Kuspäi pedral oma sarved?

Kuspäi pedral oma sarved?

Darja Švecova
19.04.2023
Mansin rahvahan sarn.
Pirdi Margarita Jufa
Pirdi Margarita Jufa

Mansin rahvahal om armaz Vatka-Tur-järv’ Pohjoižel Uralal. Sidä läheli eli Zahar-mecnik kanzanke. Hän oli radonnavediijan, päivil käveli mecadme mecaten. Zahar tezi kaikuččen živatan tabad, mahtoi ecta nügän reboin jäl’gid, löuta tal’vel kondjan pezad. Vaiše pedrid Zahar nikonz ei tabadand – hänele oli žal’ niid.

Kerdan kezal läksi Zahar järvennoks kacmaha verkoid. Järvel oli tün’, vaiše kulub, kut kala vedes vändab vai sorz lendahtab. Äkkid Zahar nägeb, hänespäi lähen seižub čoma pedr. Kacub mecnik pedraha, eskai air lanksi kädespäi. A pedr kulišti, lendi pän hahkan läipäinke ocas i joksi poiš.


Mäni keza, sid’ mäni sügüz’. Tuli tal’v. Uralal tal’v om vilu da lumekaz. Oli jüged eläda Zaharan kanzale. Kodi oli lujas huba, mectuz oli ozatoi. Läksi Zahar mecha. Päivän mäneb, toižen, jo ei ole väged, i živatan jäl’ged ei ole. Tuli hän sonnoks – son röunal pedrad oma, a niiden keskes om se pedr hahkan läipänke ocal. Zavodi Zahar hilläšti ujuda pedroidennoks. Om jo läz, no mecnikale tegese žal’ rikta živatoid. Pedrad rižaziba, miše ristit om läz i jokseškanziba.

Zahar tahtoi pörttas tagaze, äkkid nägeb, hänennoks astub sur’ da vägev pedr. Pöl’gästui Zahar, a pedr sanui ristitun kelel:

— Tervhen, Zahar! Amu jo minä tedan sindai. Nägen, kut sinä radad, käveled mecadme, a sinun mectuz om ozatoi.

Zahar andab vastusen:

— Spasib, pedr, miše sanud minei lämid sanoid.

— Tule neche sijaha homen, – sanui pedr i jokseškanzi.


Toižel päiväl, vaiše ezmäine päiväižen sädeg ozutihe, Zahar läksi sonnoks. Čoma pedr jo varasti händast.

— Minä olen sinun abunik, – sanui pedr, – Istte minun päle!

Heredas jokseškanzi pedr mecadme. Kuverz’ ihastust da ozad oli, konz Zahar pördihe kodihe. Kebnemba tegihe eläda Zaharan kanzale. Pedr abuti tehta kaikid jügedoid radoid. Kaikile oli mel’he čoma pedr. Tahtoi mecnik mugažo tehta midä-se hüväd pedrale. Ehtoil kanz ištuihe da tegi pedrale mugoižid sarvid, miččid ei olend nimiččel živatal mirus. Sarved tuliba čomad, sured da vahvad!

Kevädel, konz lumi suli, Zahar val’l’asti pedrad da ištuti kanzan nartoile.

— Ajagam! – kidasti Zahar.

Joksiba hö röunatontme taiga-mecadme Vatka-Tur järvennoks. Zahar päzuti pedrad da vedi sidä neche sijaha, kus nägišti pedran ezmäižen kerdan. Zaharan vanhemb poig vei pedran sarved.

— Nece om meiden lahj! – sanui Zahar.

Pedr kigluti uzil sarvil, astui järven randadme, kaivoi mad sarvil da sanui:

— Spasib sinei, pedr! Mäne valdale! – sanui Zahar.

— Sinei-ki spasib, ristit! Mugoižiden sarvidenke minä en varaida händikast-ki, - sanui pedr da joksi mecha.

Siš aigaspäi pedral oma sarved päs da sebrastuz ristituidenke.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль