Kut kaik zavodihe

Kut kaik zavodihe

Galina Baburova
01.12.2021
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Gijöm Žiberan kädes om uz’ uništuz – vepsläižen eposan kändmine. 16+ Kuva: Gijöm Žiberan arhivaspäi
Gijöm Žiberan kädes om uz’ uništuz – vepsläižen eposan kändmine. 16+ Kuva: Gijöm Žiberan arhivaspäi

Gijöm Žiberanke, francialaižen mehenke, kudamb openzi vepsän kel’t, mö jo tundištoitim lugijoid meiden lehtesen lehtpolil. Gijöman uništuz – tulda Karjalaha – tuli eloho vodel 2017. Sid’ tuli eloho toine-ki hänen uništuz – tundištoituz Nina Zaicevanke, vepsän kirjkelen mamanke. Kerdan hänel sündui taht käta vepsläšt eposad, mitte muga tuli mel’he Gijömale, ičeze-ki kodikel’he. Ken voiži meletada, no se-ki azj tegihe. Francialaine mez’ jo amu todišti – ken tozi tahtoib, se sab.

”Virantanaz”-vepsläižen eposan Nina Zaiceva kirjuti vodel 2012. Nügüd’ se om kätud jo nelläha – estin, suomen, venän da francian – kel’he. Gijöm Žiber navedib poemoid da eposoid, opetes suomen kel’t hän lugi ”Kalevalad”, sid’ tedišti ”Virantanaz”-eposas-ki.

– Norudes navedin lugeda amuižid eposoid, ozutesikš, Iliadad i Odissejad. Eposoiš hüvin nägub rahvahan kul’tur da kel’. Konz tedištin internetas, miše  Nina Zaiceva kirjuti vepsläižen eposan, se oli čoma čududeluz minun täht, toivotin ičelein, miše pidab lugeda se. ”Virantanaz” tuli minei mel’he. Kaik oli toine: oli sigä mechine, oliba voikud, oli puheg... se oli ani uz’ mir minun täht. Om mugažo midä-se völ, mi erigoitab ”Virantanaz”-eposad toižiš eposoišpäi.

– Oli-ik jüged käta vepsläšt eposad?

– ”Virantanaz”-eposas om erasid mugoižid frazeologizmoid i kuvitelusid, miččid om jüged käta. Kaiken aigan, konz minai oli küzundoid, Nina Zaiceva abuteli minei, andli sihe vastusid. ”Virantanaz”-eposas ritman vajehtuz om lujas tärged. Kut sanub iče Nina Zaiceva, se sirdäb süžetad i tegeb eposad erilaižeks. Minai oli taht kaita necidä erigoičust.

Francian kelel vepsläižen eposan nimi om ”Kondjan pajo”. Abuti Gijömale kändmiženke hänen sebranik, kirjutai, runoilii, francian, latinan i amuižgrekan keliden opendai Pjer Prezüme (Pierre Presumey). Pjer ühtes Gijömanke tuleskeli Karjalaha kaks’ kerdad, oli matkas vepsän-ki mal. Gijöm:

– Tegin ezmäižen kändmižen. Sen jäl’ghe, mö radoim ühtes Pjeranke, miše tehta tekst runoližeks, miše oliži ritman vajehtez kändmižes-ki. Pjer hüvin tedab, kut kirjutadas runoid. No nece azj oli jügedahk, sikš ku vepsän kel’ i francian kel’ oma ani toižed.

Pjer ližadab:

– Paksus pagištas, miše runoiden kändmine om kaikid jügedamb. Se ei ole ani tozi. Miše sinä voižid ”mujada” tektsad, sinei tariž pordoks unohtada ”lähtkes”, miše toine kel’ vastaiži sidä ilomelel. Möhemba pördatoi sihe tagaze. Kändmine om matk. Meiden matk oli čoma da ”hüvämaguine”, sikš ku Nina Zaiceval om südäimeline runo. Miše kaita tekstan ”väged”, valičim 7-,8-,10-tavuižid rivid, ližazi Pjer.

Gijöm sanub, miše ”Virantanhas” om ozutadud ristituiden sidod, äjan siš pagištas sebruden polhe. Ei muite hän iče-ki radoi kändmižes ičeze sebranke. Vepsän-ki kel’t Gijöm nimitab ičeze sebranikan. Hän sanub:

– Kändmižen aigan pagižim Pjeranke vepsläižiden polhe, johtutim ristituid, kudambid vastsim, johtutim vepsän mad… mö kändim tekstan surel tahtol südäimes.

Kirjan tiraž om 1000 ekzempl’arad. Kuvid kirjan täht tegi estilaine taidehpirdai Jüri Mildeberg. ”Kondjan pajo” nügüd’ voib ostta Parižas da kirjan painastajan internetlehtpolel. Pigai Francias pidetas kirjan prezentacijoid.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль