Kunnivo sinul, školaniekkoin “Deržava”!

Kunnivo sinul, školaniekkoin “Deržava”!

Natalja Gromova
20.10.2023
Ligakuun 19. päivänny Deržavinskoi licei täyttäy 32 vuottu.
Školamuzein emändy Tatjana Galkina vedäy ekskursiedu Gavrila Deržavinan ruadopertii myöte. Kuva: Natalja Gromova
Školamuzein emändy Tatjana Galkina vedäy ekskursiedu Gavrila Deržavinan ruadopertii myöte. Kuva: Natalja Gromova

Petroskoin vahnal Zareka-mikroalovehel on taloi, kudamas Nevvostoliiton aigua oli školaniekkoin Opastustuotandolline kombinuattu. Jo vuozikymmenii on mennyh sit aijas, kui se on uvvistettu da nostettu uuzi huonus. Se rodih nygyaigaine opastuslaitos, kus on kuulužu Deržavinskoi licei.

Ligakuun 19. päivänny licei täyttäy 32 vuottu. Konzu kuulet ”Deržavinskoi licei”, libo kui laitostu sanotah opastujat da pedagougat “Deržava”, kerras tulou mieleh licein alguhpanijan da vuvves 1991 sen johtajannu olluon Anatolii F’odorovič Ganžikovan nimi.

Školan n:o 22 loppiettuu Anatolii Ganžikov lähti opastumah Moskovan inženierusrojindan instituuttah.

Anatolii Ganžikov oli roinnuhes kezäkuun 25. päivänny vuvvennu 1935 Karhumäin piirin Čelmuži-kyläs. Konzu algavui voinu, hänen tuatto “rahvahan vihaniekannu” oli jo “otettu”. Anatoliedu muamanke suomelazet okupantat pandih Petroskoin leirih n:o 1. Voinan jälles pereh jäi elämäh Petroskoih Zarekale. Elos ei olluh hoivu, kui kaikil lapsil voinan jälles. Školan n:o 22 loppiettuu Anatolii lähti opastumah Moskovan inženierusrojindan instituuttah. Ga opastus pidi hyllätä: kuoli sizär, pidi ruveta elättämäh hänen kolmie lastu. 

Nuorennu Anatolii Ganžikov oli hyvä sportumies, häi oli kapituanannu Karjalan verkomiäččyjoukos, kudai vuvvennu 1956 otti ozua Nevvostoliiton rahvahien Spartakiadah. Vuozinnu 1967-1974 Ganžikov ruadoi Petroskoin Avangard-zavodan konstruktorannu. Myöhembä mies meni opastumah Karjalan opastajien instituuttah dai samah aigah ruadoi piirdourokan opastajannu školas n:o 8. “Minä opastuin olemah opastajannu”, saneli häi omas ičes.

Ganžikovan kehoitukses licein nimi olis olluh “Zareckii”. Yhtelläh nimen laitoksele pandih lapset, hyö tarittih nimen, kudaman sydämes oli sana “deržava”, mi tarkoittau “iččenästy valdua”.

Vuvves 1974 algajen da elaijan jälgipäivissäh Anatolii F’odorovičan ruadoelos oli kiini Deržavinskois liceis. Vuvvennu 1981 häi rubei ruadamah opastustuotandollizes kombinuatas, kudai oli Petroskois černiševskoin uuličal. Tänne linnan vahnembien kluassoin opastujat kerran nedälis käydih ammattiurokoile – nenga valdivo autoi heile vallita tuliedu ammattii. Kombinuatas oldih eri ammattiloin kluasat: ravvankäzittelyn, liečetiijon, takardajien, piirdäjien, autoalan da muut. Urokkoi piettih Petroskoin laitoksien parahat ruadajat. Tämä oli paras “tulien elaijan urokku”, nygözis školis mostu ei ole ni mainittavannu.

Vuozinnu1990 Petroskoin laitokset ruvettih salbavumah, niilöinke yhtes heitti ruavon Opastustuotandolline kombinuattu (UPK). Ei olluh kel opastua eigo opastuo – kunnebo menöy ruadoh nuori specialistu, ku nikus ei ole ruaduo? Kombinuatan taloi, kallis palaine linnan keskučas, sežo keltah olis ylen hyvin pädenyh. Silloi Ganžikov kiändyi linnan valduelimien puoleh da kehoitti luadie sinne licei. Kehoitandu oli hyväksytty dai vuvvennu 1991 avavui uuzi opastuslaitos, kuduan ruavon tarkoituksennu oli valmistua školaniekkoi korgeiškolis opastumizeh niškoi. Ganžikov iče oli valliččemas parahii opastajii. Кonzu kerävyi luja pedagougoin ruadojoukko, opastumah vallittih nelli kluassua lastu, ket loppiettih 10. da 11. kluasat, sit myöhembä ruvettih ottamah kaheksanden kluasan jälles. “Deržavas” opastundu oli arvokas. Vuozinnu 2009-2013 Ganžikov ruadoi tehnolougien opastajannu omas rakkahas laitokses.

Ganžikovan kehoitukses licein nimi olis olluh “Zareckii”. Yhtelläh nimen laitoksele pandih lapset, hyö tarittih nimen, kudaman sydämes oli sana “deržava”, mi tarkoittau “iččenästy valdua”. Äijät ollah sidä mieldy, ku liceil on enzimäzen gubernuatoran Gavrila Deržavinan nimi, ku hänen nimi on annettu lähäl olijale uuličale.

Omis arvoruadolois Anatolii F’odorovič Ganžikov sai Ven’an da Karjalan arvostetun opastajan nimen, oli pandu Petroskoin kunnivokanzalazien joukkoh da palkittu Ystävys-kunnivomerkil.

Deržavinskoi licei tänäpäigi on omaluaduine laitos, kudai kannattau monivuodehizii perindölöi da kudamas pietäh mielenkiinittäjii tapahtumii. Anuksen gubernuatoran Gavrila Deržavinan mustokse on luajittu hänen ruadokabinietan muzei, kunne on kerätty tovellizii venkehii, on ainavoluaduine kuvagallerei, kus alalleh pietäh tiemuozutteluloi. Ruadau ekskursienvedäjien škola – licein opastujat iče pietäh ekskursieloi, niilöin luvus anglien kielel.

Liceis äijän huomavuo kiinitetäh opastujien tehniekan da muovailun neroloin kehittämizeh. Laitokses on Anatolii Ganžikovan ruadohuonus, kus linnan yheksänden kluasan lapsien keskes joga vuottu pietäh perindöllisty kižua “Vahnu uuzi vuozi tehno-tabah”. Se pietäh pakkaskuun 13. päivänny da se on omistettu licein alguhpanijan mustopäiväle, Ganžikov kuoli vuvvennu 2014. Tämän kižan pohjannu ollah moizet alat kui tehnolougii, fiiziekku da piirdämine. Sen tarkoituksennu on luadie tundiettuloikse inženieruammattiloi da auttua lapsile oigieh vallita niilöin joukos oma ala. Sih niškoi ruadoi opastuslaitoksen alguhpanii da sen enzimäine johtai. 

Omis arvoruadolois Anatolii F’odorovič Ganžikov sai Ven’an da Karjalan arvostetun opastajan nimen, oli pandu Petroskoin kunnivokanzalazien joukkoh da palkittu Ystävys-kunnivomerkil. Hänen ruadoaigahhäi licei piäzi parahien opastuslaitoksien joukkoh.

Licein taloin seinäh vuvvennu 2019 pakkaskuun 19. päivänny azetettih mustolaudu A.F. Ganžikovan kunnivokse.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль