Konstantin Tarasov: “Filologijan ala vähenöy”

Konstantin Tarasov: “Filologijan ala vähenöy”

Irina Zaitseva
21.10.2022
Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunnon huomijopistehinä oltih  Itämerenšuomelaisen filologijan laitokšen toiminta.

Avatešša issuntuo Karjalan piämiehen šisäpolitiikan varajohtaja Igor’ Korsakov korošti valtijon ta yhteiskunnan yhteistyön tärkevyttä Karjalan tašavallan hyvintoimentulon hyväkši. 

Karjalan mua- ta kalataloušvaraministeri Ol’ga Palkina kerto muatalouštevollisuškompleksin valtijotuvešta Karjalašša.

– Muatalouštevollisuškompleksin valtijotuki kašvau joka vuosi. Nykyjäh b’utžettirahotukšen kokonaissumma on 900 miljonie rupl’ua. Vuuvven 2022 yhekšäššä kuukauvešša Aunukšen, Priäžän, Kalevalan kanšallisen kaupunkipiirien ta Onegarannan kaupunkipiirin muatalouštevollisuškompleksin subjektit šuatih 463,2 miljonie valtijotukie, mi on 46 prosenttie enemmän kuin viime vuuvven šamašša aikakauvešša, korošti Ol’ga Palkina. 

Karjalan tašavallan kulttuuriministeri Aleksei Lesonen, Kalevalan ta Aunukšen kanšallisien kaupunkipiirien johtajat Valentina Bulavtseva ta Vadim Murii kerrottih, mitein tašavallašša kannatetah kantakanšojen etnokulttuurikehitykšen alalla toimijie kultuurilaitokšie. 

– Vuuvvešta 2020 alkuan Kalevalan piiri on kilpailun voitaja, min anšijošta Karjalan tašavallan b’utžetista piirillä on annettu b’utžettienvälini šiirto alovehien etnokulttuurikehitykšeh. Kolmešša vuuvvešša piiri šai kuuši miljonie rupl’ua. Valtijotuven anšijošta piirissä on järješšetty karjalan kielen kurššit, on luajittu oloja perintehellisien pruasniekkojen viettämistä varoin piirien kylissä, on kunnoššettu Kalevalan pos’olkan Runoranta-etnokompleksi, kerto Valentina Bulavtseva.

– Karjalašša pitäis hyväkšyö oma laki ei-ainehellisešta kulttuuriperinnöštä. Še auttau Karjalan kanšojen perinnön šäilyttämistä ta levittämistä. Karjalašša on višših rikkahin kulttuuriperintö Luoteis-Venäjällä. Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin arhiivašša on nauhotukšie, kumpasie pitäy dešifroija ta esittyä niillä, ket opaššutah kanšalliskielie. Voipi lat’ata nauhotukšie Oma Media -portalih. Pitäis kerätä työryhmä, kumpani valmistais lajin, ehotti tietomieš ta yhteiskunnallini vaikuttaja Zinaida Strogal’ščikova väittelyn aikana. 

Riittäväšti paikkoja on Alkeiskoulutuš ta oma kieli -alalla. Niise on tarkotušpaikkoja. Ka tänä vuotena oli vain yksi abiturientti. Emmä avannun tätä alua.
Konstantin Tarasov

Petroskoin valtijonyliopiston vararektori Konstantin Tarasov kerto Itämerenšuomelaisen filologijan laitokšen nykyelämäštä, šuavutukšista ta proplemoista.

– Valitettavašti, filologijan ala vähenöy. Joka vuosi Petroskoin valtijonyliopiston filologijan instituutti šuau Venäjän opaššušministerijöltä yhä pienempie hyväkšyntälukuja. Vuotena 2021 šaima 55 b’utžettipaikkua, vuotena 2022 – 53 paikkua, a vuoteh 2023 meilä annettih 49 paikkua, šaneli Konstantin Gennadjevič.

Vararektorin mukah yliopiston etuštajat yritettih muuttua tilannehta ta korottua b’utžettipaikkojen miäryä kanšalliskielien alalla, ka še ei antan tulokšie. Šamah aikah filologijan ala on šuosittu ta kilpailu kašvau joka vuosi.

– Riittäväšti paikkoja on Alkeiskoulutuš ta oma kieli -alalla. Niise on tarkotušpaikkoja. Ka tänä vuotena oli vain yksi abiturientti. Emmä avannun tätä alua. Pimiekuuh šuaten meijän pitäy piättyä, annammako šillä alalla b’utžettipaikkoja enši vuotena, korošti Konstantin Tarasov. 

Vararektori on varma, jotta mieli täyventyä niitä paikkoja pitäy ruatua ministerijöjen tašolla: 

– Još haluomma houkutella abiturienttija, pitäy valmistua tehokkahie kannatuškeinoja. 

Lisäkši Konstantin Gennadjevič kerto uuvvisukšešta, kumpani koški karjalan kieltä opaštujie ylioppilahie. 

– Vuuvvešta 2022 alkuan Tietoneuvošton piätökšen mukah on otettu käyttöh vilkkuja tila. Yhtenä vuotena rupiemma keryämäh vienankarjalaista ryhmyä, a toisena vuotena – livviläistä ryhmyä. Šyynä on annettavien b’utžettipaikkojen miärä, šelitti vararektori.

Joka käsitelty aihe herätti nykytärkeitä kyšymykšie ta elävie väittelyjä. Neuvošton jäšenien ehotukšien tutkimista ta valmistamista annettah tehtäväkši ministerijöillä ta alah kuulujilla viraštoilla. 

Issunnon lopušša ošallistujat šuunniteltih seminarija muatalouštevollisuškompleksin tuvešta sekä tilaisukšie, kumpaset autetah houkutella abiturienttija Petroskoin yliopiston filologijan instituutin Itämerenšuomelaisen filologijan laitokšeh ta kašvatušopin ta psihologijan instituutin alkeiskoulutukšen teorijan ta metodiikan laitokšeh šekä kannattua nuorie spesialistija. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Karjalan Sanomat
Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль