Koululainen suunnitteli bionisen käsiproteesin

Koululainen suunnitteli bionisen käsiproteesin

Julia Veselova
03.03.2023
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk kehitti bionisen käsiproteesin ja voitti Petroskoin tulevaisuus -konferenssin ATK-sarjassa.
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk itse keksi, suunnitteli, kokosi ja koodasi bionisen käsiproteesin. Kuva: Sambukin perhealbumista
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk itse keksi, suunnitteli, kokosi ja koodasi bionisen käsiproteesin. Kuva: Sambukin perhealbumista

Videopelit voivat joskus olla erittäin hyödyllisiä tosielämässä. Näin kiinnostus Cyberpunk 2077-toimintaroolipeliin vei petroskoilaisen koululaisen tutkimusalalle. Vladislav Sambuk kehitti bionisen käsiproteesin.

— Pelasin Cyber Punk 2077-peliä. Pelin maailmassa ihmiset tehostavat kehoaan kyberneettisillä osilla. Minulle aihe on kiinnostava ja olen sitä mieltä, että siitä voi olla hyötyä tosielämässämme, Sambuk kertoo.

Sambuk esitteli keksintöään Petroskoin tulevaisuus -konferenssissa ja voitti sen ATK-sarjassa.

Koululainen on varma, että tulevaisuudessa proteesit tai implantit mahtuvat nuppineulan päähän, ja niiden käyttö yleistyy.

Hankkeen kehityskentäksi tuli Sampo-teknopuisto, jossa Sambuk on käynyt syyskuusta 2019.

— Aluksi tutkimme Arduinomikrokontrollerijärjestelmän toimintaa. Opimme käyttämään antureja. Sitten tarkoituksena oli tehdä sen pohjalla projekti, ja Vladislav halusi tehdä proteesin, Sampoteknopuiston opettaja Denis Valah sanoo.

Cyber Punk 2077-pelin maailmassa ihmiset tehostavat kehoaan kyberneettisillä osilla. Olen sitä mieltä, että siitä voi olla hyötyä tosielämässämme.
Vladislav Sambuk, petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen

Sambuk itse keksi, suunnitteli, kokosi ja koodasi bionisen käsiproteesin.

— Sambuk onnistui kehittämään käsiproteesin, jonka sormet liikkuvat. Hän myös laski, kuinka paljon tällainen proteesi voisi maksaa markkinoilla. Hän toteutti hankkeen tarkoituksen eli hän teki käytännöllisen ja toimivan keksinnön, konferenssin järjestäjä Aleksandra Gromova kertoo.

Tutkimuksen aikana Sambuk analysoi markkinoilla olevia käsiproteeseja ja myös tutki biomekaniikkaa ja anatomiaa koskevaa kirjallisuutta.

— Myologiaan liittyvän kirjallisuuden lukeminen näytti ehkä vaikeimmalta. Myologia on anatomian haara, joka on vastuussa lihaskudosten tutkimuksesta. Minun oli myös vaikea ohjelmoida ja etsiä ohjelmointivirheitä koodista,Sambuk kertoo.

Myologiaan liittyvän kirjallisuuden lukeminen näytti ehkä vaikeimmalta. Myologia on anatomian haara, joka on vastuussa lihaskudosten tutkimuksesta.
Vladislav Sambuk, petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen

Hankkeen valmistumiseen meni puolitoista vuotta, mutta parhaillaan proteesi on kehitysvaiheessa ja vaatii lisää kehitystyötä.

— Hankkeen toteuttamiseen meni 2 600 ruplaa. Vaikeudet liittyvät anturilta saatavien arvojen käsittelyyn sekä implantin mallintamiseen, Valah kertoo.

Sambuk aikoo edelleen kehittää keksintöä ja parantaa sen teknisiä ominaisuuksia.

— Haluan valmistaa proteesin useita eri materiaaleista tehtyjä runkovaihtoehtoja ja valita sitten parhaan. Aion myös testata proteesin muita elektronisia komponentteja, Sambuk sanoo.

Oppilaan mukaan hankkeen toteuttaminen tuli mahdolliseksi vain teknopuiston nykyaikaisten laitteiden ja pätevien opettajien ansiosta.

— Ystävät kertoivat minulle teknopuistosta. Kun tulin siihen, ymmärsin, että sellaisessa ympäristössä on helppo kehittyä tutkimusalalla. Teknopuistossa saan myös tietää erilaisista kilpailuista, joihin osallistun aina mielelläni.

Teknopuisto auttaa lisäämään oppilaiden kiinnostusta tietojenkäsittelyyn, kemiaan, fysiikkaan ja biologiaan.

— Teknopuisto auttaa koululaisia valitsemaan heidän urapolkunsa ja saamaan tarvittavia taitoja. Oppilaat ymmärtävät, mille alalle he haluavat omistaa elämänsä. Esimerkiksi olen tehnyt oppilaiden kanssa monia robotiikkaan liittyviä projekteja, Valah kertoo.

Konferenssi kiinnosti noin 200 oppilasta

Tänä vuonna Petroskoin tulevaisuus -konferenssiin osallistui 198 oppilasta. Heidän joukossaan oli 8.—11. -luokkalaisia. Voittajiksi tuli 65 koululaista.

Oppilaat kaupungin 28 koulusta ja Petroskoin presidentin kadettiopistosta esittelivät hankkeita, jotka koskivat muun muassa taloutta, fi lologiaa, biologiaa ja automaattista tietojenkäsittelyä. Tuomarikunnassa oli 100 eri aloja edustavaa asiantuntijaa.

Yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk oli varma, että hänestä tulee konferenssin voittaja.

— Vaikka kaikki muut osallistujat olivat kokeneita ja osaavia, tiesin, että hankkeeni on tehty hyvin korkealla tasolla, Sambuk sanoo.

Sambukia harmitti, ettei voitto konferenssissa anna hänelle mitään etuja yliopistohaussa.

— Haluan opiskella IT-alalla. Olen nyt valitsemassa yliopistoa ja valmistautumassa ylioppilaskokeisiin, Sambuk kertoo.




ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Hoivu leiby
Valgo-Ven’an rahvahan suarnu.
Karjalan Sanomat
Hanke edistää karjalaista kieltä ja nukketeatteria
Karjalankielisiä nukkenäytelmiä harjoitellaan harrastajateatterissa huhtikuusta alkaen.
Oma Mua
Pohjolan luomua: šuunnitelma eistäy käsitöitä Karjalašša
Uuši käsityöalan kehityššuunnitelma on valmisteilla Karjalašša. ECHO-yhissykšen omat ta ulkopuoliset asientuntijat luajitah šitä viijen vuuvven ajalla.
Oma Mua
Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Karjalan Sanomat
Torvi-CAMP kutsuu mukaan
Nuoret soittajat Venäjän eri alueilta kokoontuvat musiikkileirille, joka käynnistyy Petroskoissa maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin.
Karjalan Sanomat
Puškin-kortti: Ohjelman suosiota on syytä lisätä
Yli 10 000 Puškin-korttia jäi käyttämättä Karjalassa. Kulttuurityöntekijät aktivoituivat ja lähtivät kouluihin kertomaan kortin mahdollisuuksista.
Oma Mua
KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista.
Oma Mua
Talo muuttu musejokši
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kauppua, kumpani on rekonstruoitu vuotena 2015.
Karjalan Sanomat
Kalevala yhdisti suomea puhuvia
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -yhdistys ja Minskin Suomi-kerho pitivät suomen kielen ystäville virtuaalisen tapaamisen Elias Lönnrotin runoelman kunniaksi.
Oma Mua
Oma karjalaine
Priäžän piiris Zemskoi douhturi -programman mugah ruadau äijy liäkärii. Tänävuon piirih tuli ruadoh kolme uuttu liäkärii. Mulloi heidy oli nelli. Ennemullostu tuli yksi – nevroulougu, livvinkarjalaine Julija Iljina.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль