Kusbo on parembi eliä?

Kusbo on parembi eliä?

Oles’a Omel’čenko
27.06.2022
Karjalah rodivunnuh Oles'a muutti perehinneh elämäh Amerikkah Kolorado-štuattah. Oles'a sanelou, kui eletäh da opastutah amerikkalazet lapset.
Minä da minun paras dovariššu Frančeska. Kuva on otettu Oles’a Omel’čenkon arhiivaspäi
Minä da minun paras dovariššu Frančeska. Kuva on otettu Oles’a Omel’čenkon arhiivaspäi

Terveh kaikile! Minä olen Oles’a. Minul on 16 vuottu. Minä olen rodivunnuh Karjalah, Šuojun kyläh. Kuvvendessah kluassassah minä opastuin Ven’al, sit meijän pereh muuttihes Amierikkah, Kolorado-štuattah Denver-linnah. Minä rubein opastumah keskiškolas kerras kaheksandes kluasas, sildy ku Amierikas lapset lähtietäh školan kuvven vuvven ijäs. Školas on kaksitostu kluassua. Nygöi minä opastun korgies školan yhtestostu kluasas. Korgeviman školan taloi seizou erikseh, sie opastutah 9.-12. kluasoin opastujat. Meijän školan nimi on Cherry Creek, karjalakse se olis Višn’uojaine. Školas opastuu läs nelliä tuhattu eri kanzoin opastujua libo studentua, kui meidy sanotah. 


Anglien kieldy minä rubein opastumah kolmandes kluasas, ga Amierikkah tulduu minul oli ylen jygei opastuo. Puolivuottu minä käytin programmoi-kiändäjii, ga minun kieli rubei ruttoh paranemah konzu sain dovariššoi. Minun kluasas minä olen ainavo ven’alaine, ga školas on vie ven’alazii tyttölöi, kudamienke minä pien yhtevytty. Minun paras dovariššu on Frančeska, häi on rodužin Filippiinoispäi.

Mittumatbo ollah on Amierikan opastujat? Hyö pietäh tavallistu jogapäivästy sobua. Školis ei ole formusobua, amierikkalazet tytöt enimite pietäh kedoi, losinoi da hudi-paidoi. Täs tärgevimänny pietäh opastustu da komfortua. Ku paista Amierikan školan hyvis puolis, minä ezmäzekse mainiččizin sen, ku rahvas täs ollah tolerantnoit, se nägyy kaikes: sovas, kul’tuuras, ičenviendäs. Opastajat maltetah pidiä yhtevytty nygyaigazien lapsienke. Ezimerkikse, meijän anglien kielen opastai miss Filips ainos pidäy omas opastuspertis suurdu n’amumal’l’ua. Kiittäjes opastujua häi andau n’amungi, muga opastuo on vesselembi.


Konzu minä enzikerdua tulin školah, kummeksin, ku voin iče vallita opastuttavakse škola-aihiet: teatru, keramiekku, robototehniekku, programiiruičendu da m.i. Vie kummakse rodih, ku lapset tiä suajah ajokortit 15-vuvven ijäs da ajeltah školah iče omil mašinoil. Školan pihas ollah suuret parkipaikat, tilata ičelles paikku voibi opastusvuvven allus.

Argipäivinny minul on vähä joudavua aigua, tulen školaspäi vaiku illal. Nellän čuasun aigah. Lebopäivinny suvaičen olla dovarišoin libo oman perehen kel. Mennyt vuon kezäloman aigua olin oman buaballuo Karjalas. Myö puaksuh matkustelemmo. Mennyt vuon Rastavakse kävyimmö New Yourkah. Tänävuon Frančeska kučui minuu Rastavakse iččeh lyö gostih. Amierikkalazih niškoi Rastavu on tärgiembi pruazniekku migu Uuzi Vuozi, Rastavua pietäh 25. talvikuudu. Minulhäi lykysti: minä voin pruaznuija Amierikan Rastavua, Uuttu Vuottu da Ven’an Rastavua. 


Kolorado-štuatas on kummalline siä. Yhtenny talvipäivänny voi olla 14 gruadussii lämmiä, tossupiän – 6 gruadussii pakkastu da voi panna lundu. Konzu lundu panou ylen äijäl, urokoin algu eistetäh myöhembäh aigah, libo urokkoi nivouse ei pietä da škola salbavuu. Meijänke rinnal ollah vuarat, i kai keviäl, konzu lämbölita on enämbi 20 gruadussii, voibi lähtie vuaroih mašinal juamua myöte da čurata sie suksil libo lumilavval.

Minä ylen äijäl suvaičen Karjalua. Meijän jiäškuapal on vaiku yksi magniettaine, i sit on Karjalan gerbu. Karjalas minul on dovariššoi, kaččomattah kymmenen čuasun aigueroh, myö lövvämmö aigua pidiä yhtevytty. Myö pyzymmö meijän perindölöi, sanommo, Äijäksepäiviä kruasimmo jäiččii, Maidopyhälaskun nedälil pastammo čupukkoi. Karjalah tulduu suurel himol syön buaban piirualoi, räkkipäivinny muamo varustau okroškua. Huondesveroksehäi minä mielihyväl syön tostoi guakamolenke. Guakamole on pehmei avokado t’orkatun jäičänke. Minuu puaksuh kyzytäh: “Kusbo on parembi, Ven’al vai Amierikas?” Minä vastuan: “Hyvä on sie, kus ollah omat da dovarišat. Toinah, minä olen ozakas: minul niilöi on mollembis mualois”.  



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль