Kuspäi pedral oma sarved?

Kuspäi pedral oma sarved?

Darja Švecova
19.04.2023
Mansin rahvahan sarn.
Pirdi Margarita Jufa
Pirdi Margarita Jufa

Mansin rahvahal om armaz Vatka-Tur-järv’ Pohjoižel Uralal. Sidä läheli eli Zahar-mecnik kanzanke. Hän oli radonnavediijan, päivil käveli mecadme mecaten. Zahar tezi kaikuččen živatan tabad, mahtoi ecta nügän reboin jäl’gid, löuta tal’vel kondjan pezad. Vaiše pedrid Zahar nikonz ei tabadand – hänele oli žal’ niid.

Kerdan kezal läksi Zahar järvennoks kacmaha verkoid. Järvel oli tün’, vaiše kulub, kut kala vedes vändab vai sorz lendahtab. Äkkid Zahar nägeb, hänespäi lähen seižub čoma pedr. Kacub mecnik pedraha, eskai air lanksi kädespäi. A pedr kulišti, lendi pän hahkan läipäinke ocas i joksi poiš.


Mäni keza, sid’ mäni sügüz’. Tuli tal’v. Uralal tal’v om vilu da lumekaz. Oli jüged eläda Zaharan kanzale. Kodi oli lujas huba, mectuz oli ozatoi. Läksi Zahar mecha. Päivän mäneb, toižen, jo ei ole väged, i živatan jäl’ged ei ole. Tuli hän sonnoks – son röunal pedrad oma, a niiden keskes om se pedr hahkan läipänke ocal. Zavodi Zahar hilläšti ujuda pedroidennoks. Om jo läz, no mecnikale tegese žal’ rikta živatoid. Pedrad rižaziba, miše ristit om läz i jokseškanziba.

Zahar tahtoi pörttas tagaze, äkkid nägeb, hänennoks astub sur’ da vägev pedr. Pöl’gästui Zahar, a pedr sanui ristitun kelel:

— Tervhen, Zahar! Amu jo minä tedan sindai. Nägen, kut sinä radad, käveled mecadme, a sinun mectuz om ozatoi.

Zahar andab vastusen:

— Spasib, pedr, miše sanud minei lämid sanoid.

— Tule neche sijaha homen, – sanui pedr i jokseškanzi.


Toižel päiväl, vaiše ezmäine päiväižen sädeg ozutihe, Zahar läksi sonnoks. Čoma pedr jo varasti händast.

— Minä olen sinun abunik, – sanui pedr, – Istte minun päle!

Heredas jokseškanzi pedr mecadme. Kuverz’ ihastust da ozad oli, konz Zahar pördihe kodihe. Kebnemba tegihe eläda Zaharan kanzale. Pedr abuti tehta kaikid jügedoid radoid. Kaikile oli mel’he čoma pedr. Tahtoi mecnik mugažo tehta midä-se hüväd pedrale. Ehtoil kanz ištuihe da tegi pedrale mugoižid sarvid, miččid ei olend nimiččel živatal mirus. Sarved tuliba čomad, sured da vahvad!

Kevädel, konz lumi suli, Zahar val’l’asti pedrad da ištuti kanzan nartoile.

— Ajagam! – kidasti Zahar.

Joksiba hö röunatontme taiga-mecadme Vatka-Tur järvennoks. Zahar päzuti pedrad da vedi sidä neche sijaha, kus nägišti pedran ezmäižen kerdan. Zaharan vanhemb poig vei pedran sarved.

— Nece om meiden lahj! – sanui Zahar.

Pedr kigluti uzil sarvil, astui järven randadme, kaivoi mad sarvil da sanui:

— Spasib sinei, pedr! Mäne valdale! – sanui Zahar.

— Sinei-ki spasib, ristit! Mugoižiden sarvidenke minä en varaida händikast-ki, - sanui pedr da joksi mecha.

Siš aigaspäi pedral oma sarved päs da sebrastuz ristituidenke.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль