Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi

Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi

Margarita Kemppainen
03.12.2021
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kuva: Margarita Kemppainen
Kuva: Margarita Kemppainen

Lapšuošta muissan, jotta meilä puola šäily veješšä šuurissa korvoloissa, a jiävytetty karpalo oli kakšikorvasissa vakoissa. Tä niitä tervehellisie marjoja riitti enši kevyäh, a toko ni šeuruavah meččäšatoh šuaten.

Karpalo viimesenä kypšyy, a puola aikasempi – jo elokuušša-šyyškuušša šitä voit poimie.

Niin ni lähettih kolme čikkuo, Maikki, Aino ta Viola meččäh puolua keryämäh. A šitä marjua oli mečäššä niin äijän, jotta šilmät mäntih kiirallah. Čikokšet poimittih kokonaiset vakat ta kiirehittih kotih.

Tuotih marjat kotih – nyt ne pitäy rutompah puhistua, erottua puolat meččäruhkista. Työtä on äijän ta još rupiet hil’l’akkaiseh puhistamah, niin et lopeta ni huomenekšeh šuaten.

Apuh tuli rahvahan viisahuš. Jo aikojah karjalaiset kekšittih mukava “kotikuletin”, min avulla helpošti voipi puhistua ta lajitella marjat. Šen rakentehen kaikki ošat varmašti löyvytäh joka talošša. Čikkoset vähäsen noššallettih stolan yksi laita – šiinä šiula i juokšutie – ta ašetettih laijat puhtahista käsipaikoista. A puola vet on pyörie ta kepie marja, še hyvin pyöriy kallellista pintua myöten alaš.

Kolme čikkuo alettih työ yheššä ta ruato heilä luisti hyvin. Vanhin, Maikki-čikko kuato ylähyätä marjat ta ne iče juoštih alaš, a kaikki meččäruhkat tartuttih stolan pintah. Kun vain puolat piäštih alahakši, ni Aino ta Viola ruttoseh puhtahilla kuivilla vihkoilla pyyhittih pois kaikki ruhkah. Niin juokšutie oli tuaš kuiva ta Maikki šai kuatua marjojen toisen tukun. Kohta kaikki puolat oltih puhtahat.

Vaikka veješšä šäilytetty puola on makie, ka šillä on vähäsen takelo, karkie maku. A tänä vuotena Karjalašša oli niin hyvä omenašato! Omenat oltih mehövät, makiet, pyöriet. Čikokšet šyötih-šyötih omenoja, a niillä ei ni loppuo tullun.

Niin ni piätettih čikot tuttavuššuttua omenat ta puolat, ševottua ne yhteh ta keittyä varen’n’ua. Varen’n’a otti puolan kaunehen ruškien värin, a omena autto vähentyä marjan karkeutta.

Varen’n’ua varoin čikkoset otettih puolua, omenoja ta šokeripeskuo. Joka emäntä voipi iče piättyä, kuin äijän mitä ainehošua tarviččou ta šuau keittyä tätä makijaista oman mavun mukah.

Varen’n’ua puolan ta omenan kera on parempi keittyä muutoma päivä. Enšimmäisenä päivänä vähäsen keität ta jätät jähtymäh huomisekši. A toisena päivänä tuaš keität. Ta kolmantena päivänä varen’n’a on valmis. Niin omenat ei kiehuta hajallah, a šäilytäh kokonaisina paloina, vain tullah ruškeiksi puolan mehušta.

Maistele hyövyllistä varen’n’ua karjalaisien čikokšien reseptin mukah ta ole terveh!


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Karjalan Sanomat
Ohjelmistojärjestelmä auttaa ohjaamaan liikennevirtoja
Karjalan tiedekeskuksen tutkijat kehittävät ohjelmistoa turvallisuuden parantamiseksi Petroskoin teillä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль