KirjaMelliččä: “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua

Irina Zaitseva
04.03.2026
Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.
Viime vuotena “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua. Kuva: Periodika-kuštantamo
Viime vuotena “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua. Kuva: Periodika-kuštantamo

Tuiskukuun 26. päivänä Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.

Viime vuotena Periodika-kuštantamo julkaisi kahekšan kirjua. Ne ollah musiikilla omissettuja painokšie, lapšien kirjoja, runoja ta prousua. 

— Kirjojen miärä ei ole tärkein asie. Tärkein on niijen luatu, a luatu “Periodikašša” on aina korkiella tašolla, korošti Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön ošašton johtaja Jelena Migunova. 

Omista tevokšista kerrottih iče luatijat. Näin, Sergei Semakov esitteli oman ta Irina Semakovan valmistamie Onego-kanšanšoitinorkesterin vuosijuhlailotulituš (0+)- šekä Dombran ta pianon tevokšien antologija (0+) -kirjoja.

Nina Zaitseva kerto omašta Minun vepsläine oza -nimiseštä kertomukšešta (6+).

— Kirja on omissettu vepšäläisellä rahvahalla ta kylällä, missä olen kašvan. Neuvoštoaikana kylä oli täynnä elämyä. Vepšäläiset ušottih, jotta mečäššä joka puu kuulou ta näköy kaiken, a joka heinäsellä on oma elämä. Mie halusin näyttyä šitä Vera-tytön kohtalon kautti. Šamoin kirjašša on toini piähenkilö — vepšän kieli. Olen ylpie šiitä, jotta nykyjäh šuau ta pitäy kirjuttua omalla kielellä, šaneli Nina Grigorjevna. 

— Kirja šai Minun vepsläine oza -nimen, šentäh kun vepšän kieleštä tuli ošani ta kohtaloni, kumpaseh on šivottu miun elämä, lisäsi luatija. 

Olen ylpie šiitä, jotta nykyjäh šuau ta pitäy kirjuttua omalla kielellä.
Nina Zaitseva

Sergei Jakovlevin Kuččuu milma Kotimua -runokokomuš (6+) näki päivänvalon Karjalan Rahvahan Liiton alotukšen anšijošta Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijön kannatukšella. Šitä esitteli Marija Remšujeva. 

Marija Anatoljevna kerto Sergei Jakovlevin personallisuošta ta luovašta taipalešta. 

— Vuotena 2020 aikuhisena miehenä Sergei Toivovič alko kirjuttua runoja vienankarjalakši. Kolmešša vuuvvešša ilmešty noin 100 runuo, kumpasissa runoilija kuvuau oman kotimuan ta luonnon kaunehutta, kertou kylän elämäštä ta karjalaisešta rahvahašta. Runoilija kerto, jotta enšin mieleh tuli aihe, šiitä šynty kakši-kolme šäjehtä, a muut šäkehet šynnyttih helpošti ičeštäh, kerto Marija Remšujeva. 

Sergei Jakovlev huaveili omašta runokokumukšešta, ka vuotena 2023 hiän šiirty tuonilmasih. 

— Konša ilmešty rahua kokomukšen valmistamiseh, mie keräsin kaikki runot yhteh käsikirjutukšeh, valičin 88 runuo ta jakasin kuuteh temaattiseh ošah, šelitti Marija Remšujeva. 

Kirjojen miärä ei ole tärkein asie. Tärkein on niijen luatu, a luatu “Periodikašša” on aina korkiella tašolla.
Jelena Migunova, Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön ošašton johtaja

Šen jälkeh huomijo kiinitettih lapšien kirjallisuoh. Tatajana Dudinova kerto Uuvvet arvautukšet Ten-Ten -kiššalla -kirjašta (6+). Painoš jatkau Arvautukšet ruškiella Ten-Ten -kiššalla -kirjua. Ten-Ten lähtöy eri matkoih ta löytäy uušie yštävie — Avaruškiššua ta Kisa-robottie. 

Ol’ga Hramtsova esitteli Viisi starinua Karjalašta -kirjan(0+) ta vietti tilaisuon vierahilla starinamaisen ekskursijon Karjalan eri paikkoih. 

Karjalan kanšojen ystävyštalon virkua toimittaja johtaja Aleksandra Kuznetsova kerto Periodika-kuštantamon valmistamista stolapelilöistä. Ne ollah “Terveh tulla Karjalah!”, “Karjalan kanšojen monivärisyš”, “Šammon myöššyttämini” ta “Venäläini šana on tuttu jokahisella”. Vaikka ne pelit ilmešyttih aikasemmin, joka vuosi “Periodika” julkaisou lisäkappalehie. 

KirjaMelličäššä esitetyt kirjat ošallissutah Vuuvven kirja -kilpailun kuuteh nominatijoh.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Vera Prokopjeva: “Olgah hos kui jygei, astuo vai edehpäi”
Muailman runohuon päivänny Sankt-Peterburgan Majakovskin nimellizes kirjastos ilmoitettih runoloin kiändäjien kilvan tulokset nominatsies “Ven’an kanzoin kielet”.
Karjalan Sanomat
Museoaakkoset tuovat kielen elävästi esiin
Karjalan kansallinen museo tutustuttaa tasavallan asukkaita museoesineisiin karjalan kielen avulla.
Kipinä
Mängam udehe “Vepslӓine”-studijaha!
Petroskoiš zavodi rata uz’ “Vepslӓine”-studii, kus ristitud voiba tundištadas vepsӓn rahvahan kul’turanke da veroidenke.
Karjalan Sanomat
Karjala lisää suosiota matkakohteena
Turistien määrän lisääminen on tärkeä kehityssuunta. Tasavallassa rakennetaan hotelleja ja kunnostetaan teitä.
Oma Mua
Koko netäli oli omissettu karjalaisilla
Piiterin Käsityökamarissa oli pietty Karjalaisen kulttuurin netäli. Šiih ošallistu karjalaisen kulttuurin ta folklorin harraštajie Piiteristä ta Petroskoistaki.
Oma Mua
Kin’alahtel salvattih poštu – rahvas ei anneta perikse
Poštuozasto Kin’alahtel salvattih tämän vuvven allus. Rahvahale se oli ihan vuottamatoi yllätys.
Karjalan Sanomat
Yli 2 600 ayrshirea genomitestiin
Testitulokset sisällytetään Venäjän tietojärjestelmään, mikä lisää karjalaisen siitoskarjan kilpailukykyä.
Karjalan Sanomat
Mitali on painava
Petroskoista kotoisin oleva ampumahiihtäjä Uljana Tšerepanova voitti pronssia Tjumenissa pidetyssä Venäjän mestaruudessa. Hän onnistui supersprintissä.
Oma Mua
Uuši ohjelma tunnuštau livvinkarjalua
Ohjelma on kaikkien šuatavilla. Luatijat toivotah, jotta še jouvuttau šekä tutkijien jotta journalistien työtä ta tuou hyötyö karjalua opaštujilla.
Karjalan Sanomat
Työvoimaennuste selviää kyselystä
Tasavallan viranomaisten suunnitelmissa on haastatella 1 800 työnantajaa kesäkuuhun mennessä ja laatia ennuste kysytyistä ammateista vuodelle 2033. Työntekijöitä koulutetaan työmarkkinoiden tarpeisiin.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль