Kukki laulau

Kukki laulau

31.03.2021
Ozutelmu
Kuva: freepik.com
Kuva: freepik.com

Yhtel miehel, en musta mittumas hierus, eli-oli kukki. Kukki oli ylen kummakas lindu – suvaičči riäzitellä kaikkii zvierilöi. Astuu nenga koiru, kukki jo laulau:

Kukki: Koiru haukkuu-u-u!

Koiru vastuau: Hau-hau-hau! Midäbo riäzität, kanoinižändy?

Kukki: Atkal on. Yksinäh elän tahnuos, minun ižändäl eigo kanua ole, eigo lammastu, nikedä... Koiru haukku-u-u!

Tulou kaži. Kukki zavodiu jo tostu pajuo:

Kukki: Kaži n’augu-u-u!

Kaži: Minä se n’augun, a sinä älä riäzitä, eiga puutut minule käbälih, sit tiijustat, kui putin kažii riäzittiä!

Kukki: En jo riäzittäs, kisoi, ga atkal on yksinäh eliä: mužikku huondeksel nouzou dai ehtässäh ruadoh menöy. Sidä häi minägi omua iččie potiešin da kummitan. Kaži n’augu-u-u!

Lähtöy kaži, tulou lehmy. Kukki jo lehmänny kirguu:

Kukki: Lehmy m’ongu-u-u!

Lehmy: Mö! Mö! Vuota sarvel tabuan, sit, kačo, pakut alah, et enämbiä rubie riäzittämäh.

Kukki: Älä jo suutu, lehmy-rukku. Atkal on minul, dovariššua ei ole nikedä, sidä häi minä nengomua kummua azun.

Lehmy: A kusbo sinun kanat ollah?

Kukki: Ga ni olluh ei nikonzu. Minä en vie naimizis olluh, a minun ižändy ei ni smieti sidä, gu minule jo aigu naija tuli.

Lehmy: Mihbo smiettiy, gu iče vie on nuori. Olgah, toinah midätahto smietimmö, avvutammo sinule.

Ehtäl kerävyttih yhteh koiru, kaži da lehmy, vietäh paginua:

Koiru: Minuu jo kulkussah tabai kukin riäzitändy. Päivän aloh en ni pihale ruohti polgie.

Kaži: Minä sežo väzyin kukin riäzitändäs. Olis tavata kikki da händy hänel kiškua, sit tiijustas kui riäzittiä...

Lehmy: Suuttukkua vai muutukkua, a minul on himo kukile avvuttua. Sitgi riäzitändän heittäy...

Kaži: Kuibo sinä kukile avvutat?

Koiru: Da. Mil voit tälle linnule avvuttua?

Lehmy: Pidäy kukki naittua.

Kaži: Sinä iče oletgo miehel? Tiijät kukile mi kanua pidäy eläjäkse?

Lehmy: Minuu häkki kois vuottau, a kanua kukile kaksi-kolme ga lövvämmö.

Koiru: Pidäy ezmäi ižändänke paista. A ku se suuttuu meijän piäle, sit kačo, ajau meidy koispäi.

Lehmy: Ei aja. Minä maijol ižändiä syötän, koiru kodii vardoiččou, kaži hiirdy tabailou. Yksi vai kukki joute istuu da vie meidy riäzittäy.

Koiru: Yksikai, minä smietin, pidäy ezmäi tämä pagin vediä ižändänke. Menes, kaži, kuču miesty pihale. Emmohäi myö lehmänke pertih lähte.

Meni kaži veriällyö, n’avahtii kahteh-kolmeh kerdah, veräi avavui.

Emändy: A-a! Kisoi! Tule, tule pertih. Terväh yö pihale heittyy, hiiret tullah, ofotale, sinä niilöi pöllätät da tabailet.

Kaži: M’a-u-u! Tule ezmäi sinä pihale. Myö – koiru, lehmy da minä sinunke paista tahtozimmo.

Emändy: Mibo rodih? Ga olgah, läkkä, pagizemmo...

Mennäh kaži da ižändy koiralluo lehmänke.

Emändy: Midäbo minuspäi tahtotto?

Koiru: Kukki meidy joga päiviä riäzittäy, ei anna ni polgie pihale putilleh.

Emändy: A minä teile milbo avvutan?

Lehmy: Pidäs naittua kukki. Kukki uskaldi sen periä lykätä bokkah riäzitändy.

Emändy: Ha-ha-ha! Aiga viizas on tämä kukki! Ga oldah! Huomei minun kodih tulou elämäh emändy. Priduanoikse häi tuou kanuagi. Rodih teijän kukki näizis. Kymmene mučoidu roih kukil.

Kaikin: Kymmene...

Tossu piän tottu, kui sanoi ižändy tuli hänele kodih elämäh emändy. Muun elonke toigi kymmene kanua – kukile mučoikse. Sit aijas kukki nikedä ei riäzitä. Vai joga päiviä omah čuassuh laulau omua pajua:

Kukki: Kukki laulau-u-!

Loitokse kuuluu hänen iäni.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Karjalan Sanomat
Ohjelmistojärjestelmä auttaa ohjaamaan liikennevirtoja
Karjalan tiedekeskuksen tutkijat kehittävät ohjelmistoa turvallisuuden parantamiseksi Petroskoin teillä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль