerki, jo ei sua andua nimie uuličale libo lagevole. Muga kieldävyttih andamas erähäle uuličale F’odor Terentjevan nimie. Kurganalhäi on hänen mustopačas. Toizekse, komissieh kuulujat paheksittih tarittuloi kohtii. Sanottih, net ollah linnan agjas libo ei olla hyvin kunnostetut. Kuulužien omamualazien nimet uskaldettih andua uuzile uuličoile da kohtile konzutahto tuliel aigua, ei nygöi.
– Toinah linnas ei ole muga äijy karjalazien kirjuttajien, taidokuvailijoin, taidoruadajien nimie. Tiettäväine, himoittas, ku linnalazet tiettäs enämbän omii kuulužii omamualazii. Komissii kannatti taritut ehoitukset. Net otetah huomivoh, konzu ruvetah planiiruimah uuzii rajonoi da hyväksymäh uuttu linnansrojindupluanua. Komissieh kuulujat iänestettih sen puoles, ku linnan kartal tuliel rodies Karjalazien kirjuttajien da runoilijoin kävelykujo da Karjalazien Runoloin kävelykujo libo puustikko, sanoi Petroskoin linnuokrugan piämiehen sijahine, kul’tuuru- da histouriiperindön komissien paginanvedäi L’ubov’ Ikonnikova.
Uuzien rajonoin planiiruindua da srojindua sego uvven linnansrojindupluanan hyväksyndiä on vuottua tyhjy. Sildy gu kai uuličat, kujot da lagevot tulielois uuzis rajonois on jo nimitetty. Sanommo, Seiččemes Drevl’anku ei vie ole kogonah srojittu, ga kai nimet sie on jo pandu vuvvennu 1988.
– Minun mieles pidäy vie vähäzel ponnistellakseh da oppie kyzyö da prižmie, tiettäväine. Tämä kujoine, kuduan valličimmo Oman Muan 30-vuozipäivän kunnivokse, olis ihan linnan keskučas da tämän meijän uvvistetun koin rinnal. Täs kävelöy äijy rahvastu, yhtet kävväh täh uinduallikkoh, toizet kävväh Kanzallizeh kirjastoh, toizeh čurah rahvas kävväh Tiedokeskukseh, i tiettäväine, täs suuri joukko rahvastu kävyy. I minun mieles tämä olis ylen hyvä da pättävy kohtu. Tiettäväine, minun mieles, pidäs olla Bubrihan piha, Brendojevan piha, Lukinan piha, Kalevalan runoloin puusto, libo piha, libo kujo libo mitahto muu, on varmu Natalja Sinitskaja.
Kieldovastavuksen suaduu aktivistat ei annettu perikse. Hyö varustettih uvvet ehoitukset. Paiči Oma Mua -lehten kujuo da Karjalazien runoloin puustikkuo sit on vie kolme nimie. Ubo-uvvele nimettömäle lagevole Drevl’ankal Kaskad-eländykompleksan rinnal kyzytäh andua Iivana Rokačun nimi. Kunnostettu kohtu Kurganal Terentjevan mustopaččahas ymbäri kehitetäh nimittiä Terentjevan puustikokse, se ei mene nimittämissiändölöi vastah, ku mustopačas dai puustikko ollah samas kohtas. Vie erähäle pienele puustikole yliopiston luo, Instituuttuajotien lopus kyzytäh panna Dmitrii Bubrihan nimi. Ehoitukset on työtty Petroskoin linnuokrugan piämiehele Mirošnik Irinale.
