Kut kaik zavodihe

Kut kaik zavodihe

Galina Baburova
01.12.2021
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Gijöm Žiberan kädes om uz’ uništuz – vepsläižen eposan kändmine. 16+ Kuva: Gijöm Žiberan arhivaspäi
Gijöm Žiberan kädes om uz’ uništuz – vepsläižen eposan kändmine. 16+ Kuva: Gijöm Žiberan arhivaspäi

Gijöm Žiberanke, francialaižen mehenke, kudamb openzi vepsän kel’t, mö jo tundištoitim lugijoid meiden lehtesen lehtpolil. Gijöman uništuz – tulda Karjalaha – tuli eloho vodel 2017. Sid’ tuli eloho toine-ki hänen uništuz – tundištoituz Nina Zaicevanke, vepsän kirjkelen mamanke. Kerdan hänel sündui taht käta vepsläšt eposad, mitte muga tuli mel’he Gijömale, ičeze-ki kodikel’he. Ken voiži meletada, no se-ki azj tegihe. Francialaine mez’ jo amu todišti – ken tozi tahtoib, se sab.

”Virantanaz”-vepsläižen eposan Nina Zaiceva kirjuti vodel 2012. Nügüd’ se om kätud jo nelläha – estin, suomen, venän da francian – kel’he. Gijöm Žiber navedib poemoid da eposoid, opetes suomen kel’t hän lugi ”Kalevalad”, sid’ tedišti ”Virantanaz”-eposas-ki.

– Norudes navedin lugeda amuižid eposoid, ozutesikš, Iliadad i Odissejad. Eposoiš hüvin nägub rahvahan kul’tur da kel’. Konz tedištin internetas, miše  Nina Zaiceva kirjuti vepsläižen eposan, se oli čoma čududeluz minun täht, toivotin ičelein, miše pidab lugeda se. ”Virantanaz” tuli minei mel’he. Kaik oli toine: oli sigä mechine, oliba voikud, oli puheg... se oli ani uz’ mir minun täht. Om mugažo midä-se völ, mi erigoitab ”Virantanaz”-eposad toižiš eposoišpäi.

– Oli-ik jüged käta vepsläšt eposad?

– ”Virantanaz”-eposas om erasid mugoižid frazeologizmoid i kuvitelusid, miččid om jüged käta. Kaiken aigan, konz minai oli küzundoid, Nina Zaiceva abuteli minei, andli sihe vastusid. ”Virantanaz”-eposas ritman vajehtuz om lujas tärged. Kut sanub iče Nina Zaiceva, se sirdäb süžetad i tegeb eposad erilaižeks. Minai oli taht kaita necidä erigoičust.

Francian kelel vepsläižen eposan nimi om ”Kondjan pajo”. Abuti Gijömale kändmiženke hänen sebranik, kirjutai, runoilii, francian, latinan i amuižgrekan keliden opendai Pjer Prezüme (Pierre Presumey). Pjer ühtes Gijömanke tuleskeli Karjalaha kaks’ kerdad, oli matkas vepsän-ki mal. Gijöm:

– Tegin ezmäižen kändmižen. Sen jäl’ghe, mö radoim ühtes Pjeranke, miše tehta tekst runoližeks, miše oliži ritman vajehtez kändmižes-ki. Pjer hüvin tedab, kut kirjutadas runoid. No nece azj oli jügedahk, sikš ku vepsän kel’ i francian kel’ oma ani toižed.

Pjer ližadab:

– Paksus pagištas, miše runoiden kändmine om kaikid jügedamb. Se ei ole ani tozi. Miše sinä voižid ”mujada” tektsad, sinei tariž pordoks unohtada ”lähtkes”, miše toine kel’ vastaiži sidä ilomelel. Möhemba pördatoi sihe tagaze. Kändmine om matk. Meiden matk oli čoma da ”hüvämaguine”, sikš ku Nina Zaiceval om südäimeline runo. Miše kaita tekstan ”väged”, valičim 7-,8-,10-tavuižid rivid, ližazi Pjer.

Gijöm sanub, miše ”Virantanhas” om ozutadud ristituiden sidod, äjan siš pagištas sebruden polhe. Ei muite hän iče-ki radoi kändmižes ičeze sebranke. Vepsän-ki kel’t Gijöm nimitab ičeze sebranikan. Hän sanub:

– Kändmižen aigan pagižim Pjeranke vepsläižiden polhe, johtutim ristituid, kudambid vastsim, johtutim vepsän mad… mö kändim tekstan surel tahtol südäimes.

Kirjan tiraž om 1000 ekzempl’arad. Kuvid kirjan täht tegi estilaine taidehpirdai Jüri Mildeberg. ”Kondjan pajo” nügüd’ voib ostta Parižas da kirjan painastajan internetlehtpolel. Pigai Francias pidetas kirjan prezentacijoid.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль