Kirkas tähti sammui…

Anna Umberg
17.09.2025
Aito karjalainen Vieno Kettunen esitti roolejaan karjalaksi, suomeksi ja venäjäksi. Karjalan kansallisesta teatterista tuli hänelle toinen koti.
Karjalaiselle Vieno Kettuselle teatteri oli toinen koti, jota hän ei pettänyt vaikealla 1990-luvullakaan. Ilman teatteria hän ei voinut elää. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto
Karjalaiselle Vieno Kettuselle teatteri oli toinen koti, jota hän ei pettänyt vaikealla 1990-luvullakaan. Ilman teatteria hän ei voinut elää. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto

Vieno Kettunen on poissa. Kirkas tähti on sammunut. Kansallisen teatterin näyttelijä on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, mutta hänen luomansa roolihahmonsa elävät monen muistoissa.

Tieto suuren näyttelijän, Venäjän ansioituneen näyttelijän ja Karjalan kansannäyttelijän poismenosta tavoitti viime torstaina 11. syyskuuta. Vieno Kettusen omaiset tiedottivat, että näyttelijä oli menehtynyt Petroskoissa.

Vieno Kettusen ura Kansallisen teatterin näyttelijänä on vertaansa vailla: lähes 70 vuotta näyttämöllä, satoja rooleja ja tuhansia esityksiä.

— Vieno Kettunen oli kotimaisen psykologisen teatterikoulukunnan perinteiden kirkas edustaja, joka loi taitavasti eläviä hahmoja ihmisistä, paljasti heidän olemuksensa ja luonteensa syvyyden. Hän kantoi ansaitusti korkeaa arvonimeä Karjalan tasavallan kansantaiteilija, koska tasavallassa ei ole kolkkaa, jossa hänen nimeään ei tunnettaisi, Kansallinen teatteri kertoo näyttelijästä.

Vieno tunnettiin ja rakastettiin ulkomailla asti.

— Vieno Kettusen mukana meni kokonainen aikakausi ja Kansallisen teatterin perinne. Mutta Vienon ansiosta se kaikki myös jatkuu: hän väsymättä opasti nuorempia kielitaidossa ja koko ammatissa. Puolisonsa kanssa hän urheasti taisteli teatterin puolesta näyttämöllä viimeiseen saakka. Toinen tärkeä asia, karjalaisuus, säteili Vienon persoonasta ja ohjautui työn kautta hänen ympärilleen. Tietysti muistamme myös vieraanvaraisen kodin ja piirakat, kertoivat toimittaja Katariina Lahtonen ja tunnetun teatterinjohtajan ja teatteriohjaajan Paavo Liskin leski Irja-Leena Liski Helsingistä.

Olisinko voinut hylätä oman teatterini? Totta kai en. Se olisi ollut pettymys.

Teatterimaailmaan Vieno pääsi 15-vuotiaana tyttönä, jolloin vuonna 1952 hän aloitti opinnot Karjalais-suomalaisen draamateatterin (nyk. Kansallinen teatteri) studiossa. Siitä lähtien teatteri oli hänen toinen kotinsa, jota ilman hän ei voinut elää. Vieno puhui aina, että teatteriin pitää lähteä niin kauan, kun jalat kantavat sinne.

Kettusella oli mahdollisuus siirtyä aikoinaan Kuopion tai Varkauden teatteriin. 1990-luvulla Kansallinen teatteri koki vaikeita aikoja ja enemmistö näyttelijöistä lähti pois teatterista. ”Olisinko voinut hylätä oman teatterini? Totta kai en. Se olisi ollut pettymys”, Vieno sanoi.

Aito karjalainen Vieno Kettunen esitti roolejaan karjalaksi, suomeksi ja venäjäksi. Pyhä asia -esityksessä hän pystyi näyttelemään uskottavasti karjalan kielen eri murteilla. Kysymykseen siitä, miten hän luovi kielten sekamelskassa, hän vastasi lyhyesti: ”Se on helppoa”.

Kielitaitoinen Kettunen toimi teatterissa myös tulkkina ja auttoi nuoria näyttelijöitä parantamaan heidän kielitaitoaan.

Monessa suhteessa Kansallisesta teatterista tuli Vieno Kettuselle kohtalokas valinta. Yli puoli vuosisataa sitten nuori Vieno Kettunen ja nuori Pekka Mikšijev kohtasivat näyttämöllä. Heitä yhdisti intohimo ja rakkaus teatteria kohtaan. Siitä alkoi syvä ystävyys, josta myöhemmin syntyi suuri rakkaus. Avioliitto kesti 60 vuotta, kunnes 4. kesäkuuta 2021 Pekka Mikšijev nukkui pois.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Pomorien päivä Neva-joven rannoilla
Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä.
Karjalan Sanomat
Venäjän kansat mukaan saneluun
Suuri etnografinen sanelu on järjestetty tänä vuonna kymmenennen kerran. Kysymyksiin voi vastata lähi- tai etämuodossa 8. marraskuuta saakka.
Oma Mua
Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset
Šajekuun 19.—21. päivinä Petroskoissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi.
Karjalan Sanomat
”Kesä tulee, tuuli tuulee, ilma muuttuu, sade suuttuu”
Lorukilpailu herätti suurta kiinnostusta, siihen saatiin 96 lorua. Kilpailu oli tarkoitettu suomea, karjalaa ja vepsää lukeville oppilaille ja heidän opettajilleen.
Karjalan Sanomat
Lastulevytehdas toimii jälleen
DOK Kalevala -lastulevytehdas on kunnostettu kokonaan viime vuoden tulipalon jälkeen. OSB-levyjen valmistus on alkanut uudelleen ja on jo päässyt täydelle teholle. Tehdas valmistaa 400 000 kuutiometriä lastulevyjä vuodessa.
Oma Mua
Lapsienkazvattai Priäžäspäi yhtyi kogo Ven’an kilbah
Bur’atien Ulan-Ude -linnas piettih kogo Ven’an kilbu “Paras muamankielen da literatuuran opastai – 2025”.
Karjalan Sanomat
Kulttuurin perään Kemerovosta Karjalaan
Maaseudun kulttuurityöntekijä -ohjelman avulla Aleksandra Prokofjeva muutti viime kesänä Sortavalaan. Hän työskentelee ohjaajana kulttuurikeskuksessa.
Karjalan Sanomat
”Muistan sen kuin eilisen”
Isänmaallisen sodan ankeita vuosia Aili Korotjajeva eli Leningradin alueella ja Siperiassa. Pahinta nälkää hän koki talvella 1941—1942, Leningradin piirityksen aikana.
Oma Mua
Уnzimäzel tiijollizel laitoksel – 95 vuottu
Tänä vuon Karjalan ezmäine tiijolline instituuttu, tänäpäi – Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, täyttäy 95 vuottu.
Karjalan Sanomat
Geologia avautuu matkailulle
Karjalassa on paljon ainutlaatuisia kaivosteollisuuden perintökohteita. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua vanhoihin louhoksiin ja tehtaisiin.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль