Kuklat niise tykätäh vorssuija

Kuklat niise tykätäh vorssuija

Aleksandra Lesonen
21.05.2021
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä: naini ompelou perintehellisie pukuja kukloilla. Kuva: Aleksandra Lesonen
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä: naini ompelou perintehellisie pukuja kukloilla. Kuva: Aleksandra Lesonen

“Tykätähkö kuklat vorssuija? Mie ajattelen, jotta tykätäh. Valmissin kuklašarjan kanšallisissa karjalaisissa pukuloissa. Mie šuunnittelin tätä idejua vuuvven, valičin kukloja.

Jokahisella kuklalla on oma iho. Jokahisella pitäy kekšie oma muoto, valita kankaš, malli, korissukšet. Yhen puvun ompelomiseh mänöy netäli. Pienie ošie ompelen käsin nieklan ta rihman avulla, a šuurimpie ošie voipi tikata ompelukonehella.

Mistä tuli tämmöni ajatuš? Mie muissin kouluvuosie. Myö valmistima tuttavuštumisen Neuvoštoliiton 15 tašavallan kanšanpukuloih. Yhet kirjutettih esittelyn tekstie, a mie ompelin pukuja.

Lapšuošta muissan, jotta miun muamo ompeli pukuja Puanajärven kylän kaikilla kaunottarilla. Oli hyvin mukava kaččuo, kuin hiän ottau mittoja, valiččou tulijan mekon, kankašpušeron tai hamehen mallie.

Vanhin Svetlana-čikko opaštu Petroskoin 18. opistošša ompelijakši. Konša hiän kävi lomalla kotih, niin toi muotilehtija. Niitä myö nuorimman Gal’a-čikon kera aina tarkkaseh kaččelima. Enšin myö Gal’an kera (šanakši, hiän niise šiitä opaštu ompelijakši) piiruštima vuatteijen mallija paperilla, kekšimä omie pukuja. Meilä aina oli riittäväšti erilaisie tilkkuja, niin myö rupesimaki ompelomah kaunehie pukuja kukloilla.

Tottaš nyt tuli aika toteuttua oman huavehen ta ommella kukloilla kanšallisie pukuja. Nyt mie šuunnittelen šeuruavie mallija. Još teilä on kukloja, niin voitta lahjottua niitä miula. Mie mielelläni otan kukloja vaštah ta ompelen niillä kaunehie pukuja!”

Tutuštumini karjalaiseh tilkkukuklah

Mie tahon esittyä šiula šemmosen kuklan, kumpasen šie ičeki voit luatie omin käsin. Šitä varoin ei pie olla erikoisie ompeluneroja, vet ommella mitänä ei ni tarviče! Šemmoista kuklua, kummaista luajitah nieklatta ta rihmatta, šanotah karjalaisekši tilkkukuklakši.

Mie opaššuin luatimah tilkkukukloja Tatjana Jaškovan ta Dmitrii Moskinin Rahvahan kuklan arvautukšie -kirjan avulla. Milma kiinnošti tämä luajoš, šentäh kun še on helppo, ka šamalla oikein kirkaš ta kaunis.

Ennein-muinoin tytöt iče luajittih ičellä kukloja. Kaikista helppoin ta mukavin variantti oli revitetyistä tilkkuloista luajittu kukla. Erivärisistä tilkkuloista lapšet kerättih kuklan piä ta vartalo, paita ta hameh, peretnikkä ta vyö, tukat ta paikka.

Tietyšti nyt meijän ei ole pakko revittyä tilkkuja. Kankašta voipi leikata šakšilla, niin kukla tulou vielä kaunehemmakši.

Miun tilkkukukloja kučutah Anni, Našto, Aino, Iro ta Vieno. Yritä šieki luatie oma kukla!


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Oma Mua
Miinojen raivuaja voit erehtyö vain kerran
Toini muajilmanšota loppu vuotena 1945. Še oli lopetettu, ka šen kera šurma ei männyn pois, še peittäyty notkoloissa, kantojen alla, pelloilla, niittylöillä ta ihmisien taloissa miinojen muovošša.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль