Kulttuurirakennuksiin panostetaan ja infraa korjataan
Kulttuurialan rahoitus kasvoi viime vuonna noin neljänneksellä ja ylitti kolme miljardia ruplaa, kertoi Karjalan päämies Artur Parfentšikov raportoidessaan hallituksen viime vuoden toiminnasta tasavallan parlamentin jäsenille.
— Se antaa mahdollisuuden perustaa mallikirjastoja, täydentää ne uusilla kirjoilla, ostaa soittimia lasten musiikkikouluihin ja paljon muuta.
Raportissaan päämies kiinnitti kulttuurin kehitykseen erityistä huomiota.
— Kulttuuri on edelleen alueen tärkein kasvualusta, Parfentšikov totesi.
Kulttuurirakennusten peruskorjaukset jatkuvat. Petroskoin musiikkiteatteria, Suojärven kulttuuri- ja ajanviettokeskusta, Kostamuksen kirjastoa, Kurkijoen kotiseutukeskusta ja Pitkärannan kotiseutumuseota peruskorjataan noin 200 miljoonalla ruplalla.
— Parhaillaan rakennetaan Lahdenpohjaan kulttuurikehityskeskusta, päämies kertoi.
Musiikkiteatteri pysyy auki remontin ajan. Suurin osa töistä valmistuu kesän aikana, mutta toistaiseksi yleisön on nähtävä taiteen temppeli rakennustelineiden ympäröimänä. Teatterin katto on jo korjattu. Rakennukseen asennettiin uusi ilmanvaihtojärjestelmä. Parhaillaan rakennuksen julkisivua uudistetaan. Korjattavina ovat sisäänkäyntiovet, julkisivuveistokset ja takaportaat.
Kesällä rakennukseen asennetaan uusi palontorjuntajärjestelmä, uusitaan lämpiön parkettilattia, peruskorjataan näyttämö ja vaihdetaan katsomon matto.
Karjalassa jatketaan myös rakennusperintökohteiden korjauksia.
— Tasavallassamme on paljon ainutlaatuisia muistomerkkejä. Valitettavasti kulttuuriperintö, Kaivospäällikön talo, paloi pahasti maaliskuun alussa. Me ehdottomasti entisöimme tämän muistomerkin. Työt ovat jo käynnissä, Parfentšikov lupasi.
Päämiehen mukaan tärkeä tehtävä on varustaa rakennusperintökohteet automaattisella palontorjuntajärjestelmällä.
— Parhaillaan laaditaan suunnitteluasiakirjoja automaattisen palohälytys- ja sammutusjärjestelmän asentamiseksi Kemin Uspenskin kirkkoon.
Viime vuonna Karjala on liittynyt Maaseudun kulttuurityöntekijä -ohjelmaan. Tämä tukee asiantuntijoita, jotka ovat muuttaneet alle 50 tuhannen asukkaan taajamiin, kaupunkityyppisiin taajamin ja pieniin kaupunkeihin.
— Kolme asiantuntijaa jo työskentelee Kalevalan ja Pitkärannan piirissä sekä Sortavalan piirikunnassa. Tänä vuonna piireihin odotetaan vielä 14 henkilöä, Parfentšikov kertoi.
Vuonna 2025 ohjelmaan haki yhteensä yhdeksän henkilöä, joista kolme valittiin. Jokainen heistä sai miljoona ruplaa.
Päämiehen mukaan Karjala pysyy vilkkaana tapahtumapaikkana: kuluvana vuonna Ruskeala Symphony -musiikkifestivaali järjestetään kymmenennen kerran, ja uusia suuria festivaaleja ja hankkeita on tulossa.
— Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Belomorskin piiristä löydettiin kalliopiirroksia. Sen kunniaksi lokakuussa uudessa vierailukeskuksessa järjestetään tieteellis-käytännöllinen konferenssi, Parfentšikov sanoi.
Lisäksi päämies kertoi ajatuksesta pystyttää Belomorskiin muistomerkki Akeksandr Linevskille.
— Sen paikka on asukkaiden päätettävissä.
Ensi vuonna vietetään karjalaisten kastamisen 800-vuotisjuhlaa. Juhlan valmistelujen osana jo julkaistiin ikonien luettelo.
Parhaillaan kuvataan dokumenttia Karjalan ortodoksisuudesta ja elokuvaa 1100-luvun tapahtumista Kajalassa sekä valmistellaan valokuvakirjaa Venäjän Pohjolan ortodoksisten kirkkojen arkkitehtuurista. Myös rakennetaan valistuskeskuksia.
— Viime vuonna entisöitiin historiallinen pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kappeli Äänisen rantakadulla Petroskoissa, päämies kertoo.
Parhaillaan entisöidään 100-vuotaista Kristuksen syntymän kirkkoa Vehkaojan kylässä Äänisenrannan piirissä.
— Se saa takaisin alkuperäisen kauneutensa ja siitä tulee osa Suuri pohjoinen tie -pyhiinvaellusreittiä. Kirkon viereen rakennetaan Novodevitšin nunnaluostarin edustusto.
Parfentšikov myös kertoi, että Kurkijoen taajamassa peruskorjataan vanha Jumalanäidin syntymän kirkko.
— Ensimmäinen maininta ruotsalaisten polttamasta kirkosta on peräisin vuodelta 1396 Novgorodin aikakirjoista. Kirkko mainitaan sitten aikakirjoissa jo 1500-luvulla.
