Kuklat niise tykätäh vorssuija

Kuklat niise tykätäh vorssuija

Aleksandra Lesonen
21.05.2021
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä: naini ompelou perintehellisie pukuja kukloilla. Kuva: Aleksandra Lesonen
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä: naini ompelou perintehellisie pukuja kukloilla. Kuva: Aleksandra Lesonen

“Tykätähkö kuklat vorssuija? Mie ajattelen, jotta tykätäh. Valmissin kuklašarjan kanšallisissa karjalaisissa pukuloissa. Mie šuunnittelin tätä idejua vuuvven, valičin kukloja.

Jokahisella kuklalla on oma iho. Jokahisella pitäy kekšie oma muoto, valita kankaš, malli, korissukšet. Yhen puvun ompelomiseh mänöy netäli. Pienie ošie ompelen käsin nieklan ta rihman avulla, a šuurimpie ošie voipi tikata ompelukonehella.

Mistä tuli tämmöni ajatuš? Mie muissin kouluvuosie. Myö valmistima tuttavuštumisen Neuvoštoliiton 15 tašavallan kanšanpukuloih. Yhet kirjutettih esittelyn tekstie, a mie ompelin pukuja.

Lapšuošta muissan, jotta miun muamo ompeli pukuja Puanajärven kylän kaikilla kaunottarilla. Oli hyvin mukava kaččuo, kuin hiän ottau mittoja, valiččou tulijan mekon, kankašpušeron tai hamehen mallie.

Vanhin Svetlana-čikko opaštu Petroskoin 18. opistošša ompelijakši. Konša hiän kävi lomalla kotih, niin toi muotilehtija. Niitä myö nuorimman Gal’a-čikon kera aina tarkkaseh kaččelima. Enšin myö Gal’an kera (šanakši, hiän niise šiitä opaštu ompelijakši) piiruštima vuatteijen mallija paperilla, kekšimä omie pukuja. Meilä aina oli riittäväšti erilaisie tilkkuja, niin myö rupesimaki ompelomah kaunehie pukuja kukloilla.

Tottaš nyt tuli aika toteuttua oman huavehen ta ommella kukloilla kanšallisie pukuja. Nyt mie šuunnittelen šeuruavie mallija. Još teilä on kukloja, niin voitta lahjottua niitä miula. Mie mielelläni otan kukloja vaštah ta ompelen niillä kaunehie pukuja!”

Tutuštumini karjalaiseh tilkkukuklah

Mie tahon esittyä šiula šemmosen kuklan, kumpasen šie ičeki voit luatie omin käsin. Šitä varoin ei pie olla erikoisie ompeluneroja, vet ommella mitänä ei ni tarviče! Šemmoista kuklua, kummaista luajitah nieklatta ta rihmatta, šanotah karjalaisekši tilkkukuklakši.

Mie opaššuin luatimah tilkkukukloja Tatjana Jaškovan ta Dmitrii Moskinin Rahvahan kuklan arvautukšie -kirjan avulla. Milma kiinnošti tämä luajoš, šentäh kun še on helppo, ka šamalla oikein kirkaš ta kaunis.

Ennein-muinoin tytöt iče luajittih ičellä kukloja. Kaikista helppoin ta mukavin variantti oli revitetyistä tilkkuloista luajittu kukla. Erivärisistä tilkkuloista lapšet kerättih kuklan piä ta vartalo, paita ta hameh, peretnikkä ta vyö, tukat ta paikka.

Tietyšti nyt meijän ei ole pakko revittyä tilkkuja. Kankašta voipi leikata šakšilla, niin kukla tulou vielä kaunehemmakši.

Miun tilkkukukloja kučutah Anni, Našto, Aino, Iro ta Vieno. Yritä šieki luatie oma kukla!


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль