Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi

Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi

Margarita Kemppainen
03.12.2021
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kuva: Margarita Kemppainen
Kuva: Margarita Kemppainen

Lapšuošta muissan, jotta meilä puola šäily veješšä šuurissa korvoloissa, a jiävytetty karpalo oli kakšikorvasissa vakoissa. Tä niitä tervehellisie marjoja riitti enši kevyäh, a toko ni šeuruavah meččäšatoh šuaten.

Karpalo viimesenä kypšyy, a puola aikasempi – jo elokuušša-šyyškuušša šitä voit poimie.

Niin ni lähettih kolme čikkuo, Maikki, Aino ta Viola meččäh puolua keryämäh. A šitä marjua oli mečäššä niin äijän, jotta šilmät mäntih kiirallah. Čikokšet poimittih kokonaiset vakat ta kiirehittih kotih.

Tuotih marjat kotih – nyt ne pitäy rutompah puhistua, erottua puolat meččäruhkista. Työtä on äijän ta još rupiet hil’l’akkaiseh puhistamah, niin et lopeta ni huomenekšeh šuaten.

Apuh tuli rahvahan viisahuš. Jo aikojah karjalaiset kekšittih mukava “kotikuletin”, min avulla helpošti voipi puhistua ta lajitella marjat. Šen rakentehen kaikki ošat varmašti löyvytäh joka talošša. Čikkoset vähäsen noššallettih stolan yksi laita – šiinä šiula i juokšutie – ta ašetettih laijat puhtahista käsipaikoista. A puola vet on pyörie ta kepie marja, še hyvin pyöriy kallellista pintua myöten alaš.

Kolme čikkuo alettih työ yheššä ta ruato heilä luisti hyvin. Vanhin, Maikki-čikko kuato ylähyätä marjat ta ne iče juoštih alaš, a kaikki meččäruhkat tartuttih stolan pintah. Kun vain puolat piäštih alahakši, ni Aino ta Viola ruttoseh puhtahilla kuivilla vihkoilla pyyhittih pois kaikki ruhkah. Niin juokšutie oli tuaš kuiva ta Maikki šai kuatua marjojen toisen tukun. Kohta kaikki puolat oltih puhtahat.

Vaikka veješšä šäilytetty puola on makie, ka šillä on vähäsen takelo, karkie maku. A tänä vuotena Karjalašša oli niin hyvä omenašato! Omenat oltih mehövät, makiet, pyöriet. Čikokšet šyötih-šyötih omenoja, a niillä ei ni loppuo tullun.

Niin ni piätettih čikot tuttavuššuttua omenat ta puolat, ševottua ne yhteh ta keittyä varen’n’ua. Varen’n’a otti puolan kaunehen ruškien värin, a omena autto vähentyä marjan karkeutta.

Varen’n’ua varoin čikkoset otettih puolua, omenoja ta šokeripeskuo. Joka emäntä voipi iče piättyä, kuin äijän mitä ainehošua tarviččou ta šuau keittyä tätä makijaista oman mavun mukah.

Varen’n’ua puolan ta omenan kera on parempi keittyä muutoma päivä. Enšimmäisenä päivänä vähäsen keität ta jätät jähtymäh huomisekši. A toisena päivänä tuaš keität. Ta kolmantena päivänä varen’n’a on valmis. Niin omenat ei kiehuta hajallah, a šäilytäh kokonaisina paloina, vain tullah ruškeiksi puolan mehušta.

Maistele hyövyllistä varen’n’ua karjalaisien čikokšien reseptin mukah ta ole terveh!


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Muinainen asutus kaivettiin esiin
Petroskoin valtionyliopiston opiskelijoiden löytämät asuinpaikat ajoittuvat yli 6 000 vuoden taakse. Uikujoen rannalla asuneet esi-ihmiset voivat olla kalliopiirrosten tekijöitä.
Kipinä
Minun sebranikad oma parahimad
”Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži elädä minun pertiš.”
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he
Kursad oli tehtud ”Vepsän kond: ühtes voim tehta kaiken”-projektan aigan, mitte sai Piterin agjan pämehen grantan.
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль