Kirkas tähti sammui…

Anna Umberg
17.09.2025
Aito karjalainen Vieno Kettunen esitti roolejaan karjalaksi, suomeksi ja venäjäksi. Karjalan kansallisesta teatterista tuli hänelle toinen koti.
Karjalaiselle Vieno Kettuselle teatteri oli toinen koti, jota hän ei pettänyt vaikealla 1990-luvullakaan. Ilman teatteria hän ei voinut elää. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto
Karjalaiselle Vieno Kettuselle teatteri oli toinen koti, jota hän ei pettänyt vaikealla 1990-luvullakaan. Ilman teatteria hän ei voinut elää. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto

Vieno Kettunen on poissa. Kirkas tähti on sammunut. Kansallisen teatterin näyttelijä on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, mutta hänen luomansa roolihahmonsa elävät monen muistoissa.

Tieto suuren näyttelijän, Venäjän ansioituneen näyttelijän ja Karjalan kansannäyttelijän poismenosta tavoitti viime torstaina 11. syyskuuta. Vieno Kettusen omaiset tiedottivat, että näyttelijä oli menehtynyt Petroskoissa.

Vieno Kettusen ura Kansallisen teatterin näyttelijänä on vertaansa vailla: lähes 70 vuotta näyttämöllä, satoja rooleja ja tuhansia esityksiä.

— Vieno Kettunen oli kotimaisen psykologisen teatterikoulukunnan perinteiden kirkas edustaja, joka loi taitavasti eläviä hahmoja ihmisistä, paljasti heidän olemuksensa ja luonteensa syvyyden. Hän kantoi ansaitusti korkeaa arvonimeä Karjalan tasavallan kansantaiteilija, koska tasavallassa ei ole kolkkaa, jossa hänen nimeään ei tunnettaisi, Kansallinen teatteri kertoo näyttelijästä.

Vieno tunnettiin ja rakastettiin ulkomailla asti.

— Vieno Kettusen mukana meni kokonainen aikakausi ja Kansallisen teatterin perinne. Mutta Vienon ansiosta se kaikki myös jatkuu: hän väsymättä opasti nuorempia kielitaidossa ja koko ammatissa. Puolisonsa kanssa hän urheasti taisteli teatterin puolesta näyttämöllä viimeiseen saakka. Toinen tärkeä asia, karjalaisuus, säteili Vienon persoonasta ja ohjautui työn kautta hänen ympärilleen. Tietysti muistamme myös vieraanvaraisen kodin ja piirakat, kertoivat toimittaja Katariina Lahtonen ja tunnetun teatterinjohtajan ja teatteriohjaajan Paavo Liskin leski Irja-Leena Liski Helsingistä.

Olisinko voinut hylätä oman teatterini? Totta kai en. Se olisi ollut pettymys.

Teatterimaailmaan Vieno pääsi 15-vuotiaana tyttönä, jolloin vuonna 1952 hän aloitti opinnot Karjalais-suomalaisen draamateatterin (nyk. Kansallinen teatteri) studiossa. Siitä lähtien teatteri oli hänen toinen kotinsa, jota ilman hän ei voinut elää. Vieno puhui aina, että teatteriin pitää lähteä niin kauan, kun jalat kantavat sinne.

Kettusella oli mahdollisuus siirtyä aikoinaan Kuopion tai Varkauden teatteriin. 1990-luvulla Kansallinen teatteri koki vaikeita aikoja ja enemmistö näyttelijöistä lähti pois teatterista. ”Olisinko voinut hylätä oman teatterini? Totta kai en. Se olisi ollut pettymys”, Vieno sanoi.

Aito karjalainen Vieno Kettunen esitti roolejaan karjalaksi, suomeksi ja venäjäksi. Pyhä asia -esityksessä hän pystyi näyttelemään uskottavasti karjalan kielen eri murteilla. Kysymykseen siitä, miten hän luovi kielten sekamelskassa, hän vastasi lyhyesti: ”Se on helppoa”.

Kielitaitoinen Kettunen toimi teatterissa myös tulkkina ja auttoi nuoria näyttelijöitä parantamaan heidän kielitaitoaan.

Monessa suhteessa Kansallisesta teatterista tuli Vieno Kettuselle kohtalokas valinta. Yli puoli vuosisataa sitten nuori Vieno Kettunen ja nuori Pekka Mikšijev kohtasivat näyttämöllä. Heitä yhdisti intohimo ja rakkaus teatteria kohtaan. Siitä alkoi syvä ystävyys, josta myöhemmin syntyi suuri rakkaus. Avioliitto kesti 60 vuotta, kunnes 4. kesäkuuta 2021 Pekka Mikšijev nukkui pois.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Sähkökirjasto muamankielien opastajile abuh
Šokšun školan vepsän kielen opastai Gleb Fomin kehoitti luadimah sähkökirjasto, kudai olis muamakielien opastajile abuh. Kehoitustu kannatti Ven’an prezidentu.
Karjalan Sanomat
Hyvät valokuvat: tarina, joka ei ole kuviteltu
Karjalan kansallisen teatterin näyttämöllä kantaesitettiin tuore esitys. Se ei kerro menneestä ja tulevasta eikä kuvitellusta maailmasta vaan siitä, mitä tapahtuu nyt.
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?