Kut pedran poigaine sebranikan löuzi

Nencoiden sarn
21.04.2026
Sarn starinoičeb, kut peran poigaine ecli ičeleze sebranikad. Ken tegihe hänen täht parahimaks sebranikaks, tedištat edemba.
Hän kazvoi sureks vahvaks pedraks suriden da čomiden sarvidenke. 6+ Kuva: Ol’ga Ikkonen
Hän kazvoi sureks vahvaks pedraks suriden da čomiden sarvidenke. 6+ Kuva: Ol’ga Ikkonen

Eli konz-se tundras pedran poigaine penidenke sarvidenke. Niüht sebranikad sil ei olend. No pedraine lujas tahtoi, miše sil oližiba hüväd sebranikad.

Kerdan nӓgišti se varišan. Ištui variš surel kivel — must, sur’kulu, sil’mӓd saupsi, nikenehe ei kacund. Tuli pedran poigaine kivennoks i sanui hilläs:

— Variš, variš!

Variš ištub vaiknašti.

Völ kerdan kucub pedran poigaine:

— Variš, variš!

Variš vaiše sil’mӓd avaiži vӓhӓn.

Komedas kucui pedran poigaine:

— Variš, variš!

Kacuhti variš, nägišti pedran poigaižen i avaiži nökun:

— Midä tahtoid?

— Tahtoin sebrastada sinunke, variš!

Kulišti mugoižid sanoid variš, krongaškanzi, nökul plokaiži. Pit’kha variš nagroi, a sid’ sanui:

— Hüvä! Tule tänna, kivele. Ištum ühtes, a sid’ lendaškandem sille mägele.

— A minä en mahta leta, — sanui pedran poigaine.

— Avoi, mitte sebranik sinä oled minei? — sanui variš, maihuti suugil i lendi mägele.

Muga jäi pedran poigaine ristitunke i kazvoi sureks vahvaks pedraks suriden da čomiden sarvidenke.

Möst jäi pedran poigaine üks’näze. Astuškanzi se edemba tundradme. Astui, astui i nägišti suren järven, a neciš järves haug’ ujub. Koverzihe pedran poigaine järvennoks:

— Haug, haug!

Haug ozuti nenan vedespäi:

— Ken mindai kucub?

— Minä olen pedran poigaine penidenke sarvidenke. Tahtoin sebrastada sinunke!

— Hüvä! Minä mugažo tahtoin! Čuhlahta vedehe, ujum ühtes da tabadam ahvenid.

— Ka minä en mahta ujuda! — pöl’gästui pedran poigaine.

Nagroi haug i sanui:

— Kacu, ka mitte sebranik sinä oled minei! — sanui haug i ujui.

Möst pedran poigaine jäi üks’näze. Tuli eht, päiväine zavodi lasktas. Äkkid pedran poigaine nägišti: edahan om lämoi, pažagan rindal ištub ristit, katil’an riputi, keitost keitäb.

Tuli pedran poigaine lähemba. Nägišti sidä ristit i küzui:

— Kuspäi da kuna mäned, pedran poigaine?

Voikaškanzi pedran poigaine i starinoiči ristitule ičeze gor’as. Ristit kundli kaiken i sanui:

— Ala voika! Oli sinai gor’a, a nügüd’ ei ole necidä. Minä olen sinun sebranik!

Muga jäi pedran poigaine ristitunke i kazvoi sureks vahvaks pedraks suriden da čomiden sarvidenke.

Sanutas, miše siš aigaspäi tundras pedrad oma elänuded ühtes rirtituidenke.


Kändi vepsäks Darja Polina.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Karjalan Sanomat
Uusia työkaluja kielitieteilijöiden avuksi
Petroskoissa pidetyn Bubrih-konferenssin pääaihe liittyi tieteidenväliseen tutkimukseen. Tietotekniikka auttaa yhä useammin pienten kielten edistämisessä.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?