Kut löcuine löuzi sebranikoid

Kut löcuine löuzi sebranikoid

Kristina Strelkovič
21.06.2021
Penikaiženke löcuiženke ei sebrastanugoi toižed löcud, sikš ku se ei mahtand hüppida korktas. Siloi penikaine löcuine päti mända toižele sole i löuta uzid sebranikoid.
Sebranikad hüppiškanziba katuselpäi male. Kuva: Jekaterina Jefimik
Sebranikad hüppiškanziba katuselpäi male. Kuva: Jekaterina Jefimik

Penikaiženke löcuiženke ei sebrastanugoi toižed löcud, sikš ku se ei mahtand hüppida korktas. Siloi penikaine löcuine päti mända toižele sole i löuta uzid sebranikoid.

”Ku kodiš niken ei tahtoi väta da sebrastada minunke, sid’ hö ei pidägoi mindai!”

Eli-oli son röunal pen’ löcuine. Toižed löcud nagroiba händast, sikš ku hän ei mahtand hüppida korktas da edahaks, kut toižed son löcud. Penel löcul ei olend sebranikoid. Hän paksus itki da oli opalas. Kerdan hän uinzi i nägišti, kut kaik löcud vändaba ühtes, hüppiba – ken voib edemba. Pen’ löcuine tuli lähemba i sanui:

– Tervhen! Otkat mindai vändho, minä mugažo tahtoižin hüppida teidenke.

Sur’ löc sanui iloiteldes:

– Mahtad-ik sinä hüppida, kut minä?! Ed voi! – lopi hän ičeze paginan i nagraškanzi.

Pen’ löcuine voikaškanzi da läksi kodihe. Kodiš hän päti mända toižele sole i löuta uzid sebranikoid. Hän meleti muga: ”Ku kodiš niken ei tahtoi väta da sebrastada minunke, sid’ hö ei pidägoi mindai!” Oti vähän sömäd da läksi mecha.

Hätken hän hüppi mecadme, äkkid kulišti, miše ken-se komedas čičitab. Pen’ löcuine kiruhti sinna. Päiväližel pallištol hän nägišti penen paskačuižen – hänen suugal venui sur’ käbu, kudambad paskač ei voind sirtta. Löc tahtoi abutada paskačule i tuli lähemba. Äkkid paskač kidastaškanzi völ komedamba: ”Jokse tägäpäi – sigä penzhiš om kü! Hän tahtoi söda mindai, da sindai-ki minunke söb!”

Pen’ löcuine kacuhti erazvuiččihe polihe i hätken tuli paskačunnoks. Hö ühtes taciba käbun suugalpäi. Paskač maihuhtaškanzi suugil – kaik oli hüvin. Sid’ hö kulištiba šihineht – kü oli jo lähen. Paskač heredas tabazi löcuižen i lendi ülähäks. Konz hö laskihe male, kü oli jo edahan.

– Sur’ spasib sinei, löcuine! Sinä oled lujas rohked ds vägekaz! Sinä kaičid mindai, – sanui paskač.

– A voi, minä en voind tehta toižin... – argastui löcuine.

– A midä sinä teged mecas? Kus om sinun so? – küzui paskač.

– Minä pagenin kodišpäi. Sigä niken ei navedind mindai, toižed löcud nagroiba minun päl, sikš ku minä en mahta hüppida muga hüvin, kut hö mahtaba.

– No ved’ sinä oled völ pen’ löcuine, kazvad da opendatoi.

– En teda... Paskač, sinä-žo mahtad hüppida! Void-ik opeta mindai?

– Hmmm, sinei tarbiž opetas hüppimaha toižel živatal – jänišal. Hän mahtab hüppida korktemba kaikid! Ozaks minai om hüvä sebranik – jäniš. Mängam hänen uruhu, minä tundištoitan teid.

Muga hö tönduiba jänišannoks. Asttes tedme hö nagroiba ühtes, ilotelihe, ladiba hüppida i äjan pagižiba. Pigai hö oliba jo jänišan urunno. Paskač kolkoti verajaha. Urun ižand läksi kodišpäi adivoile vastha:

– Tervhen, paskač! Tervhen, löcuine! Kut azjad oma?

– Tervhen! Nügüd’ kaik om hüvä. No, ku nece pen’ löcuine ei olnuiži abutanu minei, sid’ käred kü sönuiži mindai.

– Sinä oled lujas rohked! – sanui jäniš.

– Minä sen-žo sanuin hänele, – hökkähti paskač, – no hänel ei ole sebranikoid, toižed löcud nagroiba händast.

– Mikš?

– Hän ei mahta hüppida korktas. Mö tahtoižim pakita sindai – opeta händast hüppimaha, sinä-žo mahtad hüppida korktemba kaikid!

– Kackam... Minun pertižen katuz om jo huba... Minei pidab koheta se. Abutat-ik minei? – küzui jäniš.

– Ka! Ihastisiš!

Muga hö zavodiba rata kaik ühtes. Rates, hö äjan pagižiba, nagroiba i eskai vändiba. Konz urun katuz oli jo vaumiž, hö zavodiba joksta da hüppida... Pen’ löcuine hüppi erašti eskai korktemb, mi jäniš. Löcuine lujas čududelihe! No jäniš sanui: ”Mö radoim ühtes koume päiväd, sinä tegitoi vägekahambaks. Radon aigas sinei tarbiž oli hüppida katusele malpäi. Sinun jaugad harjoitelihe. Nügüd’ sinä void hüvin hüppida. Minai om hüvä meletuz – jä meidenke elämaha. Sigä, pöudon röunal om sur’ so – mö voižim ühtes gul’aida, väta i pagišta!”. Pen’ löc ihastusiš hökkähti.

Muga pen’ löcuine löuzi uzid sebranikoid da kodin, kus händast navedidas.

Sebranikad hüppiškanziba katuselpäi male.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Oma Mua
Anna Vlasova: “Miun ruato on elämäni tarkotuš”
Elämäniloni emäntä, tverinkarjalaisien elävä kulttuuri, kanšallisie šyömisie, karjalaista pakinua, karjalaisie ta venäläisie huvija. Tulkua tervehenä Tverin alovehen Tolmačun kylän Vlasovien karjalaiseh vieraštaloh!
Karjalan Sanomat
Virtuaalikierros vie Kansalliseen teatteriin
Teatterin ystävät voivat nyt käydä kahdella virtuaalikierroksella. He pääsevät Kansallisen teatterin kulissien takaiseen maailmaan ja Golomjanoje plamja -esitykseen.
Oma Mua
“Buite ku kaksi elostu olen elänyh täl muailmal”
Kaksikymmen kaksi vuottu Karjalan kylis da linnois rahvas vuotettih Nazarovan Fed’an Miikulan čomua madalua iändy da paginoi omal armahal karjalan kielel. Kylmykuun 10. päivänny endine raadivontoimittai Nikolai Nazarov täyttäy 75 vuottu.
Karjalan Sanomat
Laulustudio: kiinnostus kasvaa
Tänä vuonna Kostamuksen 1. koulun Leppäkerttu-laulustudion kävijät laulavat suomalaisia lauluja ja parantavat samoin suomen kielen taitoaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль