Kuibo elät, neroniekku?
Äijygo Karjalas nerokastu rahvastu da kuibo heijän ruado eistyy tazavallas. Vastavuksii nämmih kyzymyksih ečitäh Pohjazien neroloin koudu -projektas, kuduan mugah oli järjestetty tutkimusmatku Karjalan da Ven’an pohjazii čuppuloi myöte.
Pohjazien neroloin koudu -projektah nähte kerrottih 24. syvyskuudu avvonazien veriälön päivänny Pohjazien neroloin koudu -konsaltingan keskukses, kudai ei ammui avattih Petroskoih adresil Kirovan piha, 7. Pido omistettih Jevroupan yhtesruavon nedälile.
Karjalan pohjazien neroloin koudua eččimäs
– Pohjazien neroloin koudu -projektan tarkoituksennu on kuhkuttua neroniekkoi aktiivizembah yhtymäh biznessah. Elän Karjalas jo kuvvettu vuottu da monien projektoin aigua ruavoin yhtes neroniekoin kel. Ellendin, ku neroniekku ei sua den’gua omas ruavos, hänel on ylen vaigei roita ammattiruadajakse, kerdoi Pohjazien neroloin koudu -projektan johtai Svetlana Kol’čurina.
Projektan hantuzis pietähgi opastusprogrammu nimel “Biznesruadopaja neroniekkoih niškoi”. Programman mugah 35 ristittyy Karjalan eri čuppuloispäi yhtyy erilazih seminuaroih, vastavuksih da ruadopajoih, kuduat järjestetäh kui online, mugai kosaltingan uvves keskukses.
Kylii da linnoi myöte
Tutkimusmatkan aigua projektah yhtynyöt käydih kui Karjalan piirilöin keskuksih – Belomorskah, Kostamukseh, Anukseh da Priäžäh, mugai loittozih kylih – Vuokkiniemeh, Rukajärveh, Säpsäh dai Jyškyjärveh. Ekspeditsien tarkoituksennu oli tutkie neroalan tilandehtu Karjalas da luadie nevvot, kuduat ruvetah kuulumah tazavallan neroloin kehityksen strateegieh.
– Karjalan erähis piirilöis ollah suuret neroniekoin liitot, kus nerot siirretäh polvi polveh, toizis piirilöis on setämä neroniekku, kuduat pietäh omua neruo himoruavonnu. Sanommo, Kostamukses on nieroniekkoi, kuduat käzil valmistetah kruaskua vahnoin tehnolougien mugah. Jyškyjärvel luadie venehii maltau joga kolmas mies. Jyškyjärves valmistetahgi kangaspuut, kuduat käytetäh kogo Karjalas dai Suomes, kerdoi projektan koordinuattoru Aleksei Tsikarev.
Ilona Olkonen
Projektan sekretari Alina Čuburova matkan aigua arvosti Kondupohjan kirjaston ruavon. Juuri kirjastos ruadau suuri neroniekoin joukko. Sie naizet kuvotah da ruatah toizii käziruadoloi. Oma kuvonduperti kačotah avata Säpsähgi, sih niškoi jo ostettih kangaspuut.
Tutkimusmatkan aigua kačottihgi, ongo piirilöis laukkoi, kus neroniekat voijah myvvä omii ruadoloi. Kylis da linnois, kunne tulou äijy turistua, on enämbi mostu laukkua, a sie, kunne tulou vähä turistua, laukkuagi on ylen vähä.
Ekspeditsien aigua projektah yhtynyöt käydihgi Komin tazavaldah, Arhangel’skan da Murmanskan alovehele.
– Karjalan laukois on ylen suuri hinnanližä, 50 prosentas 400 prosentassah. Sanommo, Komin tazavallas hinnanližä on vaiku 10-50 prosentua. Ga olen hyväs mieles, ku Karjalas neroniekat ruvettih registriruimah omii bizneslaitoksii, kerdoi Svetlana Kol’čurina.
Karjalan nerot fotokuvis
Konsaltingan keskukseh on avattu Kuvatut nerot -fotokuvien ozuttelu, kuduan luadi Ilona Olkonen.
– Matkan aigua Karjalua myö tiijustin ei vaiku neroniekois, ga rahvahien elaijasgi. Vuokkiniemes da Jyškyjärves kuulin čomua karjalan kieldy. Nygöi ristitty opastuu neroh ihan allus, ga erähis karjalazis kylis neroh vie opastutah perehes, kerdoi fotokuvuaju Ilona Olkonen.
Ozuttelus suau nähtä Karjalan eri čuppulois eläjien neroniekoin ruadoloi. Fotokuvat on juattu kahtekse: miehien da naizien nerot. Terväh ozutteluh ližätäh neroniekoin petroskolazien ruadoloi.
