Kouluhankkeet saavat budjettirahoitusta

Marina Tolstyh
23.04.2025
Karjalan tasavallan koulut voivat voittaa hankekilpailussa puoli miljoonaa ruplaa aloitteidensa toteuttamiseksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy viikon päästä.
Koulujen täytyy lähettää hankkeensa kilpailuun 30. huhtikuuta asti. 12+ Kuva: Marina Tolstyh
Koulujen täytyy lähettää hankkeensa kilpailuun 30. huhtikuuta asti. 12+ Kuva: Marina Tolstyh

Karjalan koulut voivat saada tasavallan budjetista enintään 500 000 ruplaa apurahaa hankkeisiinsa. Rahoitusta myönnetään hankkeisiin, joissa oppilaat esimerkiksi haluavat harrastaa kouluissaan teatteria, oppia mediaa tai kehittää luovan toiminnan, vapaa-ajan ja liikunnan tiloja. Koululaisten aloitteita tukeva ohjelma käynnistettiin Karjalassa pari viikkoa sitten.

— Aloitteet voivat olla erilaisia. Esimerkiksi hankkeet voivat parantaa koulun infrastruktuuria tai auttaa pitämään tapahtumia kuten festivaaleja, konferensseja ja foorumeja. Hankkeet voivat kehittää koulumuseoita, -mediaa, -teattereita ja -kirjastoja. Emme rajoita koulujen aloitetoimintaa, sanoo Karjalan valtiovarainministeri Aleksandr Klimotškin.

Ohjelman hankekilpailuun voivat osallistua 8.—10. luokkien oppilaat. Sitä varten oppilaiden täytyy yhdistyä ryhmäksi opettajien tai vanhempien johdolla. Ryhmä esittelee hanke-ehdotuksiaan koulun kokouksessa. Muutamasta ehdotuksesta valitaan paras. Sen jälkeen ryhmä laatii hankkeensa ja lähettää sen valtiovarainministeriön käsiteltäväksi.

— Koulujen täytyy lähettää hankkeensa kilpailuun 30. huhtikuuta asti. Sitten kilpailun lautakunta valitsee parhaat hankkeet, valtiovarainministeriö tiedottaa. Lautakuntaan kuuluu valtiovarainministeriön ja opetus- ja urheiluministeriön edustajia sekä myös kansanedustajia, koulunjohtajien kasvatusneuvojia ja nuorisojärjestöjen jäseniä.

Esimerkiksi hankkeet voivat kehittää koulumuseoita, -mediaa, -teattereita ja -kirjastoja.
Aleksandr Klimotškin, Karjalan valtiovarainministeri

Koulujen aloitteita tukeva ohjelma on käynnistynyt Karjalan päämiehen Artur Parfentšikovin aloitteesta, jonka Karjalan lainsäädäntökokou s on hyväksynyt.

— Ohjelman budjetti on yhteensä viisi miljoonaa ruplaa. Jos parhaille hankkeille myönnetään puoli miljoonaa ruplaa, niin hankkeita on yhteensä kymmenen. Jos hankekilpailun lautakunta antaa joillekin hankkeille 500 000 ruplaa vähemmän, niin rahoitusta saa vähintään 12 hanketta, ministeriön lehdistöpalvelu sanoo.

Aleksandr Fonjaginin nimeä kantavan Karhumäen koulun johtaja Natalja Stepanova suhtautuu uunituoreeseen ohjelmaan hyvin myönteisesti. Koulussa on toiminut yli 20 vuotta vapaaehtoisten Altair-yhdistys. Yhdistyksellä, jonka ohjaajana Stepanova oli aiemmin useita vuosia, on ollut paljon aloitteita, mutta rahoitusta niiden toteuttamiseen ei ole aina löytynyt.

— Kouluyhteisöllä on kolme hanke-ehdotusta. Haluamme kehittää varjoteatteria, mediapalveluita tai suunnistusta. Ehdotuksista puhumme koulun kokouksessa ja sitten oppilaat ja opettajat alkavat tehdä hanketta, koulunjohtaja sanoo.

Hän itse on innostunut varjoteatteriin, mutta koululaiset antavat nähtävästi eniten ääniä suunnistuskerhon puolesta.

— Elokuussa 2023 Karhumäessä pidettiin Venäjän liikkumisrajoitteisten urheilijoiden suunnistusmestaruus. Mestaruudessa koululaiset tekivät vapaaehtoistyötä. Sen jälkeen he ovat kiinnostuneet suunnistuksesta, Stepanova kertoo.

Koulun pihalle voisi rakentaa kasvihuoneen, jossa oppilaat viljelevät esimerkiksi metsätaimia tai pensaita ja kukkia, joita voi käyttää taajaman viherryttämiseksi.
Olga Guseva, Derevjankan taajaman koulun johtaja

Uudenkylän eli Derevjankan taajaman koulun johtaja Olga Guseva on sitä mieltä, että koulun sisällä täytyy tehdä oppilaille viihtyisiä virkistysalueita.

— Vaikka koulu on uusi, sen käytäviin täytyy hankkia mukavia ottomaaneja ja lisätä vehreyttä, koulunjohtaja kommentoi.

Toinen idea on hankkia venäläiseen Junarmeja- liikkeeseen kuuluvalle koulun joukolle tarvitsevia pukuja ja välineitä.

— Koulun pihalle voisi rakentaa kasvihuoneen, jossa oppilaat viljelevät esimerkiksi metsätaimia tai pensaita ja kukkia, joita voi käyttää taajaman viherryttämiseksi, koulunjohtaja miettii.

Gusevan mielestä on mukava, että Karjalan hallitus on päättänyt tukea myös kouluhankkeita. Karjalan valtiovarainministeriö julistaa hankkeiden voittajat toukokuun puolivälissä. Kouluhallinnot auttavat oppilaita toteuttamaan hankkeet ja käyttämään myönnettyä rahoitusta oikein.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Tunnettu valmistaja on Karjalan muan lapši
Kevyällä Koštamukšešša pietäh šuuri urheilutapahtuma — ampumahiihtokilpailu Anna Bogalin urheilumal’l’ašta. Šen kynnykšellä taričen muissella meijän omamualaista, Uhtuošta šyntynyttä Kim Päätaluo.
Karjalan Sanomat
Oopperatähtiä ja karaokea Ruskeala Symphonylla
Huippusuosittu kesäfestivaali juhlitaan Ruskealan vuoripuistossa perjantaina ja lauantaina 17.—18. heinäkuuta 2026. 1. maaliskuuta alkanut lipunmyynti käy vilkkaana.
Oma Mua
“Omamualazet”: 20 vuottu yhtes
Omamualazet-kluubu Veškelykses täytti 20 vuottu. Kluubah kuulutah veškel’čät vahnembua polvie. Hyö kerävytäh Veškelys-etnokul’tuurukeskukseh kerran kuus.
Karjalan Sanomat
Vuokkiniemi paljastaa salaisuuksiaan
Kostamuksessa on valmistettu Vuokkiniemeen tutustuttava ääniopas. Se sisältää paikallisasukkaiden kertomia tarinoita. Kierros kestää 1,5 tuntia.
Oma Mua
“Vesläžed” lapsien fol’klourujoukko täytti 25 vuottu
Petroskoin Balakirevan nimellizen taidoškolan lapsien Vesläžed-lapsien fol’kourujoukko on täyttänyh 25 vuottu.
Karjalan Sanomat
Teemavuosi tukee kansojen identiteettiä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuosi on alkanut Karjalassa. Avajaiset keräsivät viime viikolla yhteen poliitikkoja ja muusikkoja, aikuisia ja lapsia.
Oma Mua
KirjaMelliččä: “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua
Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset pelastavat Kalevalan hahmoja
Seinämosaiikin säilyttämisen projekti hoitaa Pitkärannan kulttuuritalon mosaiikin konservointia.
Oma Mua
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin työmatat jatutah. Tuiskukuun puolivälissä projektin jäšenet käytih Vienanmeren rannalla olijih kylih.
Kipinä
Siivekäs, pörhäkkö da razvahine
Ven’an rahvahan suarnu čiučois, hiires da pyöräkös opastau elämäh sobuh, löyhkämättäh omii ruadoloi, pidämäh hinnas toizien ruaduo.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль