Koulutustilat avattiin restauroijille

Koulutustilat avattiin restauroijille

Anna Umberg
19.10.2022
Kižin saarella avattiin Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen koulutuskeskus. Keskus toimii Anikinin talossa, joka on rakennettu 1900-luvun alussa.
Koulutuskeskus toimii Anikinin talossa, joka on kulttuuriperintökohde. Peruskorjauksen tuloksena se on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Kuva: Kižin ulkoilmamuseon VKontakte-sivu
Koulutuskeskus toimii Anikinin talossa, joka on kulttuuriperintökohde. Peruskorjauksen tuloksena se on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Kuva: Kižin ulkoilmamuseon VKontakte-sivu

Kižin saarella, historiallisessa Jamkan kylässä avattiin Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen koulutuskeskus. Keskus avasi ovensa ensimmäsille kävijöilleen 14. lokakuuta Pokrovan päivänä, joka on yksi Kižin museon pääjuhlista.

— Kižin museo opettaa niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet puurakennusten säilyttämisestä. Joukossa on restaurointiliikkeiden, museoiden ja muistomerkkien suojelusta vastaavia asiantuntijoita sekä myös korkeakoulujen ja ammattiopistojen opiskelijoita ja vapaaehtoisia, kertoo Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen toiminnan järjestelyosaston päällikkö Ksenia Kuznetsova.

— Koulutuskeskuksessa he opiskelevat ja asuvat. Talossa on luentoluokka, jossa järjestetään teoriatunteja. Kižin museon toteuttamat ohjelmat sisältävät teorialuentojen lisäksi myös paljon erityisiä kierroksia, käytännön työtä kohteissa ja keskuksessa, Kuznetsova sanoo.

Koulutuskeskuksessa opiskelee kerrallaan 13 henkeä.

— Koulutusryhmien koko riippuu siitä, kuinka paljon ihmisiä mahtuu puurakennukseen kierroksen aikana ja kuinka paljon ihmisiä voi yhtaikaa tehdä käytännön työtä, Kuznetsova sanoo.

Kižin museo opettaa niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet puurakennusten säilyttämisestä.
Ksenia Kuznetsova, Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen toiminnan järjestelyosaston päällikkö

Koulutuskeskus toimii Anikinin talossa, joka on kulttuuriperintökohde. Sitä nimitetään Mošnikovan taloksi, koska Mošnikova asui viimeisenä tässä talossa.

Peruskorjauksen tuloksena talo on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Talossa on säilynyt rakennuksen perusmuoto, klassiset tyylipiirteet sekä alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit.

— Talo on rakennettu 1900-luvun alussa. Sadassa vuodessa vajonnut talo nostettiin ja sen alle rakennettiin uusi kivijalka. Talo seisoo alkuperäisellä paikallaan, kertoo Kižin museon kulttuuriperintökoteiden säilyttämisestä vastaava asiantuntija Mihail Podovnikov.

Moni opiskelija asuu silti mieluummin aidossa hirsitalossa kuin talossa, joka on pinnoitettu kipsilevyllä ja vuorattu paneelilla.
Jekaterina Kurakina,  Kižin museon johtava insinööri

Anikinin talon tilat soveltuvat erinomaisesti koulutustiloiksi restauroijille. Talo tarjoaa ainutlaatuisen miljöön koulutusten järjestämiseen. Koulutustilat ovat tunnelmalliset ja kodikkaat, joissa on hyvä oppia restaurointia. Tilat yhdistävät historialliset elementit ja nykyajan.

— Opiskelijat näkevät, miltä ovat näyttäneet talon salvos ja itse hirret ja miten olemme säilyttäneet ne. Moni opiskelija asuu silti mieluummin aidossa hirsitalossa kuin talossa, joka on pinnoitettu kipsilevyllä ja vuorattu paneelilla, Kižin museon johtava insinööri Jekaterina Kurakina kertoo.

Esimerkiksi yhden huoneen vanha lattia on jätetty alkuperäiseen kuntoon, maalaamatta. Muut lattiat on uusittu kokonaan, ne ovat sähkölämmitteiset.

Sadassa vuodessa vajonnut talo nostettiin ja sen alle rakennettiin uusi kivijalka. Talo seisoo alkuperäisellä paikallaan.
Mihail Podovnikov, Kižin museon kulttuuriperintökohteiden säilyttämisestä vastaava asiantuntija

Samalla talossa on nykyajan mukavuuksia.

— Luokkahuoneessa seinät on lämpöeristetty sisäpuolelta, mikä ei ollut ominaista vanhoille puutaloille. Näissä seinät lämpöeristettiin ulkopuolelta, Kurakina sanoo.

Koulutuskeskuksessa on luentoluokka, ruokailuhuoneet, makuuhuoneet, suihkuhuoneet ja saniteettitilat.

Rakennuksen restauroinnin parissa työskenteli suuri tiimi restauroijia, insinöörejä ja suunnittelijoita. Museon kirvesmieskeskus teki paljon työtä. Talkoilla museon työntekijät ja vapaaehtoiset auttoivat kunnostamaan tiloja.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Karjalan Sanomat
Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль