Koko netäli oli omissettu karjalaisilla

Uljana Maksimova
07.04.2026
Piiterin Käsityökamarissa oli pietty Karjalaisen kulttuurin netäli. Šiih ošallistu karjalaisen kulttuurin ta folklorin harraštajie Piiteristä ta Petroskoistaki.
Karjalaisen musiikin ta tanššien päivä keräsi kurttuurista kiinnoštunuita piiteriläisie. 18+ Kuva: Käsityökamarin VK-ryhmä
Karjalaisen musiikin ta tanššien päivä keräsi kurttuurista kiinnoštunuita piiteriläisie. 18+ Kuva: Käsityökamarin VK-ryhmä

Piiterin käsityökamari on luova tila kantarahvahien kulttuurista kiinnoštunuolla nuorisolla. Šen ruatajien joukko omisti kevätkuun viimesen netälin karjalaisella kulttuurilla. Joka päivä oli luventoja tahi pitoja karjalaisešta puvušta, keittijöštä, folklorista, musiisikista. Kaikkieh tapahtumah ošallistu kymmenie karjalan kultturin tietäjie.

Karjalašta Piiterih luovah matkah kävi šeiččemen henkie — nuoret ihmiset, kumpaset tutkitah karjalaista kulttuurie ta kieltä: Tatjana Bel’ajeva, Sofja Masal’tseva, Jegor Masal’tsev, Anastasija Kartaševa, Angelina Kondrat’uk, Jekaterina Lisenko ta Zoja Mironova.

— Še oli mukava eksperimentti, uuši tapa tutuštuo karjalaiseh kulttuurih. Še ei ollun kirkaš lyhyt festivali, vain šyvä tuttavuštumini šeiččemen päivän aikana. Netäli tuli valosakši ta monipuolisekši, šanottih netälin järještäjät Käsityökamarista.

Netälin aikana kamarin vierahat tiijuššettih, kuin pietäh folkloritutkimušmatkoja, mitein šäilytetäh vanhoja lauluja, miten iänellä itettih ta mi autto keštyä šuruja, mintäh antilašta itetettih ta kuin nyt itkuviršijä tutkitah ta šäilytetäh, mitein erotah šuvi- ta pohjoiskarjalaini puku. Šamoin keräytynyöt kuunneltih perintehellistä musiikkie ta lauluja, kačottih Antilaš-filmie ta DOROGU-videošarjua karjalaisešta kulttuurista šekä ošallissuttih illaččuh.

Kantelen ta jouhikon musiikin yhistämistä harvoin voipi kuulla, ka meilä še onnistu.
Jegor Masal’tsev, jouhikolla šoittaja

Karjalan delegatijo tuli Karjalaisen musiikin ta tanššien päiväh. Še oli koko netälin kul’minatijo.

— Mie ošallissuin konserttih ta illaččuh ta šoitin jouhikolla iče šekä duetissa Tatjana Bel’ajevan kera, kumpani šoitti kantelella. Kantelen ta jouhikon musiikin yhistämistä harvoin voipi kuulla, ka meilä še onnistu, kerto jouhikolla šoittaja Jegor Masal’tsev.

Musiikki- ta tanššipäivänä pietyššä kosertissa esiinnyttih Unelma- ta Taivaz -ryhmät. Unelma-duon neiččyöt Angelina Kondrat’uk ta Jekaterina Lisenko šoitettih kappalehie kantelella, a Taivaz-ryhmä näytti spektaklin kahešta vienankarjalaisešta pojašta.

Šen iellisenä päivänä karjalaisen puvun tutkija Sofja Masal’tseva luki šuuren luvvennon perintehellisistä šuvi- ta pohjoispuvuista. Sofja näytti pukujen eroja ta niitä oli niin äijän, jotta luvento kešti yli kakši tuntie ta šynnytti vielä kyšymykšieki pienistä yksityiskohista.

— Miula oli tärkie näyttyä pukujen erikoisukšie ta nimittyä niitä karjalakši, jotta kieltä kuuluis enämpi. Oli mukava lukie luventuo, šentäh kun kuuntelijat ymmärrettih, mistä mie pakajan, hyö oltih valmehet šyväh tuttavuštumiseh karjalaisen puvun šaloih. Kaikešta miellyttävintä oli še, jotta luventoh tuli Karjalašta šyntynyitä ihmisie, kumpaset eletäh nyt Piiterissä. Tämä luvento oli mahollisuona tuntie kotimuan tunnelmua šiitä loittuona elyässä. Vielä yhtena tovissukšena šiitä, jotta luvento oli tosi hyövyllini, on še, jotta enši päivänä illaččuh tultih luvennon kuuntelijat ta käytettih omissa pukuloissa niitä yksityiskohtie, kumpasista oli pakina, šelitti Sofja.

Miula oli tärkie näyttyä pukujen erikoisukšie ta nimittyä niitä karjalakši, jotta kieltä kuuluis enämpi.
Sofja Masal’tseva, karjalaisen puvun tutkija

Luvennon lisäkši Sofa ošallistu illaččuh Juuret-etnoklasterin jäšenenä ollešša. Tämmösen illačun viettämini oli enšimmäisenä kokemukšena etnoklasterilla, kuin ni koko matka Karjalan tašavallan ulkopuolella.

Ohjuaja Tatjana Bel’ajeva valmisti ohjelman Vienan Karjalan folklorin, tanššien ta kisojen peruštehella. Vierahat tunnettih pohjosen illačun eruo Venäjän keškiošan illačuista. Vienan nuoriso kul’aitih äijyä vakavammin. Musiikkie šoitettih kantelella hitahie tanššija varoin, a jouhikkuo käytettih vilkkahiksi kisoiksi

Illačču oli merkittävä tapahtuma klasterin ošallistujalla Anastasija Kartaševalla. Tämä oli hänen enšimmäini esityšmatka “Juurien” kera šekä enšimmäini šuuri tapahtuma, kunne hiän pani piällä omin käsin ommelletun puvun. Načči kävi ompelukurššilla Sofja Masal’tsevan johtamah Rihma-ryhmäh.

— Ompelin puvun käsin ompelukonehta käyttämättä. Kun panin šen piälläni tunnin, jotta še on kuin miun jatko, šuoriutuisin šiih joka päivä. Oli mukava kuulla äijän ihaštunehie arvošteluja muilta ihmisiltä, ketä oli illačušša. Lisäkši illačuštaki kuulima äijän kiitoššanoja. Oli miellyttävä nähä ihmisie, kumpaset ollah kiinnoštunuita eri kulttuurien perintehistä, šaneli Anastasija.

Karjalan delegatijo innošti toisie ta innoštu iče. Jokahini heistä on varma, jotta tämmöni netäli pitäy toistua meijän tašavallašša.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kalevala ja vepsä innoittavat oppilaita
Koululaiset Petroskoista, Soutjärveltä, Kalevalasta ja Tulvojasta osallistuivat Elias Lönnrotin kunniaksi 20. kertaa pidettyyn konferenssiin.
Kipinä
Kut pedran poigaine sebranikan löuzi
Sarn starinoičeb, kut peran poigaine ecli ičeleze sebranikad. Ken tegihe hänen täht parahimaks sebranikaks, tedištat edemba.
Karjalan Sanomat
Kairausnäytteet auttavat geologisessa tutkimuksessa
Kairausnäytteiden varasto toimii Petroskoissa. Sen kokoelman ansiosta Karjalan luonnon kiviesiintymien tutkimukset ovat tehokkaita ja kattavia.
Oma Mua
Usko vai omih voimih
Vjetnaman rahvahan suarnu nevvou uskuo vaiku omih voimih da Jumalan abuh.
Karjalan Sanomat
Karjalassa kuvataan elokuva empatiasta
Kuvaukset alkavat kesällä 2026. Pääosaa tähdittää tunnettu venäläinen näyttelijä Sergei Selin. Elokuvan lapsinäyttelijät etsitään koekuvausten avulla.
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh!”
Čalnan kylän Bes’odaine-pajojoukko pidi oman pruazniekkukonsertan. Se oli omistettu ansamblin 35-vuozipäiväle.
Karjalan Sanomat
Veripalvelu tarvitsee lisää verenluovuttajia
Tasavallassa on paljon potilaita, jotka tarvitsevat verivalmisteita päivittäin.
Oma Mua
Vera Prokopjeva: “Olgah hos kui jygei, astuo vai edehpäi”
Muailman runohuon päivänny Sankt-Peterburgan Majakovskin nimellizes kirjastos ilmoitettih runoloin kiändäjien kilvan tulokset nominatsies “Ven’an kanzoin kielet”.
Karjalan Sanomat
Museoaakkoset tuovat kielen elävästi esiin
Karjalan kansallinen museo tutustuttaa tasavallan asukkaita museoesineisiin karjalan kielen avulla.
Kipinä
Mängam udehe “Vepslӓine”-studijaha!
Petroskoiš zavodi rata uz’ “Vepslӓine”-studii, kus ristitud voiba tundištadas vepsӓn rahvahan kul’turanke da veroidenke.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль