Kulttuuriperintö elää ja kehittyy
Toiminta Karjalan aineettoman kulttuuriperinnön hyväksi on saanut uuden sysäyksen Karjalaisia tarinoita -etnofestivaalista. Hanke tutustuttaa Kostamuksen kaupunkipiirin nuoria tasavallan kulttuuriin visualisoinnin, äänten ja teatterin välityksellä.
Hankkeessa halutaan yhdistää etnokulttuurialoitteet sekä kiinnostaa ja tavoittaa mahdollisimman monia nuoria, kulttuurialalla työskenteleviä asiantuntijoita, näyttelyvieraita ja turisteja.
Hanketta toteuttaa Severia-etnokulttuurikeskus Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Hankkeen tekijät järjestivät kyselyn, johon osallistui 53 nuorta. Heistä yli 81 prosenttia vastasi haluavansa perehtyä karjalaiseen kulttuuriin, mutta modernissa muodossa.
— Kyselyn tulosten mukaan interaktiiviset ja käytännölliset tehtävät kiinnostavat nuoria ja he ovat valmiita saamaan tietoa kotiseutunsa kulttuurista uusin tavoin, Severia-keskuksen puheenjohtaja Olga Šakleina kertoo.
Viime joulukuussa alkaneessa hankkeessa on paljon töitä.
Hankkeeseen osallistuva Kostamuksen Rodniki-kouluteatteri on valmistanut esityksen Aleksandr Linevskin Kivikirjan sivuja -teoksen pohjalta. Koululaiset itse suunnittelivat esiintymisasuja ja lavasteita.
Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös matkailun kehitykseen. Tavoitteena on tehdä näyttely, joka toimii Vuokkiniemen kylätalossa ja kertoo paikallisesta runonlaulajasta Santra Remšjuevasta.
— Tapasimme Santra Remšujevan sukulaisia ja Vuokkiniemen asukkaita, jotka auttoivat meitä valmistelemaan uutta näyttelyä, puheenjohtaja lisää.
Uudet luovat ratkaisut vaikuttavat kylätalon toimintaan myönteisesti. Se voi tulla vetovoimakeskukseksi turisteille ja kylän nuorille.
— Kylä on pieni ja siinä asuu noin 300 ihmistä. Vuokkiniemessä on vieraanvarainen ilmapiiri. Meillä on pitkä kokemus matkailusta ja tiedämme hyvin turistien tarpeet, Olga Šakleina kertoo.
Hankkeeseen osallistuu kaliningradilainen äänisuunnittelija Daniil Akimov.
— Hän auttaa meitä suunnittelemaan ja tekemään audiovisuaalisia tuotteita. Hän on säveltänyt musiikkia, jossa on karjalaisen kylän ääniä, hankkeen osanottaja ja Kostamuksen kulttuurikehityskeskuksen johtaja Jelena Hmelevskaja kertoo.
— Käytimme hänen musiikkiaan kahdessa kaupunkipiirissa järjestetyssä tapahtumassa. Hänen musiikkiaan on mahdollista kuulla myös Vuokkiniemen kylätalossa, hän lisää.
Kostamuksen kulttuurikehityskeskus teki viime joulukuussa yhteistyötä Akimovin ja muiden muusikkojen kanssa. Yhdessä he tutkivat kansanmusiikin nykyaikaista soundia ja luonnonääniä.
— Akimov on tallentanut Vuokkiniemen ääniä, paikallisten yhtyeiden kansanlauluja ja perinteisten soittimien soittoa, Hmelevskaja kertoo.
Yksi hankkeen tavoitteista on perustaa äänilaboratorio, jossa kansanmusiikkia digitalisoidaan. Syyskuussa on Kostamuksen kaupunginpäivä ja silloin esitellään laboratorion toiminnan tuloksia.
Sinä päivänä kuullaan Karjalan ääniä. Yleisö tutustuu siihen, miten kansanmusiikki voi kuulostaa nykyaikaiselta. Laboratoriossa on mahdollista nähdä vanhoja ja nykyaikaisia soittimia. Musiikista kiinnostuneille järjestetään myös työpaja.
Monet auttavat hankkeen toteuttamisessa
Hanke on houkutellut mukaan monia päteviä kulttuurialalla työskenteleviä asiantuntijoita.
— Projektissa ovat mukana Kostamuksen Rodniki-kouluteatteri, Karjalan taidemuseo ja Kostamuksen muusikkojen seura, hankkeen osanottaja ja Kostamuksen kulttuurikehityskeskuksen johtaja Jelena Hmelevskaja kertoo.
Projekti on yhdistänyt myös suunnittelijoita, ohjaajia ja äänisuunnittelijoita Karjalasta sekä näyttelyjärjestäjiä ja musiikintutkijoita Pietarista.
— Myös karjalaiset kotiseutututkijat Valentina Dmitrijeva, Natalja Šamrai ja Tatjana Berdaševa sekä Santra Remšujevan sukulaiset auttavat meitä hankkeen toteuttamisessa.
