“Koivikko” pajatti armahii pajoloi
Anuksen uvvistetun kinoteatran zualas еuhukuuы oli suuri pruazniekku “Armas pajo”. Anukselaine Koivikko-pajojoukko pidi oman vuozipäivän konsertan. Jo viizitostu vuottu “Koivikon” naizet mielihyväl kerävytäh yhteh da pajatetah čomii da syväindykoskijoi pajoloi karjalan da ven’an kielel.
“Koivikon” pruazniekkupäivänny kinoteatran zualu oli täčöitäyzi rahvastu. Kunnivogostien joukos oldih Ven’an Federatsien Valdivoduuman deputuattu Valentina Pivnenko da Anuksen kanzallizen piirin piälikkö Vadim Murii. Omas tervehtyspaginas Valentina Pivnenko merkičči, gu “Koivikko” on moizii pajojoukkoloi, kudai nostau ezile Karjalan rahvahan histouriedu da säilyttäy kanzallistu pajokul’tuurua.
Hyvittelemäh nimpäivyniekkoi tuldih pajattajat da tansijat Anukses da Mägriälpäi. Pajattamas oldih Karjalan sotsiualukeskuksen Anuksen alaozaston Severnaja jagoda -pajojoukko, Anuksen rahvahan hora “Karjalan koivu” da Garmonija-pajojoukko Mägriälpäi..
Tänäpäi “Koivikos” pajattau yheksä hengie. On sie Anuksen rahvahan horan veteruanua, pajattau naistu Riipuškalan Sudaruški-pajojoukospäi.
Kai nämmä vuvvet “Koivikkuo” johtau Karjalan opastusalan kunnivoittu ruadai Jelena Kudel’nikova. Hänele tänäpäi avvuttau soittai Anatolii Ivanov. Jelena Vasiljevna 28 vuottu pajatti Anuksen rahvahan horas vie Zoja Aution aigua. Iče häi on ven’alaine, ga karjalan kieleh hänel syväin paloi ainos.
Konzu 1990-luvul ruvettih nostamah karjalan kieldy, Jelena Vasiljevna ruadoi Anuksen RONO:s inspektorannu. Häi oli enzimäzii, ken järjesti detsaduloin ruavon lapsienke karjalan kielel. Anuksen rahvahan horaspäi lähtiettyy Jelena Kudel’nikova eibo ni smiettinyh, gu konzutah luadiu oman pajojoukon. Sih dieloh händy potakoičči Anuksen rahvahan horan endine johtai Zoja Autio. Häigi ehoitti nimen tälle pajojoukole.
Vuvvennu 2010 hora varustui pidämäh omua 75-vuodehistu merkipäiviä. Kuibo hyvitellä omua armastu horua? Jelena Vasiljevna keräi yhteh kymmene naistu, Anuksen horan veteruanua, kudaman joukos oli Zoja Dmitrijevnagi. Silloi Anuksen kul’tuurutaloin laval naizet pajatettih kaksi pajuo.
“Koivikon” naizet jo ei olla nuoret, ga suurel himol kävväh harjoituksile pajattamah. Kaikkii nämmii naizii vedi yhteh pajo. Pajattajat hyvin ozutettih omua iččie rahvahienvälizil pajopruazniekois da festivualilois.
Naizet oldih pajattamas Suomes, Tihvinäs, Piiteris. Hyö ainos ollah kunnivogostinnu Anuksen čupun hieruloin pruazniekoil.
— Konzu minä rubein kaččomah, mi pajuo oli meil pajatettu kymmenes vuvves, kolme puolenke sivuu rodih. A viijestostu vuvves vie enämbi pajuo suitui. Myö pajatammo enimyölleh kyläläzii pajoloi, on igäviä da vesseliägi pajuo. Erähän kerran kävyimmö Oma pajo -horan harjaituksele da kuulimmo sie pajon, kudamua pajatetah stolan tagan. Nygöi sidä pajuo pajatammo kaikkiel.
— Minun naizet ollah moločat. Igih da tervehyöh huolimattah ainos ollah kirmiet jallal. Tervehytty heile kaikile da himuo pajattamah iellehpäigi! hyvitteli pajattajii Jelena Kudel’nikova.
