Kouluhankkeet saavat budjettirahoitusta

Kouluhankkeet saavat budjettirahoitusta

Marina Tolstyh
23.04.2025
Karjalan tasavallan koulut voivat voittaa hankekilpailussa puoli miljoonaa ruplaa aloitteidensa toteuttamiseksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy viikon päästä.
Koulujen täytyy lähettää hankkeensa kilpailuun 30. huhtikuuta asti. 12+ Kuva: Marina Tolstyh
Koulujen täytyy lähettää hankkeensa kilpailuun 30. huhtikuuta asti. 12+ Kuva: Marina Tolstyh

Karjalan koulut voivat saada tasavallan budjetista enintään 500 000 ruplaa apurahaa hankkeisiinsa. Rahoitusta myönnetään hankkeisiin, joissa oppilaat esimerkiksi haluavat harrastaa kouluissaan teatteria, oppia mediaa tai kehittää luovan toiminnan, vapaa-ajan ja liikunnan tiloja. Koululaisten aloitteita tukeva ohjelma käynnistettiin Karjalassa pari viikkoa sitten.

— Aloitteet voivat olla erilaisia. Esimerkiksi hankkeet voivat parantaa koulun infrastruktuuria tai auttaa pitämään tapahtumia kuten festivaaleja, konferensseja ja foorumeja. Hankkeet voivat kehittää koulumuseoita, -mediaa, -teattereita ja -kirjastoja. Emme rajoita koulujen aloitetoimintaa, sanoo Karjalan valtiovarainministeri Aleksandr Klimotškin.

Ohjelman hankekilpailuun voivat osallistua 8.—10. luokkien oppilaat. Sitä varten oppilaiden täytyy yhdistyä ryhmäksi opettajien tai vanhempien johdolla. Ryhmä esittelee hanke-ehdotuksiaan koulun kokouksessa. Muutamasta ehdotuksesta valitaan paras. Sen jälkeen ryhmä laatii hankkeensa ja lähettää sen valtiovarainministeriön käsiteltäväksi.

— Koulujen täytyy lähettää hankkeensa kilpailuun 30. huhtikuuta asti. Sitten kilpailun lautakunta valitsee parhaat hankkeet, valtiovarainministeriö tiedottaa. Lautakuntaan kuuluu valtiovarainministeriön ja opetus- ja urheiluministeriön edustajia sekä myös kansanedustajia, koulunjohtajien kasvatusneuvojia ja nuorisojärjestöjen jäseniä.

Esimerkiksi hankkeet voivat kehittää koulumuseoita, -mediaa, -teattereita ja -kirjastoja.
Aleksandr Klimotškin, Karjalan valtiovarainministeri

Koulujen aloitteita tukeva ohjelma on käynnistynyt Karjalan päämiehen Artur Parfentšikovin aloitteesta, jonka Karjalan lainsäädäntökokou s on hyväksynyt.

— Ohjelman budjetti on yhteensä viisi miljoonaa ruplaa. Jos parhaille hankkeille myönnetään puoli miljoonaa ruplaa, niin hankkeita on yhteensä kymmenen. Jos hankekilpailun lautakunta antaa joillekin hankkeille 500 000 ruplaa vähemmän, niin rahoitusta saa vähintään 12 hanketta, ministeriön lehdistöpalvelu sanoo.

Aleksandr Fonjaginin nimeä kantavan Karhumäen koulun johtaja Natalja Stepanova suhtautuu uunituoreeseen ohjelmaan hyvin myönteisesti. Koulussa on toiminut yli 20 vuotta vapaaehtoisten Altair-yhdistys. Yhdistyksellä, jonka ohjaajana Stepanova oli aiemmin useita vuosia, on ollut paljon aloitteita, mutta rahoitusta niiden toteuttamiseen ei ole aina löytynyt.

— Kouluyhteisöllä on kolme hanke-ehdotusta. Haluamme kehittää varjoteatteria, mediapalveluita tai suunnistusta. Ehdotuksista puhumme koulun kokouksessa ja sitten oppilaat ja opettajat alkavat tehdä hanketta, koulunjohtaja sanoo.

Hän itse on innostunut varjoteatteriin, mutta koululaiset antavat nähtävästi eniten ääniä suunnistuskerhon puolesta.

— Elokuussa 2023 Karhumäessä pidettiin Venäjän liikkumisrajoitteisten urheilijoiden suunnistusmestaruus. Mestaruudessa koululaiset tekivät vapaaehtoistyötä. Sen jälkeen he ovat kiinnostuneet suunnistuksesta, Stepanova kertoo.

Koulun pihalle voisi rakentaa kasvihuoneen, jossa oppilaat viljelevät esimerkiksi metsätaimia tai pensaita ja kukkia, joita voi käyttää taajaman viherryttämiseksi.
Olga Guseva, Derevjankan taajaman koulun johtaja

Uudenkylän eli Derevjankan taajaman koulun johtaja Olga Guseva on sitä mieltä, että koulun sisällä täytyy tehdä oppilaille viihtyisiä virkistysalueita.

— Vaikka koulu on uusi, sen käytäviin täytyy hankkia mukavia ottomaaneja ja lisätä vehreyttä, koulunjohtaja kommentoi.

Toinen idea on hankkia venäläiseen Junarmeja- liikkeeseen kuuluvalle koulun joukolle tarvitsevia pukuja ja välineitä.

— Koulun pihalle voisi rakentaa kasvihuoneen, jossa oppilaat viljelevät esimerkiksi metsätaimia tai pensaita ja kukkia, joita voi käyttää taajaman viherryttämiseksi, koulunjohtaja miettii.

Gusevan mielestä on mukava, että Karjalan hallitus on päättänyt tukea myös kouluhankkeita. Karjalan valtiovarainministeriö julistaa hankkeiden voittajat toukokuun puolivälissä. Kouluhallinnot auttavat oppilaita toteuttamaan hankkeet ja käyttämään myönnettyä rahoitusta oikein.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Jokainen miina piti löytää
Sotaveteraani Mihail Jevsejev raivasi useita miinoja Suuren isänmaallisen sodan aikana.
Oma Mua
Enzimäine piämies. Matrosan kylän histouriedu
Mennyt vuozisuan 30-vuozil meijän muas ruvettih ruttoh kehittämäh talovuttu. Karjalas oli äijy “kypsiä” meččiä. Mečän mieleväkse käytökse jogiloin rinnal pidi luadie erinomazet laitokset — lesopunktat.
Karjalan Sanomat
Tom Sawyer kunnostaa vielä yhden puutalon Karjalassa
Ensi kesänä yleisvenäläisen festivaalin vapaaehtoiset kunnostavat Segežan keskustassa sijaitsevan puutalon.
Oma Mua
Vahnan kylän uvvet päivät
Vahnat päivät -nimine festivuali piettih Kinnermäl kuun ezmäzenny pruazniekkupäivänny. Pošti viijen vuozisuan vahnan kylän keväthengähtys oli syvä da tulluzele mierole kuului.
Oma Mua
Muasterin taival alkau pereheštä
Kanšojen kielien ta kulttuurien netälien rajoissa Kiži-musejošša piettih vaštautumini Karjalan kantakanšojen etuštajien kera.
Karjalan Sanomat
Suomea ja venäjää luetaan uudella linjalla
Syyslukukaudella Petroskoin yliopistossa aloittaa uusi opintolinja. Opiskelijat lukevat kasvatustiedettä sekä venäjää ja suomea. Linjalla on 10 opiskelupaikkaa.
Kodima
Maria Ivanovna Mulložen vepsläine heng
Täl vodel täuduiži 95 vot suomen da vepsän keliden tedajan, Petroskoin universitetan opendajan Maria Ivanovna Mulložen sündundpäiväspäi.
Oma Mua
Uškokkua tahi elkyä, vain näin še oli
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen šalissa MKŠ-teatteristudijo esitti Uškokkua tahi elkyä, vain näin še oli -näytelmän enši-illan.
Karjalan Sanomat
Mobiiliverkko laajenee Karjalassa
Karjalan piirien liittymistä mobiiliverkkoon jatketaan. Tänä vuonna mobiiliverkon tukiasemat rakennetaan neljään taajamaan.
Oma Mua
Kus elettih kandelehel soittajat da kui syödih kiiselii
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvosto pidi nelli suurdu piduo, kuduat oldih omistettu karjalazien kul’tuurale. Viisaš pala-huondespuolizes pivos tulluzile saneltih vienenkarjalazien perindölöis.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль