”Kokemuksen puute ei ole este etsijän työlle”

”Kokemuksen puute ei ole este etsijän työlle”

Jelena Maloduševa
30.10.2023
Venäjän LizaAlert-etsintäryhmän Karjalan osasto on täyttänyt kaksi vuotta.
Vuoden 2023 lokakuuhun mennessä etsintäryhmä on saanut 191 etsintäpyyntöä. Yhdeksän ihmistä ei ole vielä tähän asti löydetty, etsintä jatkuu. Kuva: LizaAlert-etsintäryhmän Karjalan osaston arkisto
Vuoden 2023 lokakuuhun mennessä etsintäryhmä on saanut 191 etsintäpyyntöä. Yhdeksän ihmistä ei ole vielä tähän asti löydetty, etsintä jatkuu. Kuva: LizaAlert-etsintäryhmän Karjalan osaston arkisto

Kahden vuoden ajan LizaAlert-etsintäryhmän Karjalan osaston vapaaehtoiset ovat auttaneet löytämään kadonneita ihmisiä.

— Etsintäryhmällä on muun muassa radioasemat, navigaattorit ja taskulamput, mutta järjestömme mittaamaton aarre on vapaaehtoisia. He ovat valmiita käyttämään omaa vapaa-aikaansa auttaakseen vaikeaan tilanteeseen joutunutta ihmistä, LizaAlert-etsintäryhmän Karjalan osaston edustaja Andrei Rotov kertoo.

Vapaaehtoisia on rekisteröity yli 250, mutta etsintöihin osallistuu vähemmän ihmisiä. Suurin osa vapaaehtoisista asuu Petroskoissa ja Kostamuksessa. Vapaaehtoisia ei ole tasavallan pohjoisosassa ja Puudosin piirissä.

— Kaipaamme uusia jäseniä. Mitä enemmän on vapaaehtoisia ryhmässä, sitä nopeammin voimme reagoida etsintäpyyntöihin. Etsinnät järjestetään tasavallan syrjäisimmissäkin kolkissa, mutta valitettavasti on joksus vaikea päästä etsinnän paikalle ajoissa. Voisimme järjestää etsintöjä myös kaukaisissa piireissä, jos niistä löytyisi vapaaehtoisia, hän sanoo.

Suurin määrä etsintäpyyntöjä rekisteröidään heinäsyyskuussa.

Vuoden 2023 lokakuuhun mennessä etsintäryhmä on saanut 191 etsintäpyyntöä. 146 ihmistä on löydetty elossa. 17 ihmistä on löydetty kuolleena. Kaksi ihmistä on löytänyt sukulaisensa. Yhdeksän ihmistä ei ole vielä tähän asti löydetty, etsintä jatkuu.

Suurin määrä etsintäpyyntöjä rekisteröidään heinä-syyskuussa. Silloin ihmiset käyvät marjassa ja sienessä. Valitettavasti paitsi Karjalan asukkaat myös turistit suhtautuvat turvallisuuteensa huolettomasti ja laiminlyövät turvallisuussääntöjä metsissä.

Tavallisesti ihmiset eksyvät heille tuttuun metsämaastoon. He ovat liian varmoja itsestään ja menettävät valppauden.

Suurin osa kadonneista on iäkkäitä ihmisiä, mutta on myös nuoria.

Mitä enemmän on vapaaehtoisia ryhmässä, sitä nopeammin voimme reagoida etsintäpyyntöihin.
Andrei Rotov, LizaAlert-etsintäryhmän Karjalan osaston edustaja

Rotovin mukaan metsään menemistä ei tarvitse pelätä. Metsää pitää kunnioittaa ja itseään pitää varjella.

Marjastajien ja sienestäjien on syytä varautua eksymiseen etsintöjä helpottavilla toimenpiteillä. Ihmisen pitää ilmoittaa aina jollekin tutulle, minne menee, missä meinaa kulkea ja milloin tulee takaisin.

— Pitää ottaa mukaan kompassi tai navigaattori. Älypuhelin, jossa on navigaattori, sopii myös. Älypuhelimen akun pitää olla täynnä. Pitää pukeutua kirkkaanvärisiin vaatteisiin. Sääntö koskee myös lapsia, jotka ovat mukana metsässä, hän sanoo.

— Pitää ottaa mukaan vesipullo ja eväät, muovipussiin pakatut tulitikut tai savukkeensytytin sekä pieni ensiapulaukku. Jotkut ottavat myös pillin mukaan, hän jatkaa.

Kaikkein tärkeintä on olla panikoimatta. Eksyneen tulee soittaa hätänumeroon 112 minkä tahansa toimivan matkaviestinverkon kautta. Jos oman palveluntarjoajan puhelinverkkoa ei ole saatavilla, hätäpuhelu yhdistyy toisen operaattorin verkon kautta hätäkeskukseen. Ihmisen pitää noudattaa asiantuntijoiden antamia ohjeita.

Eksyneen tulee pysytellä yhdessä paikassa ja tehdä nuotio. Savu auttaa etsijöitä. Jos ihminen kuulee, että joku kutsuu häntä, pitää vastata kovalla äänellä tai viheltää pillillä.

Kuka tahansa täysi-ikäinen voi liittyä LizaAlert-etsintäryhmään.
Andrei Rotov, LizaAlert-etsintäryhmän Karjalan osaston edustaja

Kuka tahansa täysi-ikäinen voi liittyä LizaAlert-etsintäryhmään. Hänen pitää vain täyttää lomake ryhmän VKontakte-sivulla.

— Vanhin vapaaehtoinen on 74-vuotias pietarilainen. Tehtäviä löytyy kaikille. Sukupuolta, kansalaisuutta ja sosiaalista statusta ei oteta huomioon. Vapaaehtoisen ei tarvitse mitata kestävyyttään suossa tarpomalla, Rotov kertoo hymyillen.

— Esimerkiksi koordinoijat osallistuvat etsintöihin istuen kotona tietokoneen ääressä, hän jatkaa.

Etsintäryhmä opettaa uusia jäseniään sekä paikalla että etänä. LizaAlertin pääosasto järjestää myös opetuksen, jonka jälkeen vapaaehtoiset suorittavat kokeet.

— Lokakuun aikana etsintäryhmän uusille jäsenille järjestettiin opiskelutilaisuuksia Kemin, Louhen, Belomorskin ja Segežan piireissä. Olemme yhteistyössä piirien viranomaisten kanssa. He järjestävät tiloja opiskelua varten, hän sanoo.

— On mahdotonta oppia ja tietää kaikkea. Kokemuksen puute ei ole este etsijän työlle. Kokemattomat vapaaehtoiset voivat osallistua etsintöihin kokeneiden tovereiden johdolla, Rotov selittää.

LizaAlert järjestää kursseja myös koululaisille. Kurssien aikana vapaaehtoiset opettavat, miten pitää liikkua turvallisesti kaupungissa ja luonnossa. Tähän mennessä kursseille on osallistunut jo yli 6 000 lasta.

Kaikkein tärkeintä on olla panikoimatta.

Jokainen vastaa omasta toimialastaan. Etsintäryhmässä on muun muassa dronelennättäjiä, etsintäryhmien johtajia, koordinoija, ensiavun antajia, kartanpiirtäjiä ja rekisterinpitäjiä.

— Kun vapaaehtoinen tulee ryhmään, hän valitsee itse toimialan, Rotov kertoo.

Etsijä Andrei liittyi etsintäryhmään toukokuussa 2023. Hän pitää tätä toimintaa tärkeänä ja haluaa auttaa ihmisiä. Hän sai tietoa etsintäryhmästä somesta.

Nyt hän opiskelee drone-lennättäjäksi. Hän on jo osallistunut etsintöihin sekä etsimällä kadonneita metsästä että kuvaamalla aluetta drone-lennättäjänä.


13 vuotta ihmisten pelastamisen hyväksi

Venäjän LizaAlert-etsintäryhmä on perustettu vuonna 2010. Silloin 500 vapaaehtoista kokoontui yhteen löytääkseen Moskovan alueen Orehovo-Zujevon lähelle eksyneet, viisivuotiaan Liza Fomkinan ja hänen tätinsä Marian Fomkinan. Nainen ja tyttö lähtivät metsään kahden koiransa kanssa eivätkä palanneet kotiin. Heidän ruumiinsa löydettiin kymmenen päivän päästä sen jälkeen, kun he katosivat. He kuolivat metsässä kylmyyteen.

Onnettomuuden jälkeen etsijät päättivät perustaa etsintäryhmän. Sen nimessä on käytetty kuolleen tytön nimeä ja englantilaista alert-sanaa, joka tarkoittaa hälytystilaa.

Nyt LizaAlert-etsintäryhmällä on osastoja 64 Venäjän alueella. Sen verkkosivu löytyy osoitteesta: lizaalert.org. Jokaisella osastolla on oma VKontakte-sivu, jolla voi muun muassa ilmoittautua vapaaehtoiseksi.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль