Kunnivo sinul, školaniekkoin “Deržava”!

Kunnivo sinul, školaniekkoin “Deržava”!

Natalja Gromova
20.10.2023
Ligakuun 19. päivänny Deržavinskoi licei täyttäy 32 vuottu.
Školamuzein emändy Tatjana Galkina vedäy ekskursiedu Gavrila Deržavinan ruadopertii myöte. Kuva: Natalja Gromova
Školamuzein emändy Tatjana Galkina vedäy ekskursiedu Gavrila Deržavinan ruadopertii myöte. Kuva: Natalja Gromova

Petroskoin vahnal Zareka-mikroalovehel on taloi, kudamas Nevvostoliiton aigua oli školaniekkoin Opastustuotandolline kombinuattu. Jo vuozikymmenii on mennyh sit aijas, kui se on uvvistettu da nostettu uuzi huonus. Se rodih nygyaigaine opastuslaitos, kus on kuulužu Deržavinskoi licei.

Ligakuun 19. päivänny licei täyttäy 32 vuottu. Konzu kuulet ”Deržavinskoi licei”, libo kui laitostu sanotah opastujat da pedagougat “Deržava”, kerras tulou mieleh licein alguhpanijan da vuvves 1991 sen johtajannu olluon Anatolii F’odorovič Ganžikovan nimi.

Školan n:o 22 loppiettuu Anatolii Ganžikov lähti opastumah Moskovan inženierusrojindan instituuttah.

Anatolii Ganžikov oli roinnuhes kezäkuun 25. päivänny vuvvennu 1935 Karhumäin piirin Čelmuži-kyläs. Konzu algavui voinu, hänen tuatto “rahvahan vihaniekannu” oli jo “otettu”. Anatoliedu muamanke suomelazet okupantat pandih Petroskoin leirih n:o 1. Voinan jälles pereh jäi elämäh Petroskoih Zarekale. Elos ei olluh hoivu, kui kaikil lapsil voinan jälles. Školan n:o 22 loppiettuu Anatolii lähti opastumah Moskovan inženierusrojindan instituuttah. Ga opastus pidi hyllätä: kuoli sizär, pidi ruveta elättämäh hänen kolmie lastu. 

Nuorennu Anatolii Ganžikov oli hyvä sportumies, häi oli kapituanannu Karjalan verkomiäččyjoukos, kudai vuvvennu 1956 otti ozua Nevvostoliiton rahvahien Spartakiadah. Vuozinnu 1967-1974 Ganžikov ruadoi Petroskoin Avangard-zavodan konstruktorannu. Myöhembä mies meni opastumah Karjalan opastajien instituuttah dai samah aigah ruadoi piirdourokan opastajannu školas n:o 8. “Minä opastuin olemah opastajannu”, saneli häi omas ičes.

Ganžikovan kehoitukses licein nimi olis olluh “Zareckii”. Yhtelläh nimen laitoksele pandih lapset, hyö tarittih nimen, kudaman sydämes oli sana “deržava”, mi tarkoittau “iččenästy valdua”.

Vuvves 1974 algajen da elaijan jälgipäivissäh Anatolii F’odorovičan ruadoelos oli kiini Deržavinskois liceis. Vuvvennu 1981 häi rubei ruadamah opastustuotandollizes kombinuatas, kudai oli Petroskois černiševskoin uuličal. Tänne linnan vahnembien kluassoin opastujat kerran nedälis käydih ammattiurokoile – nenga valdivo autoi heile vallita tuliedu ammattii. Kombinuatas oldih eri ammattiloin kluasat: ravvankäzittelyn, liečetiijon, takardajien, piirdäjien, autoalan da muut. Urokkoi piettih Petroskoin laitoksien parahat ruadajat. Tämä oli paras “tulien elaijan urokku”, nygözis školis mostu ei ole ni mainittavannu.

Vuozinnu1990 Petroskoin laitokset ruvettih salbavumah, niilöinke yhtes heitti ruavon Opastustuotandolline kombinuattu (UPK). Ei olluh kel opastua eigo opastuo – kunnebo menöy ruadoh nuori specialistu, ku nikus ei ole ruaduo? Kombinuatan taloi, kallis palaine linnan keskučas, sežo keltah olis ylen hyvin pädenyh. Silloi Ganžikov kiändyi linnan valduelimien puoleh da kehoitti luadie sinne licei. Kehoitandu oli hyväksytty dai vuvvennu 1991 avavui uuzi opastuslaitos, kuduan ruavon tarkoituksennu oli valmistua školaniekkoi korgeiškolis opastumizeh niškoi. Ganžikov iče oli valliččemas parahii opastajii. Кonzu kerävyi luja pedagougoin ruadojoukko, opastumah vallittih nelli kluassua lastu, ket loppiettih 10. da 11. kluasat, sit myöhembä ruvettih ottamah kaheksanden kluasan jälles. “Deržavas” opastundu oli arvokas. Vuozinnu 2009-2013 Ganžikov ruadoi tehnolougien opastajannu omas rakkahas laitokses.

Ganžikovan kehoitukses licein nimi olis olluh “Zareckii”. Yhtelläh nimen laitoksele pandih lapset, hyö tarittih nimen, kudaman sydämes oli sana “deržava”, mi tarkoittau “iččenästy valdua”. Äijät ollah sidä mieldy, ku liceil on enzimäzen gubernuatoran Gavrila Deržavinan nimi, ku hänen nimi on annettu lähäl olijale uuličale.

Omis arvoruadolois Anatolii F’odorovič Ganžikov sai Ven’an da Karjalan arvostetun opastajan nimen, oli pandu Petroskoin kunnivokanzalazien joukkoh da palkittu Ystävys-kunnivomerkil.

Deržavinskoi licei tänäpäigi on omaluaduine laitos, kudai kannattau monivuodehizii perindölöi da kudamas pietäh mielenkiinittäjii tapahtumii. Anuksen gubernuatoran Gavrila Deržavinan mustokse on luajittu hänen ruadokabinietan muzei, kunne on kerätty tovellizii venkehii, on ainavoluaduine kuvagallerei, kus alalleh pietäh tiemuozutteluloi. Ruadau ekskursienvedäjien škola – licein opastujat iče pietäh ekskursieloi, niilöin luvus anglien kielel.

Liceis äijän huomavuo kiinitetäh opastujien tehniekan da muovailun neroloin kehittämizeh. Laitokses on Anatolii Ganžikovan ruadohuonus, kus linnan yheksänden kluasan lapsien keskes joga vuottu pietäh perindöllisty kižua “Vahnu uuzi vuozi tehno-tabah”. Se pietäh pakkaskuun 13. päivänny da se on omistettu licein alguhpanijan mustopäiväle, Ganžikov kuoli vuvvennu 2014. Tämän kižan pohjannu ollah moizet alat kui tehnolougii, fiiziekku da piirdämine. Sen tarkoituksennu on luadie tundiettuloikse inženieruammattiloi da auttua lapsile oigieh vallita niilöin joukos oma ala. Sih niškoi ruadoi opastuslaitoksen alguhpanii da sen enzimäine johtai. 

Omis arvoruadolois Anatolii F’odorovič Ganžikov sai Ven’an da Karjalan arvostetun opastajan nimen, oli pandu Petroskoin kunnivokanzalazien joukkoh da palkittu Ystävys-kunnivomerkil. Hänen ruadoaigahhäi licei piäzi parahien opastuslaitoksien joukkoh.

Licein taloin seinäh vuvvennu 2019 pakkaskuun 19. päivänny azetettih mustolaudu A.F. Ganžikovan kunnivokse.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
Kipinä
Karjalan silmät
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 prosentua ollah vezistöt.
Karjalan Sanomat
Kansojen aloitteille apurahaa
Karjalan päämiehen rahasto tukee vepsänkielisten tuotteiden luomista, karjalaisista kertovan näytelmän syntymistä ja nuorten yhteistyön kehitystä.
Oma Mua
Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.
Kodima
Usko sihe, midä teged, i vägi löudase
Jubilejaks: Tetabale Karjalas etnografale, vepsläižele aktivistale Zinaida Strogalščikovale täudui 75 vot.
Karjalan Sanomat
Usko siihen mitä teet, ja voimia löytyy
Tunnettu kansatieteilijä, vepsäläinen aktivisti Zinaida Strogalštšikova täytti 75 vuotta.
Karjalan Sanomat
Tavoitteena vaalia, sivistää ja kouluttaa
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestö on täyttänyt viisi vuotta.
Oma Mua
Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie ta šynty ajatuš kehittyä maitoalua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль