KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja

KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja

Irina Zaitseva
08.03.2023
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista.
Ol’ga Hramtsova kerto Karjalan kanšojen starinat lapšilla -kokomukšešta. 6+ Kuva: Uljana Tikkanen
Ol’ga Hramtsova kerto Karjalan kanšojen starinat lapšilla -kokomukšešta. 6+ Kuva: Uljana Tikkanen

Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista. 

Viime vuotena Periodikakuštantamo julkaisi 14 kirjua. Ne ollah karjalaisella folklorilla ta mifologij alla omissettuja painokšie, opaššuškirjallisutta, lapšien kirjoja, istorij allisie painokšie, näytelmie, runoja ta prousua. “Periodikan” kirjat on julkaistu omien kirjaprojektien mukah, kanšalaisjärještöjen granttien rajoissa šekä Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerij ön kannatukšella.

“KniiguMelličän” vierahie tervehti Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan varaministeri Aleksandra Jeršova. 

―  “Periodikan” kirjat ollah ainutluatusie kirjoja, kumpasie luajitah monet ihmiset. Ministerij ön ruatajat niise lisätäh omie voimie, taitoja, tietoja, varoja niijen valmistamiseh, korošti Aleksandra Borisovna.

“Runostarinat 2” ei ole enšimmäisen kirjan jatko, še on toini kokomuš. Toini kokomuš esittäy eri runonlaulajilta kirjuttamie runoja.
Dmitrii Dmitrijev

Kirjaesittely vietettih Kalevalan päivänä ei šattumalta. Vuotena 2022 “Periodikašša” ilmešty nellä kirjua, kumpaset on omissettu karjalaisella folklorilla ta mifologij alla. Niih kuuluu Aleksandra L’ubarskajan kertoma “Kalevala” lapšie varoin. Toini merkittävä painoš on Nina Zaitsevan kiäntämä “Kalevala” vepšän kielellä. Lisäkši viime vuotena päivänvalon nähtih Dmitrii Dmitrijevin Runostarinat- ta Runostarinat 2 -kirjat lapšilla. Ne tultih oikeiksi bestselleriloiksi.

― “Runostarinat 2” ei ole enšimmäisen kirjan jatko, še on toini kokomuš. Enšimmäiseššä kirjašša käytin Arhippa Perttuselta kirjuttamie runoja. Toini kokomuš esittäy eri runonlaulajilta kirjuttamie runoja. Ero on šiinä, jotta eri runonlaulajat kerrottih erähie juonij a eri tavalla. Runostarinat 2 -kirjašša eri runonlaulajilta kerätyt mukavimmat kohat on yhissetty juoneh. Niise toisešša kokomukšešša ilmeštyy Petri I:n kuva. Kakši runuo kertou Viipurin vallotukšešta. Kirjašša on äij än kuvitukšie, še on kirjutettu šelvällä kielellä ta šiinä on huumorie, kerto Dmitrii Anatoljevič.

Šanakirjašša on 23  000 šanuo, mi on enemmän, kuin iellisissä šanakirjoissa. Painoš esittäy etupiäššä yhyššanoja, kumpasie ei ollun toisissa šanakirjoissa.
Tatjana Boiko

Opaššuškirjallisutta etuštau viime vuotena ilmeštynyt Tatjana Boikon luatima livvinkarjalan kielioppi- ta oikeinkirjutuššanakirja.

― Šanakirjašša on 23  000 šanuo, mi on enemmän, kuin iellisissä šanakirjoissa. Painoš esittäy etupiäššä yhyššanoja, kumpasie ei ollun toisissa šanakirjoissa. Kiännöš on niise annettu, vet rikeneh yhyššanojen ošat ta piämerkityš ei olla šamanmoisie. Šanakirjan alkušanoissa ta lopušša on rikkahie kieliopillisie tie toja, šelitti Tatjana Petrovna.

Vuotena 2022 täytty 350 vuotta keisarin Petri I:n šynnynnän päiväštä. Periodika-kuštantamo julkaisi kakši kirjua šuurešta monarhista. Aleksandr Paškovin, Marija Lenčitskajan ta Jekaterina Jevsejevan luatima kirja “Petrin paččahat ta muistopaikat Karjalašša: dokumentit ta materialit” on Karjalan tašavallan kanšallisen arhiivan ta Petroskoin valtij onyliopiston yhteisruavon tuloš. Toini painoš on Valentina Mironovan Pedri, kuulužu kuningas -kirja.

― Petri I äij än ruato Karjalua varoin ta rahvaš tosi hyvin otettih häntä vaštah. Folklorissa on šäilyn monie tevokšie keisarista. Karjalaiset niise laulettih ta kerrottih Petri Šuurešta karjalan kielellä. Pedri, kuulužu kuningas -kirja keräsi šemmosie tevokšie yhteh. Kirja on julkaistu Kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerij ön kannatukšella. Painoš esittäy kolme lajie: istorij allisie lauluja Viipurin vallotukšešta, starinoja, taruja. Piiteriläini taiteilij a Lidij a Žukova välitti šen ajan yksityiskohtie, šaneli Valentina Petrovna.

“KniiguMelličäššä” esitettih joka kirja. Šen lisäkši kävij illä vietettih arpajaisie, missä hyö šuatih kirjoja ta muita lahjoja.

Istorij allista kirjallisutta etuštau šuomelaisen matkuštajan Avgust Vil’gelm Ervastin “Muisselmie matalta Venäjän Karjalašša kešällä 1879”. Šuomešta venäjäkši šen kiänti Robert Kolomainen. Tilaisuošša Robert Petrovič šai Kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerij ön kunnivomerkin panokšešta Karjalan kanšalaisyhteiskunnan kehitykšeh.

Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin Etnokulttuuriopaššukšen spesialisti Ol’ga Hramtsova valmisti Karjalan kanšojen starinat lapšilla -kokomukšen, kumpani niise ilmešty viime vuotena. Hiän muhi, jotta kirjua valmistuas’s’a luki enemmän starinoja, mitä koko lapšuošša.

“KniiguMelličäššä” esitettih joka kirja. Šen lisäkši kävij illä vietettih arpajaisie, missä hyö šuatih kirjoja ta muita lahjoja. Iltua kaunisti taito-ohjelma. Keräytynyöt mielelläh kuunneltih nuorukkaisien Vivat-kuoroakapellan laulamista, Kičči-Kočči -kehityšryhmän nuorien kašvattien kantelenšoittuo ta Si Ma -musiikkiryhmän esityštä vepšän kielellä.

Tilaisuon lopušša “Periodikan” johtaja Natalja Sinitskaja kiitti kaikkie tulluita ta nuorie vetäjie mielusašta ta hyväštä ilmapiiristä, kuštantamon ruatajie tunnollisešta ruavošta šekä Kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerij yö kannatukšešta.

Anna melličän tuuvva enemmän kirjoja ta lukije! 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Kipinä
Mistä rautaraha voit kertuo?
Koštamukšelaini Dmitrii Ivanov harraštau numismatiikkua – hiän keryäy vanhoja rautarahoja, kumpasie iče löysi Vienan Karjalan alovehelta, šekä nykyaikasie rahoja muailman eri maista.
Karjalan Sanomat
Vuosia kielen parissa ja hyväksi
Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja tunnetaan Karjalassa ihmisenä, joka vaalii karjalaisen kansan perinteitä, kieltä ja kulttuuria. Lapsena hän haaveili lääkärin ammatista.
Karjalan Sanomat
Karjalan järvet isolle kankaalle
Karjalan järvet -dokumentti sai ensi-iltansa Petroskoissa. Filmiä varten kuvattiin 50 järveä eri puolilla Karjalaa. Videomateriaalia kertyi yli sadan tunnin verran.
Oma Mua
Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa
Vienankarjalan kielikurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli on karjalan kielellä elämäššä, pereheššä, harraššukšissa ta ammatissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль