Kukki laulau

Kukki laulau

31.03.2021
Ozutelmu
Kuva: freepik.com
Kuva: freepik.com

Yhtel miehel, en musta mittumas hierus, eli-oli kukki. Kukki oli ylen kummakas lindu – suvaičči riäzitellä kaikkii zvierilöi. Astuu nenga koiru, kukki jo laulau:

Kukki: Koiru haukkuu-u-u!

Koiru vastuau: Hau-hau-hau! Midäbo riäzität, kanoinižändy?

Kukki: Atkal on. Yksinäh elän tahnuos, minun ižändäl eigo kanua ole, eigo lammastu, nikedä... Koiru haukku-u-u!

Tulou kaži. Kukki zavodiu jo tostu pajuo:

Kukki: Kaži n’augu-u-u!

Kaži: Minä se n’augun, a sinä älä riäzitä, eiga puutut minule käbälih, sit tiijustat, kui putin kažii riäzittiä!

Kukki: En jo riäzittäs, kisoi, ga atkal on yksinäh eliä: mužikku huondeksel nouzou dai ehtässäh ruadoh menöy. Sidä häi minägi omua iččie potiešin da kummitan. Kaži n’augu-u-u!

Lähtöy kaži, tulou lehmy. Kukki jo lehmänny kirguu:

Kukki: Lehmy m’ongu-u-u!

Lehmy: Mö! Mö! Vuota sarvel tabuan, sit, kačo, pakut alah, et enämbiä rubie riäzittämäh.

Kukki: Älä jo suutu, lehmy-rukku. Atkal on minul, dovariššua ei ole nikedä, sidä häi minä nengomua kummua azun.

Lehmy: A kusbo sinun kanat ollah?

Kukki: Ga ni olluh ei nikonzu. Minä en vie naimizis olluh, a minun ižändy ei ni smieti sidä, gu minule jo aigu naija tuli.

Lehmy: Mihbo smiettiy, gu iče vie on nuori. Olgah, toinah midätahto smietimmö, avvutammo sinule.

Ehtäl kerävyttih yhteh koiru, kaži da lehmy, vietäh paginua:

Koiru: Minuu jo kulkussah tabai kukin riäzitändy. Päivän aloh en ni pihale ruohti polgie.

Kaži: Minä sežo väzyin kukin riäzitändäs. Olis tavata kikki da händy hänel kiškua, sit tiijustas kui riäzittiä...

Lehmy: Suuttukkua vai muutukkua, a minul on himo kukile avvuttua. Sitgi riäzitändän heittäy...

Kaži: Kuibo sinä kukile avvutat?

Koiru: Da. Mil voit tälle linnule avvuttua?

Lehmy: Pidäy kukki naittua.

Kaži: Sinä iče oletgo miehel? Tiijät kukile mi kanua pidäy eläjäkse?

Lehmy: Minuu häkki kois vuottau, a kanua kukile kaksi-kolme ga lövvämmö.

Koiru: Pidäy ezmäi ižändänke paista. A ku se suuttuu meijän piäle, sit kačo, ajau meidy koispäi.

Lehmy: Ei aja. Minä maijol ižändiä syötän, koiru kodii vardoiččou, kaži hiirdy tabailou. Yksi vai kukki joute istuu da vie meidy riäzittäy.

Koiru: Yksikai, minä smietin, pidäy ezmäi tämä pagin vediä ižändänke. Menes, kaži, kuču miesty pihale. Emmohäi myö lehmänke pertih lähte.

Meni kaži veriällyö, n’avahtii kahteh-kolmeh kerdah, veräi avavui.

Emändy: A-a! Kisoi! Tule, tule pertih. Terväh yö pihale heittyy, hiiret tullah, ofotale, sinä niilöi pöllätät da tabailet.

Kaži: M’a-u-u! Tule ezmäi sinä pihale. Myö – koiru, lehmy da minä sinunke paista tahtozimmo.

Emändy: Mibo rodih? Ga olgah, läkkä, pagizemmo...

Mennäh kaži da ižändy koiralluo lehmänke.

Emändy: Midäbo minuspäi tahtotto?

Koiru: Kukki meidy joga päiviä riäzittäy, ei anna ni polgie pihale putilleh.

Emändy: A minä teile milbo avvutan?

Lehmy: Pidäs naittua kukki. Kukki uskaldi sen periä lykätä bokkah riäzitändy.

Emändy: Ha-ha-ha! Aiga viizas on tämä kukki! Ga oldah! Huomei minun kodih tulou elämäh emändy. Priduanoikse häi tuou kanuagi. Rodih teijän kukki näizis. Kymmene mučoidu roih kukil.

Kaikin: Kymmene...

Tossu piän tottu, kui sanoi ižändy tuli hänele kodih elämäh emändy. Muun elonke toigi kymmene kanua – kukile mučoikse. Sit aijas kukki nikedä ei riäzitä. Vai joga päiviä omah čuassuh laulau omua pajua:

Kukki: Kukki laulau-u-!

Loitokse kuuluu hänen iäni.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль