Kolme vuosikymmentä kielen hyväksi

Kolme vuosikymmentä kielen hyväksi

Margarita Pehkonen
24.04.2023
Huhtikuussa vepsänkielinen Kodima-lehti on täyttänyt 30 vuotta. Lehden ansiosta vepsän kirjakieli kehittyy. Lehden materiaaleja löytyy myös verkosta.
Nyt Kodima-lehti on kahdeksansivuinen kuukausilehti, josta löytyy vepsän- ja venäjänkielisiä tekstejä. Kuvassa on Kodima-lehden toimittajat Maria Šašina (vas.),Galina Baburova, Irina Sotnikova ja Maria Košeleva. Kuva: Kodima-lehden arkistosta
Nyt Kodima-lehti on kahdeksansivuinen kuukausilehti, josta löytyy vepsän- ja venäjänkielisiä tekstejä. Kuvassa on Kodima-lehden toimittajat Maria Šašina (vas.),Galina Baburova, Irina Sotnikova ja Maria Košeleva. Kuva: Kodima-lehden arkistosta

Huhtikuussa Periodika-kustantamon julkaisema vepsänkielinen Kodima-sanomalehti on täyttänyt 30 vuotta.

— Halusimme yhdistää vepsäläisiä ja vepsän kieltä osaavia eri Venäjän alueilta. Sitä varten vuonna 1993 olemme perustaneet vepsänkielisen lehden, Kodima-lehden ensimmäinen päätoimittaja, vepsän kielen tutkija Nina Zaitseva muistelee.

Yksi lehden tärkeimmistä tehtävistä on ollut alusta alkaen vepsän kirjakielen kehittäminen.

— Tulos on näkyvissä: voimme kirjoittaa vepsäksi mistä tahansa, sanasto riittää. Jos kielestä puuttuu sopiva sana, keksimme sen. Onneksi tämä tapahtuu yhä harvemmin kuin ennen, Kodima-lehden päätoimittaja Irina Sotnikova kertoo.

Nyt Kodima-lehti on kahdeksansivuinen kuukausilehti, josta löytyy vepsän- ja venäjänkielisiä tekstejä. 

— Venäjänkieliset tekstit on tarkoitettu vepsää osaamattomille lukijoille, joita kiinnostaa vepsäläinen kulttuuri, Sotnikova sanoo.

Lehdessä on tavallisesti kuusi vepsänkielistä ja kaksi venäjänkielistä sivua.

— Minulta kysytään usein, emmekö haluaisi luopua venäjänkielisistä sivuista. Minusta ne ovat tarpeen, koska ne auttavat meitä tekemään vepsäläisten kulttuuria ja kieltä tunnetuksi, Sotnikova sanoo.

Halusimme yhdistää vepsäläisiä ja vepsän kieltä osaavia eri Venäjän alueilta. Sitä varten vuonna 1993 olemme perustaneet vepsänkielisen lehden.
Nina Zaitseva, Kodima-lehden ensimmäinen päätoimittaja, vepsän kielen tutkija

Vuonna 2020 puhjennut koronapandemia on vaikuttanut huomattavasti toimittajien työhön.

— Kaikki lähitapahtumat peruttiin. Löysimme silloin uutisia ja jutunaiheita verkosta. Vaikka teimme etätöitä, lehden kaikki numerot ilmestyivät ajoissa, Sotnikova muistelee.

Nyt Kodima-lehden materiaaleja löytyy myös verkosta, vuonna 2020 avatusta Oma Media -portaalista. Uuden verkkosivun avaaminen on vaikuttanut Kodiman toimituksen työrytmiin.

— Printtilehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Uutiset vanhenevat nopeasti ja lehdessä kerromme aiheista, jotka eivät vanhene. Portaali tarjoaa meille loistavan mahdollisuuden kertoa uutisista vepsän kielellä milloin tahansa, Sotnikova kertoo.

— Toimittajat kirjoittavat uutisia jopa vapaapäivinään. Uutisjutuissa yritämme kertoa vepsäläisten elämästä. Yritämme tehdä niin, että portaalin aineisto kiinnostaisi sekä Karjalassa että Leningradin ja Vologdan alueilla asuvia vepsäläisiä, päätoimittaja lisää.

Vepsänkielisen lehden toimittajien työ Oma Media -portaalissa on saanut positiivista palautetta lukijoilta ja kollegoilta.

— Portaalin vepsänkielinen osio tutustuttaa Venäjällä ja sen ulkopuolella asuvia vepsäläiseen kulttuuriin ja perinteisiin. Portaalin avaaminen on suuri askel eteenpäin vepsän kielen kehittämisessä. Verkkosivusto tuo kieleen uusia sanoja, vepsän kielen tutkija Zaitseva sanoo.

Venäjänkieliset tekstit on tarkoitettu vepsää osaamattomille lukijoille, joita kiinnostaa vepsäläinen kulttuuri.
Irina Sotnikova, Kodima-lehden päätoimittaja

Kodima-lehden ensimmäisen päätoimittajan Zaitsevan mukaan vepsänkielisen journalismin alkutaival tuntui vaikealta.

— Silloin toimituksessa työskenteli vain kaksi ihmistä. Meidän piti etsiä toimittajia ja kirjoittajia, jotka kirjoittaisivat juttuja tapahtumista vepsäläisten asutuksissa Leningradin ja Vologdan alueilla, Zaitseva muistelee.

Nyt toimituksessa on sama pula kirjoittajista.

— Viime vuosina olemme saaneet yhä enemmän tekstejä lehden lukijoilta. Olemme tekemässä yhteistyötä Petroskoin valtionyliopiston kanssa. Joskus opiskelijat kirjoittavat tekstejä lehteä varten, Sotnikova kertoo.

— Lisäksi järjestämme ainekilpailuja. Edellisen kerran kilpailu järjestettiin viime vuonna. Emme kuvitelleet, että saamme niin paljon töitä. Kilpailuun osallistui koululaisia, opiskelijoita ja jopa ikäihmisiä, hän jatkaa.

Päätoimittaja korostaa, että tekstejä Kodima-lehteen voi kirjoittaa venäjäksi.

— Toimittajat kääntävät tarvittaessa tekstejä vepsäksi, Sotnikova sanoo.

Kodiman toimittajat tähyilevät varovasti tulevaisuuteen.

— Internet- ja some-aikakaudella meidän on tärkeää säilyttää printtilehti, päätoimittaja korostaa.

Lehdestä apuväline opetuksessa

Karjalan koulujen ja Petroskoin valtionyliopiston opettajat käyttävät lehteä vepsän kielen oppitunneilla.

— Käytän Kodimaa oppimateriaalina koko ajan. Ensimmäisen ja toisen kurssin opiskelijat lukevat kertomuksia ja satuja. Joskus he ratkovat sanaristikoita, Petroskoin valtionyliopiston vepsän kielen opettaja Maria Košeleva sanoo.

Košelevan mukaan lehti sopii myös vanhempien kurssien opiskelijoille.

— Kolmannella ja neljännellä kurssilla käytän lehteä käännöstunneilla. Opiskelijat kääntävät tavallisesti kulttuuriaiheisia tekstejä, Košeleva kertoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Koivu šyöttäy, juottau, lämmittäy, kaunehuolla ihaššuttau
Koivu on Karjalan yleisin lehtipuu. Še tykkyäy valuo ta avarua, kašvau aukeilla kohilla jokien ta järvien rannoilla, pitin peltojen ta niittyjen reunoja. Ruttoh kašvaja koivu ottau ihmisien jättämie vil’l’avie maita.
Karjalan Sanomat
Laatokan pohjasta löytyi uponnut laiva
Venäläiset sukellusharrastajat löysivät aluksen Valamon läheltä. Se ajoittuu todennäköisesti 1800—1900-luvuille.
Kipinä
Härän starina
Starina vienankarjalakši, kuin härkä toi mečäštä hyvät otukšet ta kuin ukko ta akka šuatih šiitä äijän rahua.
Karjalan Sanomat
Legendaarinen Sattuma palasi keikkalavoille
Kolme vuotta sitten keikkailun lopettanut Folk Band Sattuma soitti paluukeikkansa Petroskoissa.
Oma Mua
“Kotimuan voima” valmistautuu piätapahtumih
Kotimuan voima -projektin anšijošta noušou kiinnoššuš kanšankulttuurih, karjalan kieleh ta perintehih, vielä enemmän ihmistä lisäytyy šeuran etnokulttuuritoimintah.
Kipinä
Hiiret da viizas Kaži
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Karjalan Sanomat
25 vuotta avuksi kielten kehityksessä
Toukokuussa karjalan ja vepsän kielen termistö- ja oikeinkirjoituslautakunta on täyttänyt 25 vuotta. Lautakunnan ansiosta karjala ja vepsä ovat saaneet uutta monipuolista sanastoa.
Karjalan Sanomat
Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä
Aloittelevat mehiläistarhaajat haluavat saada tänä vuonna noin 19 kiloa hunajaa kustakin 20 pesästä.
Oma Mua
Šäynyä-vävy
Starina vienankarjalakši kertou Tyyne-neiččyöštä ta hänen ihmehtapuamisešta hopien miehen kera. Šen jälkeh tytön ta hänen perehen kohtalo muuttu.
Oma Mua
Viktor Vikulin: “Šukututkimuš tuli elämän uuvvekši tarkotukšekši”
Tämän jutun piäšankarina on Viktor Vikulin. Miehellä on 72 vuotta, hiän on šyntysin Kuorilahešta, nyt eläy Kiestinkissä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль