Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli

Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli

Jelena Maloduševa
15.06.2022
Kansainväliset laulujuhlat keräsivät yhteen noin 2 000 laulajaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Laulujen lisäksi kansainvälisien juhlien vieraille oli tarjolla tansseja ja soitinmusiikkia. Kuva: Jelena Maloduševa
Laulujen lisäksi kansainvälisien juhlien vieraille oli tarjolla tansseja ja soitinmusiikkia. Kuva: Jelena Maloduševa

Petroskoi oli viikonloppuna täynnä tunnetta ja riemua, kun 80 kuoroa ja lauluyhtyettä kokoontuivat kansainvälisille laulujuhlille. Venäjän päivä 12. kesäkuuta keräsi Petroskoihin esiintyjiä Karjalasta, Leningradin, Jaroslavlin, Tverin ja Vladimirin alueilta, Komin tasavallasta ja Valko-Venäjältä.

— Tänä vuonna oli ennätysmäärä kuorolaisia. Juhliin osallistui noin 2 000 laulajaa. Vuonna 2019 Sortavalassa järjestetyillä laulujuhlilla kävi noin tuhat kuorolaista, Karjalan kulttuuriministeriön lehdistötiedottaja Gylnara Mehralijeva kertoo.

Kuluva vuosi on julistettu Venäjän kansojen kulttuuriperinnön vuodeksi. Laulujuhlat omistettiin tälle aiheelle.

Lavalla Kirovinaukiolla lähes kahden tuhannen hengen yhteiskuoro esitti 22 kappaletta, joiden joukossa oli Venäjän ja Karjalan tasavallan kansallishymnit sekä venäläisiä ja karjalaisia lauluja. Viiden sadan hengen lastenkuoro lauloi kaikille tuttuja Jevgeni Krylatovin säveltämiä lastenlauluja.

Yhteiskuoro lauloi muutaman teoksen Karjalan kanteleen- ja jouhikonsoittajien orkesterin säestämänä.

Laulujuhliin osallistui Karjalan tasavallan vanhimpia kuoroja ja yhtyeitä: laulu- ja tanssiyhtye Kantele, Puudosin, Pomorien ja vepsäläisten kansankuorot sekä Petrovskikuoro, Petroskoin valtionyliopiston akateeminen kuoro ja Petroskoin monitoimitalon kuoro Tellervo.

Tänä vuonna oli ennätysmäärä kuorolaisia. Vuonna 2019 Sortavalassa kävi noin tuhat kuorolaista.
Gylnara Mehralijeva, Karjalan kulttuuriministeriön lehdistötiedottaja

Kansanlauluyhtye Kudrina Segežasta vieraili laulujuhlilla ensimmäisen kerran. Se esitti viisi omaa kappalettaan ja osallistui yhteiskuoroon.

— Kuorolaiset harjoittelivat noin kolme kuukautta. Muun muassa käänsimme ohjelmistomme karjalaiset laulut venäjäksi, jotta ymmärtäisimme, mistä laulamme, Kudrinakuoron johtaja Angelina Makkojeva sanoo.

Kuoro Kudrina on perustettu vuonna 1986. Nyt kuorossa on kolmetoista 57—72-vuotiasta eläkeläistä. He laulavat venäjän, valkovenäjän ja ukrainan kielellä.

— Kuorolaisilla on muun muassa valkovenäläiset ja ukrainalaiset sukujuuret ja he ovat kiinnostuneita kansanlauluistaan, Makkojeva sanoo.

Viiden sadan hengen lastenkuoro lauloi kaikille tuttuja Jevgeni Krylatovin säveltämiä lastenlauluja.

Karelskoje podvorje -lauluyhtye kävi Petroskoissa Tverin alueen Tolmatšin kylästä.

— Oma pajo -kuoro kutsui meidät laulujuhliin. Esitimme muun muassa karjalaiset laulut Oma randa ja Karjalainen valssi. Haluamme osallistua laulujuhliin ensi vuonnakin, Karelskoje podvorje -lauluyhtyeen johtaja Alisa Grigorjeva kertoo.

Valkovenäläinen miesten kansanlauluyhtye Hloptsy poselkovyje vieraili laulujuhlilla ensimmäisen kerran. Petroskoi on pohjoisin kaupunki, jossa kolmen hengen yhtye on vieraillut.

— Ystävämme Marin tasavallasta kertoivat meille, että he lähtevät laulujuhlille Karjalaan. Mekin päätimme lähteä. Opimme Venäjän ja Karjalan tasavallan kansallishymnit sekä karjalaisia lauluja. Ehkä ääntämisen kannalta emme laulaneet oikein, mutta yritimme, yhtyeen johtaja Valeri Žadan kertoo.

— Petroskoi on jo kolmas Venäjän kaupunki, jossa olemme vierailleet tänä vuonna. Huhtikuussa kävimme Joškar-Olassa ja toukokuussa olimme Lipetskissa. Kansainväliset laulujuhlat olivat suuruudeltaan vaikuttavimmat juhlat, joilla meidän onnistui laulaa, hän lisää.

Yhteiskuoro lauloi muutaman teoksen Karjalan kanteleen- ja jouhikonsoittajien orkesterin säestämänä.

Laulujen lisäksi juhlien vieraille oli tarjolla tansseja ja soitinmusiikkia. Käsityömestarit Karjalasta ja muualta Luoteis-Venäjältä esittelivät taidekäsitöitään ja järjestivät työpajoja.

Illalla kaikki halukkaat oppivat tanssimaan kansantansseja Karjala-yhtyeen opastuksella. Kantele-yhtye esitti parhaita musiikkinumeroita ohjelmistostaan sekä numeroita uudesta ohjelmastaan. Folkmusiikkiyhtye Skylark ilahdutti yleisöä uusilla ja vanhoilla kappaleillaan.

Juhlat huipentuivat tanssiohjelmaan, jonka juontajana oli tunnettu petroskoilainen dj Andrei Akulitšev.

Kansainväliset laulujuhlat saivat alkunsa 1800-luvun lopulla Sortavalassa. Viimeiset sotaa edeltävät juhlat pidettiin vuonna1935. Niihin osallistui Vakkosalmen laululavalla toistasataa kuoroa.

Karjalainen laulujuhlaperinne on elvytetty Sortavalassa vuonna 2012.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Oma Mua
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль